– Renkomäen seurakuntakoti on ollut paikallisten ihmisten kohtaamispaikka jo 30 vuoden ajan. Rakennuksessa yhdistyvät modernit tilat ja vanhan puukirkon arvokkaat taide-esineet, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo.
Renkomäen uusi seurakuntakoti on ollut osa paikallisten ihmisten arkea jo 30 vuoden ajan. Seurakuntakodin uusi rakennus valmistui vuonna 1996, mutta seurakunnallinen toiminta alueella alkoi jo paljon aikaisemmin. Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että Renkomäki on tärkeä paikka sekä historiallisesti että nykypäivän näkökulmasta.
– Renkomäki liitettiin Orimattilasta Lahden kaupunkiin vuonna 1956. Alueella oli jo varhain tarvetta seurakunnan toiminnalle. Aluksi seurakunta vuokrasi tiloja seurantalolta. Tämä talo ja tontti ostettiin seurakunnalle vuonna 1993. Vanha rakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin samantyyppinen uusi talo. Se valmistui vuonna 1996.
Uuden seurakuntakodin suunnitteli arkkitehti Satu Päivärinne. Pelkosen mukaan rakennuksessa näkyy hienolla tavalla vanhan seurantalon muotokieli.
Samalla tilat ovat ajanmukaiset ja toimivat. Lopputuloksena syntyi eräänlainen “retroseurakuntakoti”, jossa uusi ja vanha kohtaavat.
Jumalanpalveluksia, kerhoja ja perhejuhlia
Renkomäen seurakuntakodilla järjestetään jumalanpalvelus kerran kuukaudessa. Viikon aikana talossa kokoontuvat lasten päiväkerhot, avoin päiväkerho, kouluikäisten kerhot sekä raamattupiirit.
– Avoin päiväkerho järjestetään kerran viikossa ja se on monille lapsiperheille tärkeä kohtaamispaikka.
Nuorten toiminta on pääosin keskittynyt Launeelle, mutta Renkomäessä korostuu erityisesti lapsiperheiden ja aikuisten toiminta.
– Raamattupiirillä on alueella pitkät, yli satavuotiset perinteet. Moni on tottunut käymään piirissä jo vuosikymmenten ajan.
Seurakuntakoti on myös suosittu perhejuhlien paikka. Tiloja varataan mielellään kastejuhlia, muistotilaisuuksia ja muita perhejuhlia varten. Pelkosen mukaan tilat ovat käytännölliset ja helposti muunneltavat erilaisiin tilaisuuksiin.
– Tämä on lähiökirkko, jonne on helppo tulla. Aina ei tarvitse lähteä varsinaiselle kirkolle asti, Pelkonen sanoo.
Vanhan puukirkon aarteet elävät mukana
Renkomäen seurakuntakoti kätkee sisälleen paljon kirkkohistoriaa.
– Kun Lahdessa purettiin vanha puukirkko 1970-luvun lopulla, niin sieltä saatiin seurakuntakotiin arvokkaita taide-esineitä. Yksi niistä on suuri lasimaalaus, jossa Kristus on ylösnousseena ja sotilaat makaavat alhaalla. Siinä Kristus talloo myös käärmettä, mikä symboloi pahan vallan kukistumista.
Lisäksi tiloissa on kaksi muuta maalausta vanhasta puukirkosta. Jeesus Getsemanessa -maalaus toimi aikanaan puukirkon alttaritauluna. Tarjoilutilassa on maalaus Mariasta ja Jeesus-lapsesta. Myös vanhat kattokruunut ovat peräisin puukirkosta.
– Tämä talo yhdistää uutta ja vanhaa. Se pitää sisällään paljon historiaa, Pelkonen kuvaa.
Kasvava alue ja tärkeä kohtaamispaikka
Renkomäki on yksi Lahden vanhimmista asuinpaikoista. Alueelle saapuivat ensimmäiset ihmiset jo heti jääkauden jälkeen. Nykypäivänä Renkomäki on vahvasti kasvava alue, jonne muuttaa paljon lapsiperheitä ja jossa rakennetaan uutta.
– Seurakuntakoti on monille paikallisille kuin yhteinen olohuone. Kirkkoherra vierailee Renkomäessä useita kertoja kuukaudessa, usein kastejuhlien merkeissä.
Monilla perheillä on pitkä suhde seurakuntakotiin ja samassa paikassa on järjestetty juhlia jo useamman sukupolven ajan.
– Huomaan, että vanhat renkomäkeläiset ovat ottaneet paikan omakseen. Toivon, että myös uudet asukkaat löytävät tämän seurakuntakodin, Pelkonen sanoo.
Juhlapäivä sunnuntaina
Renkomäen uuden seurakuntakodin 30-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina 15. helmikuuta. Juhlapäivään kuuluu jumalanpalvelus kello 12.
Saarnaajana toimii entinen Launeen seurakunnan kirkkoherra Jaakko Ripatti, joka oli virassa silloin, kun seurakuntakoti rakennettiin.
Jumalanpalveluksen jälkeen juodaan kirkkokahvit ja muistellaan Renkomäen seurakuntakodin historiaa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
– Haluamme pitää tästä kiinteistöstä kiinni. Tämä on meille tärkeä paikka ja se on osa seurakunnan palvelutehtävää, Pelkonen painottaa.
Petri Görman