Tutkintomestarit haluavat olla varmistamassa ammattiopetuksen laatua

kuva: Etelälahtelainen Tutkintomestarit ry:n varapuheenjohtaja Erja Hakkarainen haluaa tutkintomestarit mukaan ammattinäyttöihin


Etelälahtelainen Erja Hakkarainen on Tutkintomestarit ry:n varapuheenjohtaja. Hän on kuulunut yhdistykseen jo 15 vuotta. Hallitustyössä hän on ollut mukana 5 vuotta. Tutkintomestarit ry on valtakunnallinen, riippumaton ammatillisten tutkintojen yhteistyö-, kehittämis- ja asiantuntijaverkosto. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenten ja kumppaneiden osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, työelämässä tarvittavan osaamisen edistäminen, osaamisen tunnistaminen ja arviointi sekä kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen.

Tutkintomestarit ovat toimineet näyttöjen ammattimaisina osaamisen arvioijina, mutta kun pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti ammatillisen koulutuksen reformin, vaatimus tutkintomestarille näyttöjen arvioinnissa poistui lakimuutoksen 1./2018 astuessa voimaan.
– Tutkintomestareiden toimenkuva on ollut laaja ja he ovat toimineet laadunvalvojina näytöissä ja siten varmistaneet riittävän osaamisen tason.

Tutkintomestareissa on paljon oppilaitosten edustajia, mutta yrityselämän edustajia haetaan mukaan toimintaan aktiivisesti.
– Minä korostan aina sitä, että myös yrittäjiä, joilla on opiskelijoita työelämässä järjestettävässä koulutuksessa ja osaamisen hankkimisessa, pitäisi kouluttaa näyttöjen arviointiin vielä enemmän. Työharjoittelupaikan merkitys on ammatillisessa koulutuksessa ja tutkinnoissa ensisijaisen tärkeää, koska silloin osaamista arvioi alalla työskentelevä ammattilainen eikä pelkästään opettajat, jotka opettavat kyseessä olevaa aihetta. Näin varmistetaan opiskelijan työllistyminen opiskelujen jälkeen ja yritykset voivat luottaa siihen, että opiskelijalla on riittävä osaaminen työelämää varten.

Korona aika oli haastavaa

– Näkemyksemme mukaan ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen opetuksen laatu on heikentynyt ja siihen haluamme nyt parannusta.

Työharjoittelupaikkoja on ollut koronan vuoksi vähän ja opiskelijoiden kosketuspinta työmarkkinoille on elänyt todella haastavassa tilanteessa.
– Ammatillisten tutkintojen laaduntarkkailu on nyt vähäistä, koska tutkintomestareita ei ole tässä järjestelmässä enää mukana. Näyttötutkintomestarien koulutusta ei ole järjestetty 2018 jälkeen ja näyttöjen arvioinnissa ammatillisissa tutkinnoissa ei ole enää näyttötutkintomestarin pätevyyden vaatimusta.

Tutkintomestarit haluavat nyt vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta ammattiopetuksen laatu sekä tutkintomestareiden asema palautettaisiin reformia edeltävälle tasolle.
– Organisoimme vaalikeskustelun maaliskuun alussa, jossa kaikkien suurimpien puolueiden edustajat kertoivat, kuinka he järjestäisivät ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa. Saimme eduskuntavaaliehdokkailta hyviä kommentteja ja lupauksia. Aika näyttää, kuinka lupaukset toteutuvat vai toteutuvatko ne?

Ohjausta enemmän

– Opiskelijat eivät saa opiskelujensa aikana riittävästi ohjausta. Tähän asiaan tulisi kiinnittää suuri huomio nyt.

Reformin myötä aikuisopiskelijat sekä nuoret on sijoitettu samalle viivalle ammatillisten tutkintojensa kanssa.
– Molemmilla on nyt samat osaamisen kriteerit arvioitaessa ammatillista osaamista. Nuorilla ei ole juurikaan kokemusta työelämästä. Heidän täytyy heittäytyä liian nopeasti aikuisten maailmaan opintojensa ensimetreillä.

Hakkarainen muistuttaa, että ammatillisen osaamisen osoittamisen voi rakentaa myös osasuoritusten avulla ja silloin näytöt suunnitellaan sekä osaamisen arviointi voidaan toteuttaa pienemmissä osissa.
– Ammatillisten tutkintojen osat ovat yhtä arvokkaita kuin koko tutkinto. Tämä vaatii oppilaitoksilta vielä enemmän resursseja.

Tutkintomestareiden varapuheenjohtaja toivoo, että ammatilliseen opettajakoulutukseen palautettaisiin myös tutkintomestarikoulutus.
– Silloin jokainen opettaja saisi hyvät valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida ammatilliseen koulutukseen liittyviä näyttöjä opiskelijan valitsemissa ja henkilökohtaistamisessa sovitun tutkinnon muodostumisen mukaisesti. Aina tulisi huomioida myös opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen näkökulmat, kun ammatillista koulutusta ja siihen liittyviä näyttöjä suunnitellaan. Olisi hyvä, jos ammatillisen koulutuksen opettajalla olisi tämä kokonaisuus hallussa.

Tutkintomestareiden ja Toplinemedia Oy:n organisoiman vaalikeskustelun voi kuunnella oheisen linkin kautta. https://www.youtube.com/live/5vzHneSKk5s?feature=share



Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO