Kaustisen Vuoden yhtye Hilja Grönfors & Latšo Džinta esittää romanimusiikin lauluaarteistoa. Kuva: Maarit Kytöharju
Lahtelainen Hilja Grönfors ja hänen yhtyeensä Latšo Džinta on valittu Vuoden yhtyeeksi Kaustisella. Valinta julkaistiin viikonloppuna Folklandia-risteilyllä. Tunnustus on merkittävä, sillä Kaustinen on suomalaisen kansanmusiikin arvostettu instituutio.
Vuoden yhtye -valinnalla Kaustinen haluaa nostaa esiin romanimusiikin ja romanikulttuurin keskeisen merkityksen suomalaiselle kansanmusiikille.
– Hilja Grönfors & Latšo Džinta esittää romanimusiikin vanhaa ja arvokasta lauluaarteistoa. Kyse on elävästä perinteestä, jota on vaalittu ja siirretty eteenpäin sukupolvelta toiselle, Kaustisen festivaalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki toteaa.
Hilja Grönfors on pitkän linjan romanimusiikin vaikuttaja. Hän on taiteen akateemikko, Taideyliopiston kunniatohtori ja mestarikansanlaulaja.
– Valinta voidaan nähdä myös kunnianosoituksena hänen elämäntyölleen romanimusiikin ja -kulttuurin puolestapuhujana.
Perinteet käsissä -teema näkyy musiikissa ja puvuissa
Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kertoo, että valinta liittyy vahvasti festivaalin Perinteet käsissä -teemaan. Hänen mukaansa Hilja Grönfors kantaa perinteitään arvokkaasti sekä musiikissa että myös asuissaan.
– Pukeutuminen on osa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, ja se vaatii taitavaa käsityötä.
Hilja Grönfors on lahtelainen ja asuu Liipolassa. Hän kertoo laulaneensa jo ennen kuin oppi puhumaan.
– Lapsuudesta asti olen laulanut romanimusiikkia. Ensimmäiset televisioesiintymiset olivat Ruotsissa jo 1970-luvulla. Suomessa hän on toiminut ammattilaismuusikkona 1990-luvulta lähtien.
Grönfors sanoo olevansa kiitollinen tunnustuksesta. Hänen mukaansa valinta kertoo siitä, että romanimusiikki saa ansaitsemaansa huomiota.
– Olen tehnyt musiikkia jo 1970-luvulta asti ajatuksella, että romanimusiikki on samalla tasolla kuin muu kansanmusiikki. Työtä on tehty vuosikymmeniä, eikä sitä ole ollut pakko tehdä yksin. Monet romanit ovat tehneet ja tekevät yhä työtä saman asian eteen.
R
omaneilla on ollut Suomessa pitkä historia. He ovat eläneet täällä yli 500 vuotta ja ovat saamelaisten ohella Suomen vanhimpia etnisiä ryhmiä.
– Romanikulttuuri on saanut usein kaiken hieman myöhässä, mutta nyt ollaan menossa eteenpäin. Musiikilla on tässä suuri merkitys.
Musiikki rakentaa identiteettiä ja yhteisöä
Grönfors korostaa, että romanimusiikilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä.
– Se vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Ilman kieltä, musiikkia ja kulttuuria ei ole identiteettiä.
Laulujen kautta opetetaan tapoja, arvoja ja jopa yhteiskuntaoppia.
– Monet meidän perinteiset laulut ovat opettavaisia ja niillä on yhä tärkeä rooli.
Hän haluaa rohkaista nuoria romanimuusikoita etsimään omaa suuntaansa. Yhtyeensä kanssa hän keikkailee aktiivisesti ja jatkaa kulttuuriperinnön siirtämistä eteenpäin.
– Käännekohtia urallani on ollut monia, kuten mestarikansanlaulajan arvonimi Kaustisella vuonna 2005. Vuoden yhtye -tunnustus on jälleen yksi merkittävä askel romanimusiikin näkyvyydelle.
Grönfors haluaa kiittää useita yhteistyökumppaneitaan matkan varrella, koska yhdessä tekemällä mahdollistetaan aina ne tärkeimmät jutut
– Erityisen lämpimät kiitokset hän haluaa lausua muusikoilleen, jotka ovat todellisia ammattilaisia
Petri Görman