Launeen keskuspuisto uudistuu askel kerrallaan

Syksyinen Launeen keskuspuisto muuttuu vähitellen entistä vihreämmäksi keitaaksi uusien polkujen, puulajien ja leikkipaikkojen myötä.


Lahden kaupungin projektipäällikkö Kati Konivuori kertoo, että lähes neljä vuosikymmentä vanha Launeen keskuspuisto saa nyt uuden elämän vaiheittain. Se on monelle lahtelaiselle tuttu paikka. Polkujen ja lampien keskellä lenkkeillään ja kuljetaan koiran kanssa. Joka talvi sinne ajetaan myös latuverkosto. Nyt vuonna 1989 valmistunut viheralue käy läpi laajaa uudistusta, joka muuttaa puiston ilmettä ja toimivuutta tuleviksi vuosikymmeniksi.
– Launeen keskuspuisto on ollut pitkään lähes alkuperäisessä asussaan. Nyt on aika uudistaa rakenteita ja palauttaa puistolle se elinvoima, jonka se ansaitsee.

Tänä syksynä kunnostetaan erityisesti arboretumia eli puulajipuistoa sekä puiston käytäväverkostoa.
– Uusien istutusten ja reittien lisäksi puisto saa tulevaisuudessa myös uusia harrastusmahdollisuuksia. Skeittipaikan viereen on kaavailtu nuorille uusi pumptrackrata ja lasten liikennekaupunki on saamassa kokonaisuudessaan uuden ilmeen.

Keskuspuistossa on paljon rakenteita ja istutuksia, jotka ovat 1980-luvulta.
– Puut ovat kasvaneet tiheiksi ja osa on ränsistynyt. Kulkureitit ovat vuosien varrella kuluneet. Nyt pyrimme päivittämään alueen tämän päivän tarpeisiin.

Uudistuksissa ei kuitenkaan haluta muuttaa alueen luonnetta.
– Vanha maisema ja asukkaiden muistot halutaan säilyttää, mutta rinnalle tuodaan uusia kerroksia esimerkiksi esteettömyyttä ja virkistävää kasvillisuutta.

Puisto on vuosikymmenten aikana muodostunut lahtelaisten omaksi olohuoneeksi.
– Nyt siitä tehdään entistä ekologisempi saavutettavampi ja viihtyisämpi.

Arboretum on keskuspuiston helmi

Arboretum on yksi Lahden harvinaisista puulajipuistoista. Sen alueella kasvaa lukuisia jalopuulajeja, kuten vaahteroita, saarnia, leppiä, tammea ja pyökkiä.
– Nyt haluamme elvyttää sitä poistamalla ränsistyneitä puita ja tiheästi leviäviä kasveja. Samalla avaamme näkymiä ja luomme tilaa uusille istutuksille.

Harvinaisemmat puulajit, kuten euroopanpyökki ja kartiotammi löytyvät uudistetusta arboretumista.
– Siellä on monia lajeja, joita ei muualla kaupungissa näe.

Uudistuksessa istutetaan myös koristeomenapuita, japaninmagnolioita ja erilaisia marjapensaita.
– Arboretumin yhteyteen on suunnitteilla niin kutsuttu makujen puutarha, jossa kasvaa omenapuita, päärynöitä, luumuja ja kirsikoita.

Marjapensaat ovat kaikkien käytettävissä.
– Niistä saa syödä. Halusimme tuoda mukaan ajatuksen jaettavasta luonnosta eli siitä, että tämä on meidän kaikkien puisto, Konivuori sanoo.

Haittakasveista vapaa puisto

– Uudistuksen yhteydessä haittalajeja ei poisteta erikseen puistoalueelta. Siellä ei edes ole isompia haittajalajikasvustoja. Mahdollista kitkentää tehdään normaalien kunnossapitotoimien yhteydessä. Lupiinit ja muut nopeasti leviävät lajit on saatu lähes kokonaan kitkettyä.

Alueella on tehty iso urakka haittakasvien torjunnassa.
– Nyt puisto on puhdas ja sen kasvillisuus on hallitumpaa. Joitain yksittäisiä kasveja voi vielä esiintyä, mutta laajamittainen ongelma on poistunut.

Kun Launeen keskuspuiston uudistukset ovat valmiit, niin siitä muodostuu entistä monipuolisempi ja houkuttelevampi lähiluontokohde.
– Talvella puistossa voi nauttia arboretumista ja kävelyreiteistä. Lapsille ja nuorille on rakennettu useita harrastusmahdollisuuksia puistoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Keskuspuistossa yhdistyvät liikunta, luonto ja yhteisöllisyys.

Työmaan ajaksi alueella on selkeät aidat ja opasteet.
– Työmaa näkyy väistämättä maisemassa, mutta kulkijat pääsevät aina kiertämään korjauskohteet. Toivomme, että ihmiset noudattavat kieltomerkkejä ja kiertävät työmaa-alueet oman turvallisuutensa vuoksi. Rakennustyöt etenevät sujuvimmin, kun alueella liikutaan harkiten, Konivuori muistuttaa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
ARKISTO