Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen puhui Lahden pääkirjaston auditoriossa oikeusvaltion ja demokratian tilasta. Hänen mukaansa suomalainen oikeusvaltio on edelleen kansainvälisesti vahva, mutta kehityksessä on myös huolestuttavia merkkejä.
Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen vieraili Lahden pääkirjaston auditoriossa 7. lokakuuta puhumassa demokratian ja oikeusvaltion tilasta. Luennon teemana oli Mureneeko oikeusvaltio, joka on myös Kekkosen vuonna 2025 ilmestyneen kirjan nimi. Kirjan toinen laajennettu painos ilmestyi 5.10.
Kekkosen mukaan oikeusvaltion heikkeneminen ei ole vain yksittäisten valtioiden ongelma, vaan laajempi kansainvälinen ilmiö. Samansuuntaista kehitystä voidaan hänen mukaansa nähdä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Unkarissa, Suomessa ja muualla Euroopassa. Muutoksen vauhti kuitenkin vaihtelee valtioiden välillä.
– Suunta on monessa maassa sama, vaikka prosessi ei etene kaikkialla samalla nopeudella, Kekkonen sanoo.
Hänen mukaansa Suomessakaan oikeusvaltion ongelmat eivät ole syntyneet yhden hallituksen aikana.
– Kyse on ehkä 15–20 vuotta jatkuneesta kehityksestä. Ei voida sanoa, että vain nykyinen hallitus olisi tästä vastuussa.
Keskiluokan
asema huolestuttaa
Kekkonen nostaa yhdeksi demokratian kannalta tärkeäksi kysymykseksi keskiluokan aseman. Hänen mukaansa vakaa ja laaja keskiluokka on ollut yksi suomalaisen demokratian tukipilareista. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena on pitkään ollut myös mahdollisuuksien tasa-arvo. Ihmisen taustan ei ole ajateltu ratkaisevan sitä, kuinka pitkälle hän voi kouluttautua tai päästä elämässään.
– Toisen maailmansodan jälkeen tätä rakennettiin Suomessa määrätietoisesti. Peruskoulu-uudistus 1970-luvulla nosti koulutustasoa ja toi mahdollisuuksia hyvin laajasti koko väestölle.
Kekkosen mukaan 2000-luvulla kehityksen suunta on kuitenkin osittain muuttunut. Tulo- ja varallisuuserojen kasvu sekä epävarmuus toimeentulosta vaikuttavat myös ihmisten luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan.
– Jos keskiluokka joutuu ahdinkoon, niin sillä on väistämättä vaikutuksia demokratiaan. Ihmisille on tullut enemmän epävarmuutta omasta toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan.
Kekkosen mukaan nuorille ei enää ole itsestään selvää, että heidän elintasonsa nousisi vanhempien sukupolvien tasoa korkeammaksi.
– Olemme tottuneet ajattelemaan, että seuraava sukupolvi pärjää aina edellistä paremmin. Nyt tätä ei voida enää pitää varmana.
Oikeuden hakeminen
voi olla liian suuri riski
Oikeusvaltion pitäisi näkyä tavallisen kansalaisen elämässä hyvin konkreettisina asioina. Viranomaisten pitäisi toimia puolueettomasti, päätösten pitäisi perustua lakiin ja asiat pitäisi käsitellä kohtuullisessa ajassa.
Kekkonen muistuttaa, että Suomi menestyy edelleen hyvin kansainvälisissä oikeusvaltiota koskevissa vertailuissa. Samalla on kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti sitä, että toteutuuko yhdenvertaisuus käytännössä kaikkien ihmisten kohdalla.
– Suomessa kaikki eivät saa oikeutta yhtä helposti. Meillä on yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia, joita pitäisi tutkia paljon tarkemmin.
Erityisesti oikeudenkäyntien kustannukset voivat muodostua tavalliselle ihmiselle suureksi kynnykseksi.
– Kärjistäen voi sanoa, että hyvin varakkaalla ihmisellä on mahdollisuus käydä oikeutta. Myös kaikkein pienituloisimmilla voi olla mahdollisuus oikeusapuun. Keskiluokalle kuluriski voi sen sijaan olla niin suuri, ettei oikeuteen uskalleta lähteä.
Kekkonen pitää ongelmallisena myös oikeusprosessien pitkittymistä. Oikeusvaltion uskottavuus kärsii, jos kansalainen joutuu odottamaan ratkaisua kohtuuttoman pitkään.
Tutkimustiedon ja median
riippumattomuus ovat demokratian ydintä
Kekkonen korosti Lahdessa myös tutkimustiedon merkitystä poliittisessa päätöksenteossa. Hänen mukaansa asiantuntijoita pitää kuulla erityisesti silloin, kun ratkaistaan laajoja ja pitkäkestoisia yhteiskunnallisia kysymyksiä.
– Päätöksenteon pitäisi olla tutkimuspohjaista. Jos vahvaa tieteellistä näyttöä ei haluta ottaa huomioon, niin ollaan heikoilla vesillä.
Kekkonen on huolissaan siitä, että asiantuntijoita on viime vuosina vähätelty ja poliittinen ohjaus on hänen mukaansa ulottunut alueille, joiden pitäisi säilyä mahdollisimman riippumattomina. Erityisen ongelmallisena hän pitää yrityksiä vaikuttaa siihen, mitä yliopistoissa pitäisi tutkia.
– Tiedeihmisenä kauhistelen sitä, jos poliitikot alkavat määritellä, mitä pitäisi tutkia. Tutkimuksen pitää voida toimia ilman poliittista mikromanageerausta.
Myös riippumattomalla journalismilla on Kekkosen mukaan keskeinen tehtävä demokratian puolustamisessa.
– Kun oikeusvaltiota ja demokratiaa vastaan hyökätään, niin ensimmäisiä kohteita ovat usein riippumaton media, yliopistot, kansalaisyhteiskunta ja järjestöt.
Kekkosen mukaan Suomen pitäisi huolehtia erityisesti tuomioistuinten ja poliisin riittävistä resursseista. Samalla yhteiskunnan rakenteita pitäisi vahvistaa niin, ettei mikään poliittinen ryhmä voisi nousta asemaan, jossa se pystyisi nopeasti muuttamaan oikeusvaltion keskeisiä rakenteita. Vaikka kehityksessä on Kekkosen mielestä huolestuttavia piirteitä, hän ei pidä tilannetta toivottomana.
– Luotan kansalaiskeskusteluun. Näistä asioista pitää puhua avoimesti. Samalla pitäisi huolehtia siitä, että nuoret tutkijat voivat tehdä tutkimusta ja väitöskirjoja ilman poliittisia paineita.
Petri Görman