Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija

kuva: Dokumenttiohjaaja Keijo Skipparilla on kuvamateriaalia Lahden kaupunginteatterin edessä olevan kivitaideteoksen syntyprosessista. Se valmistui vuonna 1983.


Lahtelainen dokumenttiohjaaja Keijo Skippari viimeistelee parhaillaan dokumenttia kuva- ja veistostaitelija Olavi Lanusta. Dokumenttiohjaajan mielestä Lanu on merkittävin suomalainen ympäristötaiteilija. Hän toimi kuvataideopettajana Launeen yhteislyseossa 1959-1975. Sen jälkeen Lanu opetti nuoria opiskelijoita Lahden kuvataideinstituutissa.

– Suunnittelimme ympäristöviikkoa varten vuosi sitten, että näytämme Pikku-Vesijärven rannalla isolta screeniltä vanhoja ympäristöelokuvia. Samassa yhteydessä oli tarkoitus tehdä lyhytelokuva taiteilija Olavi Lanusta.

Tapahtuma peruuntui kuitenkin koronan vuoksi.
– Sen jälkeen huomasimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia.

Dokumenttiohjaaja Skipparin mukaan silloin syntyi ajatus laajemmasta dokumentista.
– Yllätyimme, että Lanusta ei ole koskaan tehty henkilödokumenttia. Siksi teimme dokumentin veistospuistosta ja taiteilijasta.

Dokumenttielokuva valmistuu tammikuussa ja sitä esitetään silloin Kinoiiriksessä Lahdessa.

Uutta materiaalia löytyi

– Sain ystävältäni Jukka Mustoselta kaksi haastattelua uutta dokumenttia varten. Ensimmäinen niistä oli kuvattu veistospuistossa vuonna 1991. Toinen oli haastattelu taiteilijan kotona vuonna 2000.

Skippari on erittäin tyytyväinen, että hän sai nämä ainutlaatuiset haastattelut käyttöönsä uutta dokumenttia varten.
– Dokumenttia varten Lanun tyttäret antoivat myös perhealbumin työryhmän käyttöön.

Ateneumissa on yli 12000 taitelijan ottamaa valokuvaa.
– Se oli löytöretki Lanun ympäristötaiteen maailmaan.

Taiteilija Lanu oli Skipparin mukaan orientoitunut vahvasti tulevaisuuteen kuvanveistäjänä.
– Hän loi ympäristötaidetta muutenkin kuin veistosten muodossa. Lumesta ja jäästä tehtyä taidetta Lanu dokumentoi itse kuviksi.

Lanun perusidea oli se, että luonnosta löytyy paljon käyttökelpoista materiaalia taidetta varten.
– Kukaan muu suomalainen taiteilija ei ole tehnyt yhtä paljon ympäristötaidetta. Siksi hän on merkittävin ympäristötaiteilija Suomessa.

Patoniittyyn ensimmäinen ateljee

Taiteilija Olavi Lanu muutti perheineen Etelä-Lahteen Patoniittyyn 1970-luvun alussa. Siellä alkoi uusi vaihe hänen taiteilijaelämässään. Uudessa talossa oli mahdollisuus tehdä isoja taideteoksia.
– Ensimmäiset ideat Venetsian biennalea varten syntyivät Patoniityssä jo varhain. Venetsiassa tapahtui myös Lanun kansainvälinen läpimurto vuonna 1978.

Lahden kaupunginteatterin edessä oleva kivitaideteos syntyi vuonna 1983.
– Kaksi Lanu-puiston veistosta on valettu Patoniityssä ja loput Renkomäen sorakuopalla.
Hänen teoksiaan on myyty ympäri maailman. Niitä voi löytää museoista ja yksityiskodeista.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija

  1. Lanu oli mun opettajani Launeella. Mulla on kuvia Lanusta ja Tutasta. Mutta osa niistä saattaa löytyä kotialbumeista. Jos on puutetta – 58 – 68 kuvista niin multa löytyy jonkin verran. Olin hänen ”hovikuvaajansa” silloin. Terv Matti Salmi.
    0400 545636

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö muutti uusiin tiloihin – Lähes 50 vuotta vanhat juuret kulkivat mukana
Lahden musiikkiopistoon alkaa uusi musiikkiteatterikoulutus lapsille ja nuorille
Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
ARKISTO