Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen

kuva: Konserni- ja tilajaostonvarapuheenjohtaja Alettin Basboga (sd.), toimitilajohtaja Jouni Arola, kaupunginjohtaja Pekka Timonen keskustelivat Launeen kirjaston tulevaisuudesta tiistaina. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi Marjo Liukkonen.


Launeen kirjaston tulevaisuutta pohdittiin keskustelutilaisuudessa 17.9. Tällä kertaa launeelaisille tärkeän kohtaamispaikan tulevaisuudesta oli kiinnostunut vain kourallinen ihmisiä.  Lahden kaupungin sivistyslautakunta punnitsee Launeen kirjaston kokonaistilannetta vielä syyskuun kokouksessaan. Lahden kaupungin konserni- ja tilajaosto saa asian käsiteltäväksi vielä myöhemmin syksyllä.

Tilakeskus korjaustarveselvityksen mukaan vuonna 1948 valmistunut kirjastorakennus korjaustarve on kiireellinen. Korjausinvestoinnin hinnaksi on määritelty 1,4 miljoonaa euroa.
– Kirjastopalvelut muuttuvat myös jatkuvasti. Meidän virkamiesten on mietittävä jatkuvasti palveluketjun kokonaiskuvaa, kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi.

Kaupunginjohtajan mukaan lainausmäärät eivät enää kasva ja sen vuoksi kirjastoille on mietittävä uudenlaista toimintaa.
– Olen kuullut, että Launeella kirjastossa kokoontuu useat erilaiset yhteisöt, joille se on tärkeä kokoontumispaikka.

Lahdessa ei ole kaupunginjohtajan mukaan tarkoitus heikentää kirjastopalveluja.
– Tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen. Nyt siellä on tehty korjaustarveselvitys ja se tulee jo syyskuun aikana sivistyslautakunnan käsiteltäväksi.
– Ymmärtääkseni mitään akuuttia uhkaa tämän talon kunnossa ei kuitenkaan ole, Timonen sanoi.

Mikään talo ei ole ikuinen

Launeen nykyinen kirjasto valmistui vuonna 1948 väliaikaiseksi koulurakennukseksi. Siellä on tehty peruskorjaus edellisen kerran vuonna 1979.
– Korjaustarveselvitys valmistui elokuussa 2018 ja sen perusteella kirjastorakennus kaipaa peruskorjausta. Korjausinvestoinnin hintalappu on 1,4 miljoonaa euroa, toimitilajohtaja Jouni Arola kertoi.

Kattavien tutkimusten myötä paljastui, että ulkoseinissä on pieniä mikrobivaurioita. Rakennuksen ympärille ei ole koskaan rakennettu salaojia ja sen vesikatto tarvitsee välittömästi korjaustoimenpiteitä.
– Ne eivät ole vaarallisia, mutta niitä esiintyneen eri puolilla rakennusta.

Kirjaston alapohjan ryömintätilassa yksi kantava hirsi on lahonnut ja sieltä havaittiin myös kosteutta.
– Alapohjan tuuletusluukut on jossain vaiheessa hakattu umpeen, jotta talossa lattiat olisivat  lämpimämpiä.

Lämmöntuotantolaitteet ovat ohittaneet jo teknisen käyttöikänsä ja käyttövesiputkistossa on ollut useita vuotoja.
– Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia terveysriskejä, jotka estäisivät kirjaton toiminnan talossa.

Toimitilajohtaja muistutti, että mikään talo ei ole kuitenkaan ikuinen.
– Tämän talon laskennallinen korjausaste on 92 prosenttia ja silloin on pohdittava myös erilaisia vaihtoehtoja kirjaston tulevaisuuden kannalta.

Kehittämistyö junnaa paikoillaan

– Haluamme, että kirjastopalvelut säilyvät Launeen alueella myös tulevaisuudessa nykyisellä tasolla, Liipolassa monitoimitalo Onnissa on kahden ihmisen pieni kirjastopiste ja samanlainen on tulossa myös Renkomäkeen, lähipalveluiden esimies Sanna Kuosa.

Kirjastopalveluista Etelä-Lahdessa vastaava Kuosa muistutti, että kirjastotoiminnan kehittämistyö junnaa paikoillaan tällä hetkellä, koska tulevaisuuden kuva kirjaston kohdalla ei ole selkeä.
– Realistisia tai korvaavia vaihtoehtoja ei ole esitetty kirjastoväelle virkamieskeskusteluissa.

Kuosa muistutti, että kävijä- ja lainamäärien perusteella voi tehdä yksinkertaisen johtopäätöksen, jonka mukaan Launeen kirjasto halutaan säilyttää.
– Tilastot viime vuodelta kertovat, että täältä lainattiin 113 000 kirjaa ja kirjasto oli keskellä kesää kolme viikkoa kiinni, koska tietopalvelujärjestelmiä uusittiin. Ilman tätä käyttökatkosta olisimme päässeet yli 120 000 lainausmääriin.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Salla Palmi-Felin kysyi keskustelutilaisuuden päätteeksi kaupunginjohtajalta, että aikooko hän omassa budjettiesityksessään ehdottaa kirjastotoimintaan Lahdessa leikkauksia. Kaupunginjohtaja lupasi, että tällaisia ehdotuksia ei ole tulossa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO