Kirjailija Kalle Veirto: Säilytetään edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa Launeella

kuva: Kirjailija Kalle Veirto toivoo, että mahdollisimman moni lahtelainen päättäjä saapuu Launeen kirjastolle keskustelemaan sen tulevaisuudesta torstaina 19.9. klo 17.30.


Lahden kaupunginvaltuuston päättämän tasapainotusohjelman mukaisesti sivistystoimiala joutuu etsimään 6,1 miljoonan euron säästöt vuoteen 2027 mennessä. Virkamiesselvitysten perusteella Launeen kirjastoon pitäisi tehdä mittava remontti. Sivistyslautakunta päättää joko Launeen kirjaston lakkauttamisesta tai sen siirrosta Länsiharjun koululle ensi kevään aikana.

– Miksei yhtä kirjastoa voida säilyttää muistona maailmalle menneisyydestä? Launeen kirjasto on säilytettävä kaupunkikuvallisista ja viihtyvyyssyistä. Inhimillisistä syistä on perusteltua, että kaunis puurakennus entisöidään kuntoon, kirjailija Kalle Veirto toteaa.

Old school -mieheksi tunnustautuva Veirto muistuttaa, että yhtä kauniita kirjastorakennuksia ei ole enää missään muualla ja siksi olisi syytä säilyttää edes pieni pala hyvinvointiyhteiskunnan kulta-aikaa.
– Minä hyödynnän kirjastopalveluja työssäni jatkuvasti. Opiskeluaikana Launeen kirjastosta sai kaikki uutuusromaanit, joita Tampereella joutui jonottamaan kuukausia.

Kaupunginarkkitehti Irja Kolsin suunnitteleman kirjastokiinteistön arvo tulisi nyt kirjailijan mielestä vihdoinkin tunnustaa.
– Kuntavaalit järjestetään ensi keväänä. Etelä-Lahti houkuttelee yhä edelleen uusia asukkaita Lahteen. Toivottavasti poliitikot ymmärtävät, kuinka paljon täältä on mahdollisuus saada ääniä?

Pyörällä tai julkisilla pääkirjastoon

– On esitetty ideoita, että Lahteen jäisi vain pääkirjasto. Kaupunki on levittäytynyt niin laajalle alueelle, että tämä ajatus on syntynyt kuolleena jo pelkkien etäisyyksien vuoksi. Nastola on niin etäällä Lahdesta, että se tarvitsee ehdottomasti oman kirjaston.

Kirjastot tuottavat hyvinvointia ihmisille ja osalle asiakkaista se on tärkeä paikka jopa mielenterveydellisistä syistä.
– Meillä on Launeella rauhallinen soppi, jossa paikalliset ihmiset viihtyvät. Sen lisäksi kirjaston tilat ovat usein paikallisten yhteisöjen käytössä.

Launeen kirjasto poikkeaa valtavirrasta jo arkkitehtonisesta näkökulmasta ajatelleen.
– Uudet lahtelaiset kirjastot edustavat mielestäni sivistyksen koppiutumisesta suunnittelun näkökulmasta.

Kirjailija Veirto ei halua nähdä sitä tilannetta, että Lahdessa olisi jäljellä vain pääkirjasto.
– Ympäristöystävällisessä kaupungissa kirjastossa saisi asioida silloin vain käyttämällä julkista liikennettä käyttämällä tai pyöräilemällä. Toki sähköautolla sinne voisi myös ajaa. Uskottavuussyistä tällaiset reunaehdot voisi asettaa kirjastopalveluiden käytölle.

Kirjastorakennus olisi pelastettavissa

– Kirjastorakennuksessa ei ole ulkoisia merkkejä, että se olisi niin huonossa kunnossa kuin väitetään. Ei tämä ole käyttökelvoton rakennus.
V
iihtyisä puurakennus on kirjailijan mielestä arvokas ja sen vuoksi se tulee myös kunnostaa.
– Kaupungin talous ei siitä parane pitkässä juoksussa, jos poliitikot päätävät lakkauttaa Launeen kirjaston. Tässä yhteydessä puhutaan aivan marginaalisen pienistä rahoista.

Veirto esittää toiveen, että poliitikoilla olisi rohkeutta tehdä Launeen kirjaston yhteydessä valtavirrasta poikkeava päätös.
– Kaupungin tulee tarjota veronmaksukykyisille asukkailleen vielä myös palveluja vastineeksi. Tämä asia unohdetaan liian usein!

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO