Vaalimainokset ovat kalliita ja ilkivalta aiheuttaa ehdokkaille ylimääräisiä kustannuksia

– Vaalimainosten tuhoaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta, kaupunginvaltuutettu Maarit Tuomi muistuttaa.


Vaalimainosten rikkominen ja sotkeminen on aihe, joka aiheuttaa monille kuntavaaliehdokkaille paljon harmia. Vaalimainosten painattaminen on kallista, ja niiden kiinnittäminen vie aikaa ja vaatii vaivannäköä.
– Olen keskustellut muiden puolueiden ehdokkaiden kanssa, ja huomannut, että monilla on samat haasteet mainosten kanssa. Moni ehdokas hoitaa koko kampanjan oman perheensä voimin, ja budjetit ovat usein pieniä. Minä olen kiinnittänyt kaikki vaalimainokset yhdessä isäni kanssa, kuntavaaliehdokas Jani Wallenius (kok.) kertoo.

Wallenius on kolmatta kertaa ehdokkaana kuntavaleissa ja neljä vuotta sitten hänen vaalimainoksensa joutuivat järjestelmällisen ilkivallan kohteeksi. Silloin yli 20 Walleniuksen vaalimainosta tuhottiin viiltelemällä.
– Useita vaalimainoksiani viilleltiin rikki edellisen vaalikampanjan aikana ja sen vuoksi asensimme valvontakameroita niihin paikkoihin, joissa ilkivaltaa tehtiin. Valvontakameroiden avulla saimme kiinni ilkivallan tekijän ja hänestä tehtiin rikosilmoitus. Tekijä tuomittiin myös oikeudessa.

Tämä kokemus avasi Walleniuksen silmät, kuinka vaalimainoksiin kohdistuva ilkivalta voi olla vakavampaa kuin itse kuvitteleekaan.
– Olen itse ratkaissut asian nyt siten, että painatin jokaisen mainoksen alareunaan pienen tekstin. Se ilmoittaa, että mainoksen rikkoja antaa luvan julkaista itsestään valvontakameran kuvan sosiaalisessa mediassa. Kerroin siinä, että palkkio rikoksen paljastamisesta on myös tarjolla. Toivon, että tämä viesti auttaa pitämään mainokset ehjinä tämän vaalikampanja yhteydessä.

Keskustassa on ilkivaltaa eniten

– Huomasin juuri, että yhteen mainokseen oli ilmestynyt musta silmä ja toiseen oli piirretty kissanviikset. Ne näyttivät kuitenkin niin tyylikkäiltä, että päätin jättää ne paikoilleen.

Yleisesti ottaen mainokset ovat kuitenkin säästyneet nyt tuhoilta, ja tämä pieni piirros herätti Walleniuksessa vain hilpeyttä.
– Mainoksia pitäisi asettaa mahdollisimman korkealle. Parhaat paikat ovat sellaisia, joissa kävelytie ei ole aivan vieressä. Silloin mainoksia ei tuhota niin helposti.

Sen lisäksi mainosten materiaalilla on suuri merkitys.
– Sellainen materiaali, jota ei voi repiä käsin rikki, on paras vaihtoehto.

Kuntavaaliehdokas Wallenius on myös huomannut, että erityisesti keskustassa vaalimainokset joutuvat enemmän ilkivallan kohteeksi.
– Se saattaa johtua siitä, että illan päätteeksi ravintolassa voi päättää lähteä koristelemaan mainoksia vaikkapa viiksillä.

Demokratiassa mielipiteitä vaihdetaan keskustelemalla
Perussuomalaisten Maarit Tuomi on ollut kolme kautta kaupunginvaltuutettuna. Hänen vaalimainoksensa ovat saaneet olla aiemmin rauhassa.
– Vaalimainokseni oli otettu pois Renkomäessä tolpasta, johon sen ensimmäisenä kiinnitin. Kyllähän se ilkivalta harmittaa ja turhauttaa. Ei niinkään rahallinen menetys, vaan se, että vaalimainosten eteen on nähty vaivaa ja se on osa kampanjaa

Kaupunginvaltuutettu Tuomi kertoo, että hän on pystyttänyt vaalimainoksensa yhdessä miehensä kanssa.
– Suoritimme molemmat myös Tieturva 1-kortit, koska se vaadittiin.

Toisia ehdokkaita ja toisen omaisuutta tulee Tuomen mukaan kunnioittaa.
– Myös kaupungin asettamat ehdot ja ohjeistukset vaalimainoksille on syytä tiedostaa.

Aikaisemmin Lahdessa ovat päteneet niin sanotut ”herrasmiessopimukset” vaalimainontaa kohtaan.
– Röyhkeää ja välinpitämätöntä käytöstä on nyt havaittavissa ja se on selkeästi lisääntynyt näissä vaaleissa.

Tuomi uskoo, että asenteisiin vaikuttamalla ja viestimällä ilkivallasta voidaan estää negatiivisa asioita.
– Ilkivalta voidaan nostaa esiin kampanjaviestinnässä korostaen, että demokratiassa mielipiteet kohdataan keskustelulla, ei tuhoamalla toisten omaisuutta. Myös rangaistusten tunnetuksi tekeminen, sillä monet eivät tiedä, että vaalimainosten tuhoaminen on rikos, josta voi seurata sakkoja tai jopa vankeutta. Tämän esiin nostaminen voisi ennaltaehkäistä tekoja.

Ilkivalta ja vandalismi eivät koske pelkästään vaalimainoksia, vaan laajemminkin julkista ja yksityistä omaisuutta.
– Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että asenteet toisten omaisuuden kunnioittamiseen ovat muuttuneet.

Petri Görman


Lahden kaupunki on ohjeistanut vaalimainoksista

Vaalimainos tulee kiinnittää tai pystyttää tukevasti paikalleen. Se ei saa aiheuttaa liikenteelle vaaraa. Mainoksia ei saa kiinnittää puihin tai muuhun kasvillisuuteen, eikä liikennemerkkejä tai muita liikenteenohjaus-laitteita sisältäviin pylväisiin.

Ohjeissa todetaan, että vaalimainoksia ei saa sijoittaa ajoratoja erottavalle keskikorokkeelle. Alue on kielletty, vaikka se olisi asfalttia, kiveä tai nurmikkoa. Mainoksia saa kiinnittää vain ajorajan ja kevytliikenneväylän välissä olevanviherkaistan valopylväisiin.
Vaalimainoksia ei saa kiinnittää 30 metriä lähemmäksi risteysaluetta. Mainoksen alareunan on oltava vähintään 2 metrin korkeudessa. Sen etäisyys suojatiestä tulee kaikissa tapauksissa olla vähintään 20 metriä.

Yleisille alueille Lahdenkadun, Saimaankadun, Mannerheiminkadun ja Hollolankadun rajaamalle keskustassa ei saa kiinnittää vaalimainoksia. Mainostaulut tulee poistaa lupajakson viimeisenä päivänä viimeistään klo 22.

Jos mainoksia löytyy aluevarauksen jälkeen katuverkosta, poistaa kaupunki ne ja laskuttaa niistä luvan hakijaa. Mainoksen asettaja on velvollinen huolehtimaan, että mainos on siisti ja ehjä koko alueluvan ajan. Jos kaupunki joutuu poistamaan epäsiistejä tai liikenteelle turvallisuusriskin aiheuttavia mainoksia, laskuttaa kaupunki niiden poistosta luvan hakijaa. Mainostauluja voi olla enintään 50 kappaletta yhdellä ehdokkaalla.

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
ARKISTO