Liipolan asukastuvalla on mahdollista treenata henkilökohtaista hahmotuskykyä, keskittymiskykyä, kieltä, muistia ja päättelykykyä vielä neljän viikon ajan. Vapaaehtoistyöntekijä Leena Kivistö ohjaa siellä Ahaa -aivotreenejä. Menetelmä on kehitetty Päijät-Hämeen muistiyhdistyksessä.
– Suoristuspaineita ei kannata tässä kerhossa ottaa. Kuka tahansa on tervetullut aivotreeneihin asukastuvalle. Keneltäkään emme kysy ikää, Kivistö lupaa.
Vapaaehtoistyöntekijä Kivistö kehuu Liipolan ryhmää innokkaaksi ja sitoutuneeksi.
– Tätä ennen olen saanut ohjata kahta ryhmää. Tämä on ehdottomasti virkein porukka.
Kivistö muistuttaa, että aivot muovautuvat läpi elämän ja ne kehittyvät siinä, mihin niitä käytetään.
– Ohjaajan tehtävä on luoda hyvä meininki ryhmään. Minä olen heille se mukavan sosiaalisen toiminnan mahdollistaja.
Vapaaehtoistyöntekijä on nähnyt, kuinka onnistunut kerhokerta nostattaa myös seniori-ihmisen itsetuntoa.
– Tämä tehtävät soveltuvat kenelle tahansa. Myös keski-ikäiset ihmiset ovat tervetulleita kerhoon, jos heillä on aikaa.
Joka kerta kerhotoiminta aloitetaan yhteiskeskustelulla.
– Vastauksia ei koskaan tarkasteta vaan keskustelemme yhdessä niistä. Minulla on kuitenkin oikeat vastaukset, jos joku haluaa ne tietää.
Haaste lisääntyy tehtävien edetessä
– Tehtävät ovat pääasiassa kynä-paperitehtäviä, joita tehdään ohjatusti. Harjoitukset sopivat muun muassa sairastuneille, vammautuneille tai aivojen huoltamisesta /tai niiden aktivoinnista kiinnostuneille.
Kivistö kertoo, että tehtävät ovat eritasoisia, joissa haaste lisääntyy tehtävien edetessä.
– Ohjauksella tehtävien haastavuustasoa voidaan laskea ja nostaa. Tehtävien ”kynä-paperi luonne” asettavat kuitenkin jonkinlaisen rajan kohderyhmälle. Motoriset taidot ja näkökyky täytyy olla kerholaisella kunnossa.
Harjoituksissa olennaista on, että tehtäviä ei tehdä vain tehtävien vuoksi.
– Aivojen aktivoinnin lisäksi tehtävien teossa on olennaista ajattelumallien muokkaaminen, ratkaisumallien pohtiminen ja harjoitettujen taitojen vieminen arjen elämään.
Ohjaajalla on tärkeä rooli ohjata keskustelemaan ja pohtimaan asioita ja varmistaa treenaajille onnistumisenkokemukset.
– Tästä syystä tehtäviä ei anneta kotiin vaan ne on tarkoitus tehdä aina ohjatusti. Samasta syystä harjoitusten ohjaaminen edellyttää koulutukseen osallistumista; koulutuksessa perehdytään ohjauksen kannalta tärkeäisiin ja olennaisiin asioihin, saadaan omakohtaisia kokemuksia harjoituksista ja ohjauksesta sekä avataan tehtävien taustalla olevia teorioita ja käsitteitä.
Vapaaehtoistyöhön kaivataan lisää miehiä
Lahden lähimmäispalvelu yhdistyksellä on kaksi vankkaa kivijalkaa. Heiltä on mahdollista ostaa maksullista kotipalvelua. Lähi- ja kodinhoitajat siivoavat asiakkaan kotona tai he saattavat esimerkiksi seniorin lääkäriin. Vapaaehtoistyö on yhdistyksen toinen vahva kivijalka. Vuonna 2017 vapaaehtoistoiminnassa oli mukana 12 miestä ja 85 naista. STEA rahoittaa yhdistyksen toimintaa.
Lahden lähimmäispalvelu täytti 30 vuotta vuonna 2017. Kaikki vapaaehtoistoimintamme suuntautuu ikäihmisiin. Puolet vapaaehtoisistamme toimii niin sanotussa ystäväpalvelussa, vapaaehtoistyönkoordinaattori Maarit Ahlqvist kertoo.
Jokaisella heistä on yksi mummo tai pappa, jonka luona he vierailevat säännöllisesti joko kotona tai palvelutalossa.
– Vapaaehtoistyöntekijöitä koulutetaan joka vuosi lisää. Kursseja järjestetään keväällä ja syksyllä.
Vapaaehtoistyöntekijät ovat pääsääntöisesti eläkeikäisiä naisia.
– Ne miehet, jotka tähän vapaaehtoistyöhön lähtevät, ovat kullanarvoisia. On kiva, kun joku mies haluaa rupatella seniorin kanssa palvelutalossa tai pelata edes hetken korttia.
Ahlqvistin mukaan vapaaehtoisia tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa.
– Meidän vapaaehtoistyöntekijät osallistuvat 12 eri palvelutalossa vapaaehtoistoimintaa. Tätä toimintaa järjestetään sekä yhteiskunnan ylläpitämissä että yksityisissä palvelutaloissa.
Petri Görman