Eija Lyttinen: Kiva talo houkutteli Renkomäkeen

Kuva: Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Eija Lyttinen ja Satu Vähäkallio kertovat, että aiemmin yhdistys kokoontui usein Renkomäki -talolla. – Siellä tapahtui vesivahinko, eikä kukaan halua korjata sitä enää käyttökuntoon. Se on harmillista.


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Renkomäestä löytyi 12 vuotta sitten kiva talo ja mukava tontti kertoo omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Eija Lyttinen. Lapsiperheelle asuinalue on Lahden paras paikka, koska siellä on riittävästi leikki- ja puistoalueita. Lyttinen toivoo, että uuden koulun suunnitelmissa säilytettäisiin myös osa vanhasta rakennuksesta. Se on myös iso asia, että lapset pääsevät kirjastolle ja kouluun turvallisesti pyöräteitä pitkin Renkomäessä.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Renkomäen omakotiyhdistys on perustettu 1958. Alue on silloin ollut varsin erilainen ja sen myötä myös toiminta. Vaikuttaminen kaupungin virkamiehiin alueen kehittämisessä on varmaan silloinkin ollut ensisijainen tehtävä.  Erilaista lainaustoimintaa on yhdistyksellä myös aina ollut. Muistelen, että jopa kangaspuita on joskus lainattu. Myös erilaiset kilpailut ovat olleet tärkeitä, lasten hiihtokilpailut olivat aiemmin iso tapahtuma.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Saamme kaupungilta usein erilaisia kaavasuunnitelmia ja annamme niistä palautetta tarpeen mukaan. Tänä talvenakin olemme saaneet tiedon alueella tehtävistä hakkuista. Tästäkin asiasta voimme sanoa oman mielipiteen.  Lainaustoimintaakin on edelleen. Esimerkiksi yhdistyksengrilliä lainataan melko paljon. Kilpailujakin järjestetään ja esimerkiksi pilkkikilpailut olivat viime viikolla. Keväällä taas on alueen siivoustalkoot ja kesällä pidetään Tarolanniityn haravointitalkoot. Loppukesällä olemme mukana Renkomäki -päivässä.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Jäsenmäärä taitaa tällä hetkellä jäädä alle sadan talouden.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Toki yhdistyksellä on suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin yksittäisellä ihmisellä. Uusia aktiivisia jäseniä kaivattaisiin, ideoita kaikenlaisesta toiminnasta olisi, mutta tekijöitä puuttuu. Yhdessä oman alueen hyväksi toimiminen on hauskaa ja palkitsevaa.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Yksi iso asia on huolettanut renkomäkeläisiä läpi vuosikymmenten. Se on tuo soranotto. Alue on laajentunut valtavasti, emmekä halua menettää enempää tuota upeaa luontoa. Yhdistys on käynyt kirjallista keskustelua asian tiimoilta paljon, mutta virkamiehet eivät ole niihin juurikaan reagoineet. Lisäksi tietysti huolettaa pohjaveden kohtalo. Saadaanhan täältä maailman parasta vettä.

6. Millainen asuinalue Renkomäki on?
– Pienestä kylästä on kasvamassa iso asuinalue. Kuitenkin täällä on vielä avaruutta, peltoja ja metsiä, joissa voi ulkoilla. Hyvä paikka asua.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Uusia lapsiperheitä muuttaa tänne jatkuvasti ja koulu sekä päiväkoti ovat jääneet pieniksi aikoja sitten. Palvelut taitavat aina tulla pikkuisen jäljessä, mutta uutta suunnitellaan kaiken aikaa.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Valitettavasti käytössämme olleen Renkomäkitalon katto on vuotanut niin pahasti, ettei sitä voi enää käyttää. Kokouksia voimme onneksi pitää kirjastossa.

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
– Toivoisin, että uudet asukkaat ottaisivat aktiivisesti yhteyttä omakotiyhdistyksen hallituksen jäseniin ja kertoisivat toiveitaan.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Meillä oli helmikuussa vuosikokous ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Lyttinen.


Kylämäinen meininki viehättää

Satu Vähäkallio vietti lapsuutensa Renkomäessä. Hän muutti sinne takaisin vuonna 1990, kun hänen vanhemmat rakensivat omakotitalon Vähäkalliolle.
– Renkomäessä on vielä paljon jäljellä vanhoja taloja ja tämä paikka on muutenkin mukava paikka asua.

Vähäkallion mielestä asuinaluelta on helppo lähteä asioille esimerkiksi Lahden keskustaan.
– Alueella säilynyt kylämäinen meininki tuo paljon hyviä asioita mieleen lapsuudesta.

Omakotiyhdistyksen ex-puheenjohtaja muistuttaa, että Renkomäessä tontit ovat olleet aina isoja.
– Olen kuullut, että Karistossa ihmiset asuvat todella pienillä tonteilla.

Pääkaupunkiseudulla työskenteleville lahtelaisille asuinalue on paras vaihtoehto.
– Myös muualle Suomeen yhteydet ovat selkeät ja nopeat.

Asuinalue on laajentunut jatkuvasti ja sen eri puolille on syntynyt jatkuvasti uutta asutusta.
– Yhdistys on ollut aina mukana kaavoitusilloissa. Olemme halunneet vaikuttaa yhteisiin asioihin ja kertoneet oman mielipiteemme.

Vähäkallio on kiitollinen siitä, että kehätie ei tullut Renkomäkeen.
– Ei tuo Launeen vaihtoehtokaan järkevä ole. Se olisi pilannut meidän maalaisidyllin tällä alueella täydellisesti.

Renkomäen vanha maalaismaisema on jonkin verran muuttunut, mutta Vähäkylä toivoo, että pellot ja maalaiskylämäisyys säilyvät täällä vielä pitkään.
– Meille kaikille täällä asuville ihmisille luonto on tärkeä asia. Toivottavasti nuo hiihtomaastotkin säilyvät kehätien rakentamisen jälkeen yhtä monipuolisina.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Launeen kirjaston sulkeminen muuttaa Etelä-Lahden palveluita – kirjastoautolle iso rooli
Lahden kaupunginhallitus haki uusia näkökulmia kaupunkikehitykseen Tanskasta
Näyttelijä Petri Liski hyppää mukaan klassikkoon Kansallisteatterissa
Uusi laki helpottaa työrauhan ylläpitoa kouluissa
Lahtelaisrehtorin johdolla syntyi unelmaprojekti – Vaskivuoren nuoret soittivat Ultra Bra -yhtyeen musiikkia Helsingissä
Lahden Swingtownista musiikkibisneksen kansainvälisiin kuvioihin
Kuvanveistäjä Olavi Lanu teki taidetta arjessa, luonnossa ja sorakuopalla
Taisto Lehto: Taiteilija Olavi Lanun kipinä lasikuituun syttyi Salinkallion koulun teknisen työn luokassa
Launeen reittiuudistus tuo sujuvuutta – Uudet linjat 2 ja 32 käyttöön elokuussa
Rippipappi Riitta Särkiö: Rippikoulu puhuttelee edelleen – Se herättää ajatuksia ja yhdistää
Olavi Lanun veistokset eivät vanhene
Konsta Hietanen viettää kesän teatterissa ja luonnossa – pääroolissa Kivinokan musikaalissa
Päätoimittaja Petri Salomaa 60 vuotta: Tässä iässä ei tarvitse enää todistella mitään
Timo Sandbergin uutuusdekkari Surmasatama sukeltaa Lahden satamaan ja sodanjälkeiseen Suomeen
Launeen seurakunta ei ole vielä linjannut sateenkaariparien vihkimisestä – Uusi pastoraalinen ohje antaa luvan ilman seuraamuksia
Jalkapalloilijat palaavat pian Patomäen pelikentille
Patomäen kakkosalueen nuoret kokoontuivat taas – Haikeutta, muistoja ja naurua yhteisestä nuoruudesta

Eversti ja Tornan tyttäret kantaesitetään Hennalassa
Salinkallion viimeinen luku – Yhteisön sydän puretaan?
Kalle Aaltonen: En ole koskaan uskonut, että Malva olisi pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattava
ARKISTO