Kuva: Kansanterveystyön veteraani ja Itä-Suomi-terveysprojektin suunnittelija professori Pekka Puska, kuvassa edessä, ensimmäisessä kahvipöydässä. Puska ennätti Launeen kirkolle tämän viikon maanantai-iltana kertomaan projektin positiivisista tuloksista ihmisten muutettua elämäntapojaan 1970-luvulta lähtien.
Kuka muistaa Itä-Suomi terveysprojektista nousseen kohun jo lähes puolivuosisataa sitten? Asia ei ollut yhden vuosikymmenen juttu, vaan jatkuu periaatteessa edelleen. Tutkimuksiinsa projektiin terveystieteilijät hakivat verrokkiperheitä aina Italiaa ja Kreikkaa myöten. Projektin tulokset ja suomalaisten terveys kiinnostaa edelleen niin tutkijoita kuin kansalaisia. Launeen seurakunnan miestenpiiri on kiinnostunut varttuneitten ihmisten kunnossa pysymisestä. He ovat kutsuneen tilaisuuksiinsa eri alojen asiantuntijoita. Tämän viikon maanantai-illan vieras oli professori Pekka Puska.
Launeen seurakunnan miestenpiirin tapahtumat ovat suosittuja. Kansanterveyttä vuosia tutkineen ja Itä-Suomi- terveysprojektissa tiukasti mukana ollut lääketieteen tohtori, eläkkeelle siirtynyt Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puskan viime maanantainen tapaaminen oli antoisa. Launeen kirkolle saapui terveyssanaa kuulemaan lähes sata miestä, osa ei ollut aiemmin käynyt miesten piirissä. Varttuneille miehille terveyden ylläpito on tärkeää, vaikka sataprosentisen terveitä joukossa on ehkä muutama kymmenen.
Vaasalainen Pekka Puska on valmistunut sekä valtiotieteen maisteriksi ja myöhemmin lääkäriksi Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa . Vanhempien tutkijoitten mukaan hänet tunnettiin nuorena medisiisarina, jolla oli kiinnostusta pitkäjännitteiseen tutkimustyöhön. Itä-Suomi- terveysprojektista alkoi lääkäri Puskan monikymmenvuotinen vaikuttaminen suomalaisten terveyteen.
Toimittajalle tuli tutuksi itäisten maakuntiemme kansalaisiin kohdistettu terveysvalistus, kun olin työssä Suomen Raittiusjärjestöjen liitossa. Naapurityöhuoneessa teki omaa tutkimustyötään, jo edesmennyt, nuori lääkäri Heikki J. Korhonen. Hän oli mukana Pekka Puskan ja terveystieteilijöiden projekteissa ja suunnitteli yhteistyössä terveysjärjestöjen kanssa kansantajuisia tupakka- ja alkoholivalistusjulkaisuja. Toimiston pitkän pöydän ääressä Heikki kertoi meille uusimpia asioita ihmisten terveyteen vaikuttamisesta. Silloin syntyi myös terveysprojekti ”Mies 2000”.
Yhteistyö ei ollut riittävää suomalaisittain vaan Puskan kautta tiedot kulkivat myös Maailman terveysjärjestön, WHO, ja Suomen tiedemiesten välityksellä. Todettakoon vielä, että terveysvalistajat eivät istuneet kirjoituspöytien ääressä, vaan kulkivat saappaat savessa metsureitten ja maaseudun raskasta työtä tekevien ihmisten parissa selvittääkseen heidän todelliset elämän olosuhteensa.
Pahimmat kansansairaudet, kuten tuberkuloosi, pienten lasten kuolleisuus, vitamiinien puute ja hygienia kodeissa ja kouluissa ovat Suomessa historiaan, mutta uusia sairauksia on kuten diabetes, ”sokeritauti”. Työikäisten ihmisten aiemmin ennenaikaiseen kuolemaan johtaneet sydän- ja verisuonitaudit ovat elämäntapamuutoksilla ja lääketieteen avulla saatu vähenemään. Ihmiset ovat omaksuneet myös liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Vaikka alkoholin- ja tupakan kulutus on vähentynyt, niin mukaan on tullut uusia, ihmisten terveyttä vaurioittavia aineita, kuten runsas sokerin käyttö makeisissa ja limsoissa, virkistysjuomissa kofeiini ja muut kemikaliot sekä pelko monen muun uudehkon elintarvikkeen mahdollisista haitoista.
Kuulijat esittivät lääkärille kysymyksiä lääkkeiden ja ruokavalion merkityksestä, esimerkiksi veren korestroliin. Kysyttiin muun muassa punaisen lihan epä/ terveellisyydestä, nuorten ja vähän varttuneempienkin nuuskamällin käytöstä ikenessä sekä limu- ja virkistysjuomien terveysvaikutuksista sekä voin ja muiden ”vanhanaikaisten” rasvojen suosimisesta kotiruoassa.
Puska kertoi kaskuna kainuulaisten ja pohjoiskarjalaisten emäntien neuvokkuudesta: ”kun miehet eivät suostuneet vaihtamaan ”punaista maitoa” pois, niin emännät laittoivat näihin tölkkeihin kevyt- tai rasvatonta maitoa ja täydestä meni!” Kun voin käyttöä moitittiin, niin Lieksan Marttojen arvat saivat kansalaisilta lisänimen voi-arpa, arvoissa luki, tämä arpa ei voita.
Marja -Liisa Niuranen