Lahden kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginvaltuutetulla on mahdollisuus tehdä kaupunginhallitukselle osoitettu kirjallinen kysymys kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja toimintaa koskevasta asiasta. Tällä tavalla turvataan kaupunginvaltuutetun ja valtuuston tiedonsaanti kulloinkin ajankohtaisista asioista.
Kaupunginvaltuutetuilla on tähän saakka ollut oikeus tehdä yksin tai yhdessä valtuustokysymys kaikkia kuntalasia koskettavissa kaupungin asioista. Nyt kaupunginhallituksen enemmistö esittää 8.8.2022 tehdyllä päätöksellään valtuustolle hallintosääntöön muutosta, jonka mukaan valtuustokysymyksen taakse tarvitaan jatkossa vähintään 14 valtuutettua.
– Tämä tekisi kuntalaisten valitsemista kaupunginvaltuutetuista kahden kerroksen väkeä, jossa täydet vallankäyttöoikeudet olisivat vain kahden suurimman valtuustotoryhmän jäsenillä eli demareilla ja kokoomuslaisilla, ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen, nykyinen aluevaltuutettu (Pro Lahti) sanoo.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) ja sen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sonja Falk (kd.) paljastavat avoimesti Etelä-Suomen Sanomissa (10,8,), että tulevaisuudessa on tarkoitus vaikeuttaa kaupunginvaltuutetun tiedonsaantia.
– Valtuustokysymystä on käytetty Lahdessa tiedonsaannin välineenä, vaikka sen olisi tarkoitus toimia eduskunnassa tehtävien välikysymysten tapaan. Tällä vertauksella he tunnustavat saaneensa kritiikkiä. Vaihtoehtoisella tavalla ajattelevien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan nyt kaventaa epäoikeudenmukaisella tavalla.
Tilalle tuodaan sekuntikellodemokratiaa
– Muodollisesti aloite valtuustokysymysoikeuden rajaamisesta tuli tiettävästi valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunnalta eli samalta elimeltä, jota viime valtuustokaudella käytettiin vallankäyttäjien käsikassarana kaatuneen pormestarimallin ja siihen liittyneiden valtuustokysymys- ja valtuutettujen aloiteoikeuden rajoittamisineen.
Tässä viimeisessä demokratian kaventamishankkeessa on siis aistittavissa revanssin makua.
– Valtuustokysymyksen vaihtoehdoksi on esitetty kyselytuntia. Tällä tavalla toimien kaupunginvaltuutettujen mahdollisuudet saada asioista lisätietoa kaventuvat sekuntikellolla mitattavaksi näennäisdemokratiaksi, jolla ei ole käytännössä mitään merkitystä valtuutetun tiedonsaannin kanssa.
Korhonen muistuttaa, että vaikka kyselytunti jäisikin kokeiluksi, niin valtuustokysymyksen mahdollista heikennystä ei varmasti tulla perumaan.
– Sen jälkeen on tavoitteena kaupunginvaltuutettujen aloiteoikeuden kaventaminen, jota jo pormestarimallin yhteydessä tavoiteltiin.
Korhonen ei ymmärrä, miksi Lahdessa puuhastellaan tällaisten asioiden parissa, koska luottamushenkilöillä olisi paljon merkityksellisempiä asioita käsiteltävänä.
– Mitä järkeä uudessa mallissa on, kun vain isoilla ryhmillä olisi mahdollisuus tehdä valtuustoaloitteita. He ovat kuitenkin itse jatkuvasti päättämässä asioista.
Valtuustokysymys nopeuttaa päätöksentekoa
– Olen esittänyt valtuustokysymyksiä monista asioista muun muassa vammaisten ihmisten palvelujen puolustamiseksi ja perätessäni veroeurojen haaskausta KymiRingin moottoriratabisnekseen.
Kuntalain mukaan kaikki valtuuston käsittelyyn tulevat asiat saadaan sinne kaupunginhallituksen esittäminä.
– Valtuustoaloite tai -kysymys on ainoa keino ohittaa tämä byrokratian kontrolli.
Valtuustokysymys on ollut valtuustoaloitetta nopeampi tie saada asia käsittelyyn valtuustoon.
– Valtuustokysymyksessä vastausaika on kuusi viikkoa. Valtuustoaloite saattaa pahimmillaan viedä jopa reilut kolme vuotta, kuten minun ja lisäkseni 32 muun valtuutetun tekemässä köyhyyden poistamiseen tähtäävän aloitteen osalta kävi.
Kaupunginvaltuusto on käsitellyt kahden vuoden aikana 11 valtuustokysymystä. Uuden tulkinnan mukaan näistä olisi otettu käsittelyyn vain kaksi demareiden tekemää kysymystä.
– Nyt valtuustokysymyksistä halutaan tehdä valtuuston valtaapitävien ryhmien yksinoikeus.
Petri Görman
Kun vedotaan siihen, että valtuustoskysmys on verrattavissa eduskunnassa opposition tekemään välikysymykseen, ollaan väärässä Ei kunnassa harjoiteta oppositiopolitiikkaa. Lahdessa on kh:ssa kaikkien muiden puolueiden edustajat paitsi Vas, Liike Nyt ja RKP. Ei siis verrata kuntapolitiikkaa eduskunnan politisointiin. Lahdessa on kyse yksittäisen valtuutetun vallan heikentämisestä.