Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon

Kuva: Tavallisten oppikirjojen mukaan perusopetuksessa käytetään jo varsin paljon digikirjoja. Niiden käytön tarkoituksenmukaisuus pohditaan koulukohtaisesti.


Jokainen peruskoulu saa päättää oman budjettinsa rajoissa Lahdessa, kuinka paljon he käyttävät kirjatilauksiin rahaa lukuvuoden aikana. Lahdessa on ollut niukat resurssit kirjahankintoihin jo yli 20 vuoden ajan.  Lähteen monitoimitalon toiminnanjohtaja ja rehtori Esko Taipaleen mukaan heidän koulussaan lukukirjoja kierrätetään mahdollisimman paljon.
– Lähes kaikissa oppiaineissa kirjoja käytetään useamman vuoden ajan. Aapistakaan ei saa enää omaksi.

Rehtorin mukaan englannin ja ruotsin kielen työkirjoista ei säästetä Lähteen koululla.
– Osa luokista käyttää digikirjoja. Kaikilla yläkoululaisilla on oma chromebook ja siellä digimateriaalien käyttö on yleisempää.

Erityisoppilaille on ostettu helpotettuja oppikirjoja ja maahanmuuttajille taas selkokielisiä oppikirjoja.
Lähteen koululla ei ole säästetty inkluusion nimissä oppikirjatilaukissa.
– Erityisopetuksessa käytetään paljon samoja kirjasarjoja kuin yleisopetuksessa. Olemme valinneet tämän ratkaisun, koska se mahdollistaa opetuksellisen yhteistyön tarvittaessa.

Lähteen kouluun kuuluu myös sivutoimipiste Onni Liipolasta ja niiden yhteinen oppilasmäärä on 1150.
– Kirjahankintoihin on budjetoitu 110 euroa oppilasta kohden. Sillä on pärjättävä ja näillä resursseilla pärjäämme myös. Toki lisämateriaaleihin olisi joskus myös tarvetta.

Lähteellä jokainen tiimi saa päättää annettujen budjettiraamien puitteissa, miten oppimateriaalirahat käytetään.
– Tiimit myös päättävät, millaisia oppimateriaaleja oppilaille hankitaan.

Uuteen monitoimitaloon uudet oppimateriaalit

Renkomäen koulun rehtori Karoliina Mäkelä kertoo, että heillä on tällä hetkellä varsin poikkeuksellinen tilanne, koska he pääsevät muuttamaan uuteen monitoimitaloon tammikuussa.
– Olemme aiemmin sopineet, että emme vie vanhoja kirjoja uuteen taloon ja siksi olemme jo muutaman vuoden ajan käyttäneet paljon erilaisia digimateriaaleja vanhojen sekä kierrätettävien kirjojen lisäksi. Nyt tammikuussa otetaan uudet kirjat ja muut välineet käyttöön.

Eri luokka-asteet ovat päättäneet oppimateriaalien hankinnoista pedagogisin perustein käytettävissä olevan rahamäärän mukaisesti.
– Kouluille myönnetty materiaaliraha kaikkeen hankintaan kokkikulhoista kiikareihin sekä kirjasta koripalloihin 150 euroa oppilasta kohti. Tästä summasta noin kaksi kolmasosaa menee oppikirjamateriaaleihin vuodesta ja luokka-asteesta riippuen.

Loppurahalla Renkomäen koululle hankitaan muut oppimisvälineet ja materiaalit.
-Pääsääntöisesti kaikki tekstikirjat kierrätetään usean vuoden ajan. Tekstikirjoja käytetään ainakin kielissä ympäristötiedossa, historiassa, yhteiskuntaopissa ja uskonnossa. Näihin oppiaineisiin luokka-asteet ovat saattaneet valita myös sähköiset materiaalit.

Tehtävä- tai harjoituskirjoja käytetään matematiikassa sekä kielissä resurssien puitteissa.
-Vaihtoehtoisesti tehtäviä tehdään vihkoon tai monisteisiin. Oppilaat tuottavat oppimismateriaalia myös itse muun muassa videokuvaamalla erilaisia asioita tai opetustuokioita.

Renkomäen koululla kannustetaan myös toiminnallisten menetelmien käyttöön, jolloin oppiminen tapahtuu toiminnan, havainnoinnin ja elämysten kautta.
– Eriyttävää oppimateriaalia on hyvin saatavilla ja sitä hankitaan tarpeen mukaan sekä yleisen että erityisen tuen oppilaille.

Kierrätämme kirjoja mahdollisuuksien mukaisesti 

– Kierrätämme aina oppikirjat, kun se on mahdollista. Joka vuosi osa kirjoista ei ole käyttökuntoisia ja niiden tilalle ostamme uudet oppimateriaalit, Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle toteaa.

Rehtori muistuttaa, että alakoululaisten matematiikan kirjat on ostettava joka vuosi, koska niissä ei ole olemassa vihkoversioita.  Opetussuunnitelman vaatimuksen vaikuttavat myös siihen, millaisia kirjoja tilataan.
– Kirjasarjan vaihdosta sovimme yhdessä ja vaihto alkaa aina sovitusta luokka-asteesta. Meillä ei vaihdeta siis kaikkia kirjoja kerralla.

Länsiharjun koulussa sovitaan yhteisesti, millaista kirjasarjaa käytetään.
– Luma-luokilla voi olla kuitenkin poikkeuksia.

Englannin ja ruotsin kielen kirjoissa ei säästetä Lansiharjun koulussa.
– Yleensä emme säästä ja silloin on enemmän kyse siitä, onko sähköisten materiaalien käyttö jopa parempi vaihtoehto. Sähköistenmateriaalien käyttö riippuu myös paljon koulun tietokoneiden määrästä.

Opettajat harkitsevat kulloisenkin vuoden tarpeen tiimikohtaisesti.
– Kielet on yksi koulumme painopistealueista.

Erityisoppilaille on hankittu asianmukaiset ja opiskelua tukevat kirjat, eikä heidän kirjahankinnoissaan ole säästetty inkluusion nimissä.  Länsiharjun koulussa opiskelee 550 oppilasta ja yhden oppilaan kirjahankinnat saavat maksaa enintään 110 euroa vuodessa.
– Tämä määräraha vaihtelee vuosittain. Meillä opiskellaan paljon A2 -kieltä, joten nämä kirjahankinnat lisäävät myös käytettyä rahan määrää.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
ARKISTO