Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa

Ukrainalaiset Tamara Babaskina, Romanna Prus, Daria Momot ja Natalia Zauholnykova ovat järjestämässä Ristinkirkkoon Joulu yhdessä -tapahtumaa 27.12.


Lahdessa vietetään joulun jälkeen hetki, joka on monelle ukrainalaiselle perheelle vuoden tärkeimpiä. Ukrainalaisten yhdistys Lahdessa järjestää 27. joulukuuta suuret joulujuhlat ukrainalaisille lapsille. Tapahtumaa ovat olleet organisoimassa yhdistyksen vapaaehtoiset jo kolmen vuoden ajan, ja yksi heistä on Tamara Babaskina.
– Olemme järjestäneet vastaavia juhlia jo kolmen vuoden ajan. Viime vuonna pidimme kaksi juhlaa, yhden Lahdessa ja toisen Nastolassa, ja niihin osallistui noin 200 lasta.

Kaikki lapset saivat lahjoja ja nauttivat juhlista täysin siemauksin.
– Siksi järjestämme juhlan myös tänä vuonna. Haluamme tuoda hieman enemmän iloa ukrainalaisille lapsille Suomessa, Babaskina kertoo.

Yhdistyksen järjestämän juhlan tavoite on kaksijakoinen Se haluaa tarjota lapsille iloa ja samalla pitää elossa ukrainalaisia perinteitä, kieltä ja kulttuuria.
– Se on erityisen tärkeää nyt, kun monet lapset elävät sodan vuoksi kaukana kotimaastaan. Haluamme, että lapset muistavat ukrainalaiset perinteet. Ne ovat osa identiteettiä.

Joulujuhla alkaa joulujumalanpalveluksella ja sen jälkeen ohjelmassa on esitys Jeesuksen syntymästä.
– Laulamme myös jouluvirsiä ja yleisölle on myös järjestetty erilaisia leikkejä. Lopuksi lapset saavat lahjoja ja maistavat ukrainalaista jouluruokaa.

Juhla on yhteisöä kokoava voima

Ukrainalainen Romana Prus on ollut aktiivisesti mukana Ukrainalaisten yhdistyksen Lahden toiminnassa ja asunut kaupungissa lähes neljä vuotta, korostaa joulun merkitystä koko yhteisölle.
– Tärkeintä on, että tämä juhla on kokoava voima meidän yhteisöllemme. Lahdessa asuu yli 1 500 ukrainalaista. Ukraina on suuri maa Euroopassa, ja siellä on paljon erilaisia alueita. Minä olen kotoisin Länsi-Ukrainasta.

Monelle Suomeen muutto ei ollut sattumaa. Prusin mukaan perhesiteet vaikuttivat ratkaisevasti.
– Minulla oli sukulaisia Suomessa ja se oli yksi syy, miksi muutin tänne. Se toi turvaa tilanteessa, jossa koko elämä Ukrainassa muuttui yhdessä hetkessä.

Ukrainassa joulu on vahvasti perheeseen, uskoon ja yhteisöllisyyteen kytkeytyvä juhla. Prus on kotoisin pienestä kylästä, jossa joulun viettoon kuului aina kirkko.
– Asuin pienessä kylässä Ukrainassa. Jouluaamuna menimme aina kirkkoon. Se oli meille itsestäänselvä osa juhlaa.

Lahdessa ukrainalaisyhteisö on saanut käyttöönsä Ristinkirkon kerran kuukaudessa.
– Olemme siitä hyvin kiitollisia suomalaisille. Se merkitsee meille paljon, että meillä on paikka, jossa voimme kokoontua ja harjoittaa omaa uskoamme.

Ukrainalainen joulu on ennen kaikkea perhejuhla. Sukulaisia tavataan runsaasti, ja ovet ovat avoinna.
– Ukrainassa ei soiteta etukäteen, että voiko tulla kylään. Me vain menemme toistemme luo, Prus naurahtaa.

Jouluun kuuluu myös runsas ja perinteinen ruokakulttuuri. Perinteisesti valmistetaan jopa 12 juhlaruokaa, joista yksi tärkeimmistä on kutia – jyvistä, siemenistä ja marjoista tehty ruokalaji.
– Haluamme, että joulun sanoma välittyy myös lapsillemme täällä Suomessa.

Juhla myös yksinäisille

Sota on muuttanut joulun merkitystä. Monien perheet ovat hajallaan eri puolilla Eurooppaa, ja osa läheisistä on yhä Ukrainassa ja osa myös rintamalla.
– Muistamme jouluna erityisesti heitä, jotka taistelevat rintamalla. On tärkeää nähdä sukulaisia ja ystäviä.

Ukrainalaisten yhdistys Lahdessa haluaa, että juhla on avoin myös niille, joilla ei ole perhettä lähellä.
– Tarjoamme yksinäisille mahdollisuuden juhlia yhdessä. Kukaan ei saa jäädä yksin jouluna.

Tamara Babaskinalle joulu on aina ollut lämmin ja tärkeä juhla ja sodan myötä sen merkitys on vain kasvanut.
– Melitopol on yhä miehitetty, ja äiti asuu edelleen alueella.

Joulu on hetki, jolloin kaipuu ja toivo ovat yhtä aikaa läsnä.
– Me kaikki toivomme rauhaa.

Kiitollisuus Suomea kohtaan nousee esiin sekä Babaskinan että Prusin puheissa.
– Olemme kiitollinen Suomelle avusta ja tuesta. Täällä on rauhallista ja vapaata. Ihmiset ovat myös ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Olette luoneet tämän maan ja jaatte sen kanssamme.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
Vapaehtoistyöntekijä Veijo Vierumäki: Launeella seurakunnassa on hyvä henki – siitä on pidettävä kiinni
Omalähiö lomailee 20. – 26.10.
”Ajattelin vain tekeväni omaa juttuani” – palkittu leipuri kiittää uskollisia asiakkaitaan ja paikallista yhteisöä
Pysäköintipaikoista on pulaa Lahden rautatieaseman läheisyydessä
Launeen kirjasto sulkee ovensa – asemakaava etsii alueelle uutta suuntaa
ARKISTO