Kisapuisto – Kisapuisto – Kisapuisto

Kuva: Joko vuonna 2024 nähdään havainnekuvan näköinen Kisapuiston stadion valmiina?


Kisapuistosta on tullut eräänlainen päähänpiintymä Lahden palloiluväelle. Aikaa kuluu, mutta mitään ei tehdä, hinnat nousevat ja mopo alkaa karata päättäjiltä kädestä. Lahtelaiset ovat odottaneet uutta ehostettua, paranettua ja kansainväliset mitat täyttävää stadionia kuin Jeesuksen toista tulemista jo reilut kymmenen vuotta. Saneerauksen vaiheita tuskin kannattaa käydä uudelleen läpi, mutta siitä voisi kirjoittaa erinomaisesti draama-tragediakomedian kaikilla mausteilla.

Muutama päivä sitten saimme viimein lukea, että jotain on Kisari-asian tiimoilta lopultakin tapahtumassa! Ovatko päättäjät viimeinkin päättämässä jotain? Tämän takia päätimme ottaa yhteyttä suoraan pääkallopaikalle ja kysyä, missä tässä Kisari-asiassa oikein tällä hetkellä mennään sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat olleet siinä konkreettisesti mukana, joko puuhamiehinä tai toimijoina.

Kisapuistosta on tullut lahtelaisille samanlainen asia kuin Suomen hallitukselle Nato-kysymyksestä; Koskaan ei oikein ole oikea aika. Onko tämä aika nyt? Näitä asioista kysyttiin ja näin vastasivat Mika Halttunen FC Lahti, Risto Saloranta Lahden Urheiluhalliyhdistys ja Jouni Arola Lahden Tilakeskus.

1. Tärkein kysymys on tietenkin, mitä Kisapuiston saneeraus saa mielestänne maksaa?

Risto Saloranta:
Pääkatsomon ja päätykatsomoiden hinta on tällä hetkellä suuruusluokassa 15 – 20 miljoonaa euroa.

Mika Halttunen:
Kisapuiston monikäyttöstadion (eli jalkapallostadion) tehdään ainakin 40 vuodeksi. Vaikka tällä hetkellä rakennuskustannukset ovat kovassa nousussa, niin hyvä stadion pitäisi saada aikaan 15- 20 miljoonalla eurolla.

Jouni Arola:
Kisapuisto- hanke on kokonaisuus, joka sisältää muutakin kuin jalkapallostadionin pääkatsomon oheistiloineen, esim. tekojääradan, kenttien ja alueiden kunnostusta sekä vanhojen katsomoiden purun. Tämän vuoden kaupungin talousarviossa pääkatsomoinvestointiin on varattu kaupungin rahoitusta 8,9 milj. euroa vuosille 2022-2024. Kisapuistohanke ei ole saneeraus vaan koko alueen uudistus. Se, mitä hanke saa maksaa, riippuu mitä kaikkea tähän lasketaan mukaan ja mitä kaikkea tullaan tekemään. Hankkeen aikataulu ja kokonaiskustannukset vahvistuvat hanketta koskevien kumppanuusneuvottelujen päätyttyä.

2. Paljonko hankkeeseen on saatavissa rahaa yksityiseltä sektorilta?

Risto Saloranta:
Yksityisen sektorin osuus on tällä tietoa 1,5 – 2 miljoonaa euroa.

Mika Halttunen:
Tämä on vielä avoinna, ja se riippuu lopullisesta suunnitelmasta, mutta tämän hetken arvion mukaan summa on 1,0- 2,0 miljoonaa euroa.

Jouni Arola:
Tästä asiasta neuvotellaan FC Lahden kanssa.

3. Mitkä seikat vaikuttavat rakennuttajan valinnassa?

Risto Saloranta:
Rakennuttajana toimii kiinteistöyhtiö, jonka pääomistaja on kaupunki, ja vähemmistöomistajina ovat FC Lahti kumppaneineen. Urakoitsija valikoituu kilpailutuksen kautta, ja urakoitsijaksi tulisi valikoitua luotettava ja kokenut rakentaja, jolla on näyttöä ratkaisuista monipuolisissa kohteissa, ja urheiluinfran tuntemusta

Mika Halttunen:
Rakennuttaja lienee selvä, se tulee olemaan Lahden kaupungin ja FC Lahden verkoston yhteinen kiinteistöosakeyhtiö, joka tulee omistamaan ja hallinnoimaan stadionia. Rakentajan valinnassa painaa varmaankin eniten luotettavuus, laatu ja hintakilpailukyky. Myös innovatiivisuus, sillä hankesuunnitelman perusteella tehtävän kilpailutuksen voittaja saa käyttää luovuutta lopullisessa
suunnitelmassa, joka tehdään vasta seuraavassa vaiheessa.

Jouni Arola:
Rakennuttajana toimii Lahden kaupunki yhteistyössä FC Lahden kanssa. Urakoitsijat ja suunnittelijat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Hankinnoissa käytetään toimijoille vähimmäiskriteerejä ja/tai laadullisia vaatimuksia.

4. Millaisessa aikataulussa haluaisitte saneerauksen toteutuvan?

Risto Saloranta:
Suunniteltu ja realistinen aikataulu on sellainen, että stadion otettaisiin käyttöön kevät-kesällä 2024.

Mika Halttunen:
Stadion on jalkapalloilijoiden ja tapahtumajärjestäjien käytössä kesällä 2024.

Jouni Arola:
Kisapuiston tekojääradan toteutus alkaa jo tänä vuonna. Kaupungin talousarviossa pääkatsomorakennus investointiin on varattu rahoitusta vuosille 2023-2024.

5. Ovatko Lahden Kymiringin tukeminen ja Kisapuiston saneeraus toistensa kilpailjoita?

Risto Saloranta:
Kymiringin tukeminen ja Kisapuiston stadion eivät kilpaile keskenään. Molemmat hankkeet ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä seudullemme.

Mika Halttunen:
Nähdäkseni ne eivät kilpaile ollenkaan keskenään, pikemminkin niissä tapahtuva toiminta tulee tukemaan ja täydentämään toisiaan. Yhdessä ne muodostavat Päijät-Hämeeseen ja laajemminkin koko Etelä-Suomen alueelle meidän maassamme ainutlaatuisen tapahtuma- ja elämysinfrastruktuurin, joka tulee hyödyttämään ja elävöittämään alueen taloutta tulevien vuosikymmenien ajan huomattavasti.

Jouni Arola:
Kaupungin investoinnit eivät liity mitenkään Kymiringiin.

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO