Lahden kaupungin sivistyslautakunta valitsi 10.12. Salla Palmi-Felinin kirjastopalvelujohtajaksi 1.1.2020 alkaen. Tällä hetkellä hän työskentelee Lahden kaupunginkirjastossa palvelupäällikön tehtävissä. Omalähiö kysyi launeelaiselta uudelta kirjastopalvelujohtajalta, millainen lukija hän oikein on ja ketkä ovat hänen kirjailijasuosikkejaan?
Millainen kirjastoverkosto sinun mielestäsi Lahdessa on? Millä tavalla kehittäisit sitä paremmaksi?
– Lahden kirjastoverkosto on tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Toki puutteita on muun muassa siinä, ettei Kariston alueella ole kirjastoa ja Liipolan kirjastopiste on käyttötarvetta ajatellen liian pieni. Myös Launeen kirjastotilan tulevaisuus on tällä hetkellä epäselvä. Launeen kirjasto on käytetyimpiä lähikirjastoja ja alueella tarvitaan ehdottomasti kirjasto.
Leijuuko kirjastoverkon yllä Lahdessa minkäänlaisia uhkakuvia lähitulevaisuudessa?
– Tällä hetkellä tiedossamme ei ole esimerkiksi lakkautusesityksiä, uhkakuvat liittyvät eniten tilatarpeisiin.
Kuinka ahkeria lainaajia lahtelaiset ovat valtakunnan tasolla?
– Lahtelaiset ovat valtakunnan keskiarvoa lainaajina.
Miten innostaisit poikia lukemaan enemmän?
– Lukemaan innostaminen lähtee jo varhaislapsuudesta ja kotoa, eli pyrimme paitsi perustyössämme myös parhaillaan käynnissä olevassa Lukusankari-hankkeessa kannustamaan perheitä lukemisen pariin aina neuvolasta lähtien. Esimerkin voima on suuri, joten lukevan aikuisen mallia kaivataan. Tärkeää on myös tarjota lapsille heidän taitotasoaan vastaavaa ja kiinnostavaa luettavaa. Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan. Tässä esimerkiksi Neropatti-sarja onnistuu hienosti ja vetoaa eri-ikäisiin ja myös vähemmän innokkaasti lukeviin poikiin. Kirjasto tekee lukemisen edistämisessä aktiivista yhteistyötä niin koulujen kuin päiväkotien kanssa ja vinkkarimme tarjoavat apua sopivan luettavan löytämiseen.
Ovatko ihmiset löytäneet jo e-kirjat palvelutarjonnastanne?
– E-kirjojen lainaus ja valikoima on kasvanut tasaisesti ja isona tekijänä on varmasti mobiililaitteiden käytön lisääntyminen. E-kirja on kätevä mm. ottaa matkalle mukaan ja esimerkiksi tekstiä on helppo suurentaa tarvittaessa. E-kirjasto kulkee aina mukana, mikä on sen ehdoton vahvuus.
Miksi äänikirjojen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti?
– Uskon että varsinkin e-äänikirjojen suosiota on kasvattanut myös mobiililaitteiden kasvu. Yhä useampi on tottunut kuuntelemaan musiikkia ja podcasteja puhelimellaan, joten siirtyminen äänikirjoihin on helppoa. Äänikirjat ovat jo pitkään olleet suosittuja mm. pidempiä työmatkoja matkustavilla. E-äänikirjat ovat selvästi vedonneet myös uusiin kuulijoihin.
Millainen lukutoukka itse olet?
– Luen päivittäin ja minulla on useimmiten useampi kirja kesken. Valitsen lukemiseni hyvin fiilispohjalta ja usein luen iltaisin sängyssä eri kirjaa kuin vaikkapa päivällä. Luen kaikenlaisia kirjoja ja eri genrejä.
Luetko mieluiten aitoa kirjaa vai suositko e-kirjoja?
– Tällä hetkellä koen vielä paperiversion mieluisammaksi, vaikka junareissuilla saatankin lukea e-kirjaa. Käyn usein myös kurkkaamassa, löytyykö haluamaani uutuuskirjaa e-kirjastosta painettua versiota lyhyemmällä jonolla.
Kerro millaista kirjallisuutta luet?
– Olen kirjallisuuden suhteen kaikkiruokainen. Tällä hetkellä luen enemmän kaunokirjallisuutta ja viime aikoina fantasia on painottunut melko paljon.
Kuka on suosikkikirjailijasi?
– Suosikkikirjailijoita on useita, joten on vaikea nostaa esille vain yhtä. Kotimaisista kirjailijoista vaikutuksen ovat tehneet mm. Siiri Enoranta, Magdalena Hai, Pauliina Vanhatalo, Saara Turunen ja Jussi Valtonen. Ulkomaisista kirjailijoista viimeksi vaikutuksen tekivät Tomi Adeyemi ja Jill Santopolo. Jännäripuolella pidän Elly Griffithsin kirjoista.
Kuinka monta kirjaa ostat itsellesi vuodessa?
– Suurimman osan luettavastani lainaan kirjastosta. Pyrin nykyään hyllyjen täytyttyä ostamaan vain kirjoja, jotka aion lukea useamman kerran tai joita en malta odottaa kirjastosta. Ostan itselleni ehkä noin 5 kirjaa vuodessa.
Onko itsepalvelumahdollisuus kasvattanut lainaajamääriä Lahdessa?
– Omatoimikirjastot ovat kasvattaneet kävijämääriä, mutta lainamäärissä kasvu ei ainakaan vielä merkittävästi näy. Omatoimiaikaan käydään muun muassa lukemassa lehtiä ja käytetään tilaa muuten.
Petri Görman