Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke

Omalähiön Eduskuntavaalit 2019 -osiossa tutustumme lahtelaisiin kansanedustajehdokkaisiin yli puoluerajojen. Kolmantena esittelyssä Perussuomalaisten Maarit Tuomi.


Lahtelainen Maarit Tuomi lähti ensimmäistä kertaa mukaan politiikaan vuoden 2013 kuntavaaleissa. Perussuomalaiset olivat silloin hyvässä nosteessa ja hänet valittiin ensimmäisellä yrityksellä kaupunginvaltuutetuksi.
– Ihmisiltä tullut palaute sekä kannustus on ollut yksi syy siihen, että olen nyt pyrkimässä eduskuntaan.

Eduskunta-avustaja työskentelevä Tuomi kertoo, että hän haluaa olla päättämässä suomalaisille tärkeistä asioista.
– Henkilökohtaisesti haluan vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomi-laivaa viedään.

Tuomella ei ole varsinaisesti yhtään idolia politiikassa, mutta hän liittyi perussuomalaisiin aikoinaan Jussi Halla-Ahon innoittamana.
– Hyvä kansanedustaja on sellainen, joka ei ole minkään etujärjestöjen tai yhteisöjen ”sätkynukke”, vaan hän ajaa Suomen ja suomalaisten etua. Hän on rehellinen, oikeudenmukainen ja luotettava.

Hyvä kansanedustaja kuuntelee Tuomen mukaan ihmisiä, eikä ole vieraantunut ihmisten arkielämästä.
– Hän on läsnä ja helposti lähestyttävä ja hän ottaa asioista selvää sekä puuttuu epäkohtiin niitä havaitessaan. Lisäksi hän kiertää ahkerasti kenttää ja tapaa ihmisiä.

Velanotto seis, työllisyysasiat kuntoon

– Minulla ei ole mitään yhtä agendaa, vaan on monia asioita, joihin haluaisin puuttua. Asiat tulee laittaa tärkeysjärjestykseen.
– Esimerkiksi velanotto pitää saada kuriin ja työllisyysaste nousemaan. Myös vanhustenhoito, nuorten ja perheiden hyvinvointi sekä koulutus vaativat lisäpanostuksia.

Myöskin teollisuutemme kilpailukyvystä, jolla hyvinvointivaltiotamme rahoitetaan, tulee huolehtia eikä sitä saa ajaa liian ahtaalle epärealistisilla päästövaatimuksilla.
– Toki myös maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä.

Eläkeläisten asioihin huomio

Eläkeläisten asiat vaativat Tuomen mukaan korjausliikkeitä tulevalla vaalikaudella.
– Vaikka osalla eläkeläisistä menee taloudellisesti ihan hyvin, on kuitenkin huomattava joukko eläkeläisiä, joilla on taloudellisia vaikeuksia.

Perussuomalaiset ovat esittäneet niin sanotun puoliväli-indeksi asteittaista palauttamista, jotta eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin.
– Myös eläketulon verotukseen pitää tehdä muutoksia. Se pitäisi asettaa samalle tasolle palkkaverotuksen kanssa. Pienituloisimpien eläkeläisten asemaa parantaisi myös esimerkiksi muutokset lääkekorvausten omavastuuosuuteen.

Maahanmuutto on yleiskäsite, jolla kuvataan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.
– Se käsittää myös työperäisen maahanmuuton, joka voi sinänsä olla Suomelle ihan hyväkin asia, mikäli tänne muuttaa koulutettua, osaavaa väkeä, jotka eivät tarvitse tulonsiirtoja.
Todellisuudessa kuitenkin vain harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluja.

Haittamaahanmuutolle stoppi

– Perussuomalaiset haluavatkin lopettaa tällaisen haittamaahanmuuton kokonaan, sillä se luo suuria taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Tehokkainta olisikin, etteivät tällaiset ei-toivotut muuttajat edes pyrkisi Suomeen.

Suomen suhteellista houkuttelevuutta tulisikin vähentää.
– Suomi voisi esimerkiksi lyhentää EU-lain puitteissa sekä turvapaikan että toissijaisen suojeluaseman neljästä vuodesta kolmeen vuoteen ja yhteen vuoteen.

Suojeluntarvetta voitaisiin Tuomen mielestä tarkastella myös uudelleen, kun määräaikaista oleskelulupaa ollaan jatkamassa.
– Suojeluasema voitaisiin lakkauttaa, jos suojeluntarvetta ei enää ole. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan koskaan käytetä. Myös tulkkipalvelujen tarjoaminen vuosia maassa oleskelleille pitäisi lopettaa. Se ei edesauta kielitaidon kehittymistä ja kotoutumista.

Kansalaisuus pitäisi olla peruutettavissa esimerkiksi vakavan rikoksen, kuten raiskauksen vuoksi.
– Myöskään saatavuusharkinnasta ei tule luopua, sillä siinä kyse on työmarkkinoiden avaamisesta koko maailmalle, ilman että työnantajilla olisi ensin velvoite etsiä tarvittavaa työvoimaa kotimaasta. Häviäjänä olisi suomalainen duunari ja veronmaksaja, voittajana lähinnä halpatyövoimaa himoitseva elinkeinoelämä.

Suomessa tulee saada elää turvallisesti

– Suomalaisten tulee voida luottaa omaan tulevaisuuteensa. Täällä on turvallista elää, käydä työssä, kasvattaa lapsiaan sekä opiskella ja vanheta.

Suomalaisten veroeurot tulee käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyväksi ja resurssit tulee kohdentaa suomalaisiin vähäosaisiin, vanhuksiin, lapsiperheisiin, sairaisiin ja vammaisiin.
– Ei ole oikein, että maahamme muuttanut, sosiaaliturvalla elävä henkilö saa saman verran tai jopa joissain tapauksissa enemmän sosiaalitukia ja palveluita kuin ikänsä töitä tehnyt, lapsensa täällä kasvattanut suomalainen. Suomalaisen tulee mennä maahanmuuttajan edelle, eikä päinvastoin.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke

  1. Maarit Tuomi: ….”Suomalaisten veroeurot tulee käyttää ensisijaisesti suomalaisten hyväksi ja resurssit tulee kohdentaa suomalaisiin vähäosaisiin…..”

    Kiitos, Maarit Tuomi, rehellisestä ja syväluotaavasta selonteosta nyky-Suomen alennustilasta, jonka nykyinen hallitus on Suomelle aiheuttanut. Jo edellisetkin hallitukset ovat jakaneet suomalaisilta veronmaksajilta pakkoveroina riistettyjä rahoja vastikkeetta maailmantuuliin, mutta pääministeri Sipilän johtama hallitus on saavuttanut pohjakosketuksen rahojen jakamisessa ulkopuolisille ja muukalaisille.

    Onneksi on Tuomen kaltaisia, kantasuomalaisista ihmisistä välittäviä ja huoltakantavia henkilöitä vieläkin tässä maassa. Toivotan Maarit Tuomelle menestystä eduskuntavaalikisassa!

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
Lotta Jensen: Joulu on meille vuoden kiireisintä aikaa, mutta myös kaikkein tärkeintä
Nuoret jäävät väliinputoajiksi, kun Lahti taistelee rakenteellisen työttömyyden varjoa vastaan Lahdessa
Salinkallion koulun tulevaisuus ratkeaa kaavoituksessa
Nuoriso-ohjaaja Jari Karjalainen: Pelaaminen ei itsessään ole ongelma, mutta balanssi voi joskus horjua
Lahtelainen kulttuurin moniottelija Markku Koski täytti 80 vuotta – ”Toimittajan uteliaisuus ei katoa koskaan”
Kaupunki istutti karppeja Launeen keskuspuiston Sorsalampeen – yhtään havaintoa ei ole tehty istutuksen jälkeen
Ikinuori Martta Korhonen täytti 100 vuotta – karjalanpiirakat ja positiivinen elämänasenne kantavat yhä
Lahtelainen Noora Sillgren maailmanmestariksi – Suomen U21-tytöt juhlivat ringeten maailmanmestaruutta Lahdessa
Launeen skeittipuisto syntyi yhteistyöllä – Lahden skeittiyhteisö sai vihdoin toivomansa paikan
Uusi uintikeskus ei saa viedä vanhan arvoa – Saksalan halli palvelee tavallisia lahtelaisia
Kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Strategiapaperi on sanahelinää ilman konkretiaa
Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan
ARKISTO