Lahdessa on Suomen korkein aikuisten ja nuorten työttömyys viimeisten tilastojen perusteella. Tämä rakenteellinen ongelma näkyy arjessa, kaupungin palveluissa ja tulevaisuuden näkymissä.
– Lahti on ollut teollisuuskaupunki ja kun rakennemuutos iski, ihmiset jäivät ilman työtä. Avointen työpaikkojen määrä on jäänyt pysyvästi matalaksi, perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Mira Nieminen toteaa.
Hänen mukaansa muutoksesta seurasi ylisukupolvinen työttömyys, joka näkyy etenkin nuorissa.
– Koulut keskeytetään Lahdessa muita useammin, ja koulutusaste on jäänyt matalaksi. Nuorten kokema osattomuus on suurta ja se kasvattaa syrjäytymisriskiä
Niemisen mukaan kaupungin tulisi rehellisesti arvioida, mitä nuorille on todella tarjottu ja ovatko toimet olleet vaikuttavia.
– Kaupungin profiloituminen liian kapealle ympäristösektorille on myös rajoittanut kasvua. Yrityksiä ei voi ohjata ideologisesti. Ne valitsevat toimipaikkansa omien kasvunäkymien perusteella. Meidän tehtävämme on olla alusta, ei suunta.
Työllisyystilanteen taustalla vaikuttavat myös valtakunnalliset päätökset.
– Suomessa ei ole tehty työmarkkinoiden ja talouden uudistuksia kahteenkymmeneen vuoteen. Kasvua ei synny, jos järjestelmä ei kannusta työntekoon. Ruotsi teki nämä toimet ajoissa ja siksi siellä talous kasvaa.
Politiikassa näkyvät menneiden vuosien kaavat
– Uhkaavasti näyttää siltä, että olemme toistamassa vanhaa mallia Lahdessa. Veronkorotukset ovat nopea tapa paikata taloutta, mutta ne heikentävät ostovoimaa ja yritysten toimintaedellytyksiä.
Lahti on profiloitunut nuoreksi yliopistokaupungiksi, mutta haasteena on saada opiskelijat jäämään.
– Emme ole löytäneet niitä tekijöitä, jotka pitäisivät nuoret Lahdessa valmistumisen jälkeen.
Nieminen muistuttaa, että yritysmyönteisyyden on vahvistuttava.
– Meidän täytyy kuunnella yrityksiä tarkalla korvalla, koska työpaikat tulevat heidän kauttaan. Olemme jättäneet yritysten tarpeet huomioimatta ja reagoineet liian hitaasti. Lisäksi olemme profiloituneet liian kapeasti ympäristöpääkaupunkina, vaikka esimerkiksi elintarviketeollisuuden ja huoltovarmuuden potentiaali on valtava.
Lahden työttömyys on osittain seurausta huonosta päätöksenteosta.
– Emme voi vaikuttaa suhdanteisiin tai geopoliittisiin kriiseihin, mutta voimme vaikuttaa ilmapiiriin, rahojen kohdentamiseen ja siihen, miten hyvinvoivaa työvoimaa meillä on.
Työllisyystilanne ei ole parantunut
– Vuonna 1989 työttömyysaste oli alle neljä prosenttia Lahdessa. Viiden vuoden kuluessa se nousi lähes 27 prosenttiin. Työllisyys ei ole palautunut tuon romahduksen jälkeen kunnolla kertaakaan normaalitasolla, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Kamula muistuttaa.
Teollisuuden katoaminen synnytti Lahteen ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierteen.
– Kun koulutustaso jäi matalaksi ja työmahdollisuudet vähenivät, moni perhe ajautui tilanteeseen, jossa työttömyys, päihdeongelmat ja terveysvaikeudet alkoivat periytyä.
Perheissä ja suvuissa on jo toisessa ja kolmannessa polvessa kokemusta siitä, että elämä pyörii turvaverkkojen varassa.
– Se näkyy nuorissa, joilla ei välttämättä ole edessään realistista mahdollisuutta olla vaativilla työmarkkinoilla.
Lahti markkinoi nykyään itseään ympäristökaupunkina ja uuden teollisuuden uudistajana.
– Silti työpaikkojen määrä kasvaa hitaasti. Yksi syy on se, että vihreän siirtymän yritykset eivät työllistä suuria massoja. Automatisointi, robotiikka ja älyteknologia luovat lähinnä asiantuntijatyötä.
Poliittisen vastuun ja historiallisen virheiden syyttelyn sijaan Kamula korostaa yhteistyön tarvetta.
– Syyllisen löytäminen ei tuo yhtään uutta työpaikkaa. Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että tunnistamme, mitä historiassa on tapahtunut ja mitä nyt pitää tehdä. Jos siihen emme kykene, se on meidän epäonnistumisemme.
Raskas perintö, uudet keinot
Kaupunginvaltuutettu Kamula listaa konkreettisia toimia työllisyystilanteen parantamiseksi.
– Niitä ovat yritysten piilotyöpaikkojen kartoittaminen, työvoimapalvelujen jalkauttaminen ja yrittäjyyskoulutuksen vahvistaminen.
Kamula on esittänyt, että Lahteen perustetaan yrittäjyyslinja yläkoulun.
– Me tarvitsemme nuoria, joille yrittäminen on varteenotettava vaihtoehto.
Lahtelainen startup- rahasto 10 miljoonan euron pääomalla on myös yksi Kamulan ideoista.
– Näen sen matalan kynnyksen mahdollisuutena sijoittaa paikallisiin yrityksiin ja synnyttää aitoa omistajuutta.
Kamula pitää kaikissa yhteyksissä esillä työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
– Työ ei ole vain talousasia. Se on ihmisyyden ja merkityksellisyyden kokemus. En halua, että kasvatamme sukupolven, jolle eläminen ilman työtä on hyväksyttävää.
Lahti ei ole tehnyt Kamulan mukaan virheitä yksin.
– Olemme osa valtakuntaa, ja idänkaupan romahtaminen sekä teollisuuden muutokset koskivat koko Suomea.
Yksi tärkeä toimenpide olisi kaupunginvaltuutetun mielestä kuitenkin pitänyt tehdä jo viisi vuotta sitten.
– Olisi pitänyt ymmärtää, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät nopeimmin. Niiden mukana tulevat myös yrittäjät ja työntekijät asukkaiksi. Se on todellista vetovoimaa.
Nuorisotyöttömyyden taustalla on siis pitkä historia ja raskas perintö Lahdessa.
– Tulevaisuus ei ole kuitenkaan lukittuna huono-osaisuuteen. Nyt pitää murtaa matalan koulutustason ja huono-osaisuuden kierre. Se on erittäin vaativaa, mutta se on jo alkanut.
Petri Görman