Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi hiljattain uuden strategiapaperin, jonka on tarkoitus linjata kaupungin kehitystä kohti seuraavaa vuosikymmentä. Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä työn lopputulokseen. Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen (Pro Lahti) pitää strategiaa näennäisesti demokraattisesti valmisteltuna.
Korhosen mukaan prosessi muistutti osallistavaa päätöksentekoa vain pintapuolisesti.
– Työryhmissä tehtiin useita kierroksia asian tiimoilta ja myös kaupunkilaisia kuultiin, mutta käytännössä tulokset eivät johtaneet mihinkään. Strategian lopputulos on sisällöllisesti tyydyttävä, mutta toteutuksen osalta se on kokonaan toinen juttu.
Pro Lahti -ryhmän kaupunginvaltuutettu kertoo, että hän pyrki valtuustokäsittelyssä tarkentamaan strategian kirjauksia esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden osalta. Hänen esityksensä ei kuitenkaan saanut kannatusta.
– Esitykseni tyrmättiin ärhäkästi muun muassa demarien, vihreiden, vasemmistoliiton ja kokoomuksen suunnalta.
Korhosen mukaan vastustajat perustelivat asiaa sillä, että hänen ehdottamansa muutokset sisältyvät jo käsitteeseen saatavuus.
– Esteettömyys ja saatavuus eivät ole sama asia. Esteettömyys liittyy fyysiseen ympäristöön ja siihen, että ihminen pääsee liikkumaan ja käyttämään palveluja. Saatavuus taas kattaa laajemmin palvelut, myös digitaaliset. Näitä asioita ei pitäisi sekoittaa.
Uudelleen valtuustotyöskentelyn muutaman kauden jälkeen aloittanut Korhonen huomauttaa, että vastaavat kirjaukset onnistuttiin saamaan strategiaan edellisen kerran vuonna 2017, kun demarivaltuutettu Ulla Koskinen-Laine ajoi asiaa.
– Nyt demareiden riveissä ei ole ketään, joka ottaisi esteettömyyden vakavasti, hän sanoo pettyneenä.
Valtuustolta viedään päätösvaltaa
Korhonen kritisoi voimakkaasti myös strategiaprosessin poliittista asetelmaa. Hänen mukaansa suurimmat valtuustoryhmät SDP ja kokoomus sekä vihreät ja vasemmistoliitto olivat sopineet etukäteen, ettei kaupunginhallituksen esitykseen tehdä muutoksia valtuustokäsittelyssä.
– Kaupunginvaltuusto on ylin päättävä elin. Jos sen oikeuksia kavennetaan, demokratiaa halveerataan.
Korhosen mielestä tällainen toimintatapa syö valtuutettujen todellista päätösvaltaa ja tekee kaupunginhallituksesta käytännössä sanelijan.
– Mitä hyötyä on paperista, jossa ei ole konkretiaa? Avoimuus päätöksenteossa puuttuu täysin, ja se näkyy monessa muussakin asiassa, esimerkiksi kapellimestarisopimuksessa, Korhonen huomauttaa.
Kaupunginvaltuutetun mukaan strategia on pitkälti sanahelinää ja silmänlumetta.
– Tärkeintä tuntuu olevan, että paperi näyttää kivalta. Ei ole tarkoituskaan panna asioita liikkeelle.
Työllisyys huolettaa
Myös työllisyysstrategian linjaukset saavat Korhoselta kritiikkiä. Strategiapaperin mukaan työllisyys kasvaa Lahdessa nopeammin kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin, mutta Korhonen pitää väitettä epärealistisena.
– Se on täyttä utopiaa. Työttömyysluvut ovat olleet korkeita 1990-luvulta asti, eikä kehitys ole kääntynyt parempaan. Näistä asioista ei valtuustossa edes keskusteltu, hän huomauttaa.
Korhosen mukaan valtuustotyöskentely on näyttänyt ulospäin rauhalliselta, mutta todelliset jakolinjat alkavat nyt näkyä, kun budjettikäsittely lähestyy.
– Kaksi ensimmäistä kokousta olivat käsiteltävistä asioistakin johtuen hymistelyä. Nyt kun ryhdytään tekemään päätöksiä verotuksesta ja käydään käsiksi talousarvioon, alkaa todellinen keskustelu.
Valtuutetun sanoin Lahden strategia kaipaisi konkretiaa ja rohkeutta tarttua vaikeisiin asioihin.
– Nyt paperi on vain toiveiden tynnyri. Jos strategia ei johda tekoihin, se on pelkkä koriste.
Petri Görman