kuva: Mytäjäisten vesi muuttui vihreäksi elokuun lopulla.
Mytäjäisten veden väri muuttui vihreäksi elokuun lopulla. Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että vedestä on havaittu runsaasti sinilevää eli syanobakteereita. Malinin mukaan sinilevän massaesiintymiä on havaittu kesän aikana myös Kymijärveltä sekä Vesijärveltä.
Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään. Joissakin järvissä sinileväkukinnat ilmestyvät vasta syystäyskierron jälkeen, jolloin viilentynyt päällysvesi sekoittuu runsasravinteiseen alusveteen.
Vesiensuojelupäällikön mukaan Vesijärvessä oli 1980-luvulla runsaasti sinilevää talvella jään alla.
– Yleensä vesistöjen vihreät massaesiintymät ovat sinilevää. Jos levä ei pysy tikunnokassa ja nousee lasissa pienen odottelun jälkeen pintaa, on kyseessä sinilevä.
Mikroskooppitutkimuksella voi varmistua lajista.
– Turkoosinväriseksi levä muuttuu vasta ikääntyessään tai kuollessaan.
Sinileväkukinnot Mytäjäisissä harvinaisia
– Mytäjäisessä ei ole tietääkseni ollut vuoden 1997 jälkeen merkittäviä sinileväkukintoja. Sinileväkukinnat olivat toistuvia siellä vielä 1970-ja 1980-luvuilla.
Järven ympäriviemäröinti ja hulevesien hallinta on vähentänyt ulkoista ravinnekuormitusta merkittävästi. Sen lisäksi 1970- ja 1980-luvuilla ravinteita saostettiin alumiinisulfaatilla.
– Sinileväkukintoja voi olla hyvin karuissakin vesistöissä, mutta toistuessaan ne ovat merkki rehevöitymisestä.
Jos ulkoinen kuormitus olisi jo päättynyt voivat järven pohjaan päätyneet ravinteet aiheuttaa hyvin pitkän ajan niin sanottua sisäistä kuormitusta.
– Pienen järven runsas virkistyskäyttö, suojaisuus tuulilta ja hidas veden vaihtuminen tekevät järven herkäksi sinileväkukinnoille.
Vesikasvit ehkäisevät kukintoja
Vesikasveilla on merkittävä vaikutus sinileväkukintojen ehkäisijänä.
– Pohjan huonoa happitilannetta voi parantaa eri keinoilla, jolloin ravinteita ei vapaudu nykyiseen tapaan.
Malin kertoo, että Kymijärvellä pumpataan pohjanläheistä vettä kesällä, kun happitilanne on huono ja alusvedessä runsaasti fosforia, hiekkasuodatukseen.
– Tällainen menetelmä voisi toimia Mytäjäisessäkin. Äärimmäisenä keinona on mahdollista sitoa vedessä ja sedimentissä olevaa fosforia kemiallisesti alumiini-, lantaani- tai rautayhdisteillä pohjasedimenttiin.
Sinileväkukinnan aikana ei ole suositeltavaa uida.
– Lapset saattavat uidessaan niellä vettä ja koiria ei tule laskea veteen. Vedessä voi olla myrkyllisiä yhdisteitä vielä massaesiintymän jälkeenkin.
Vesi ei sovellu myöskään löylyvedeksi.
– Avantouintikaudella tilanne on todennäköisesti taas hyvä, mutta täyttä varmuutta tästä ei voi antaa.
Petri Görman