Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin: Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään

kuva: Mytäjäisten vesi muuttui vihreäksi elokuun lopulla.


Mytäjäisten veden väri muuttui vihreäksi elokuun lopulla. Vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kertoo, että vedestä on havaittu runsaasti sinilevää eli syanobakteereita. Malinin mukaan sinilevän massaesiintymiä on havaittu kesän aikana myös Kymijärveltä sekä Vesijärveltä.

Sinilevien massaesiintymät ajoittuvat yleensä loppukesään. Joissakin järvissä sinileväkukinnat ilmestyvät vasta syystäyskierron jälkeen, jolloin viilentynyt päällysvesi sekoittuu runsasravinteiseen alusveteen.

Vesiensuojelupäällikön mukaan Vesijärvessä oli 1980-luvulla runsaasti sinilevää talvella jään alla.
– Yleensä vesistöjen vihreät massaesiintymät ovat sinilevää. Jos levä ei pysy tikunnokassa ja nousee lasissa pienen odottelun jälkeen pintaa, on kyseessä sinilevä.

Mikroskooppitutkimuksella voi varmistua lajista.
– Turkoosinväriseksi levä muuttuu vasta ikääntyessään tai kuollessaan.

Sinileväkukinnot Mytäjäisissä harvinaisia

– Mytäjäisessä ei ole tietääkseni ollut vuoden 1997 jälkeen merkittäviä sinileväkukintoja. Sinileväkukinnat olivat toistuvia siellä vielä 1970-ja 1980-luvuilla.

Järven ympäriviemäröinti ja hulevesien hallinta on vähentänyt ulkoista ravinnekuormitusta merkittävästi. Sen lisäksi 1970- ja 1980-luvuilla ravinteita saostettiin alumiinisulfaatilla.
– Sinileväkukintoja voi olla hyvin karuissakin vesistöissä, mutta toistuessaan ne ovat merkki rehevöitymisestä.

Jos ulkoinen kuormitus olisi jo päättynyt voivat järven pohjaan päätyneet ravinteet aiheuttaa hyvin pitkän ajan niin sanottua sisäistä kuormitusta.
– Pienen järven runsas virkistyskäyttö, suojaisuus tuulilta ja hidas veden vaihtuminen tekevät järven herkäksi sinileväkukinnoille.

Vesikasvit ehkäisevät kukintoja

Vesikasveilla on merkittävä vaikutus sinileväkukintojen ehkäisijänä.
– Pohjan huonoa happitilannetta voi parantaa eri keinoilla, jolloin ravinteita ei vapaudu nykyiseen tapaan.

Malin kertoo, että Kymijärvellä pumpataan pohjanläheistä vettä kesällä, kun happitilanne on huono ja alusvedessä runsaasti fosforia, hiekkasuodatukseen.
– Tällainen menetelmä voisi toimia Mytäjäisessäkin. Äärimmäisenä keinona on mahdollista sitoa vedessä ja sedimentissä olevaa fosforia kemiallisesti alumiini-, lantaani- tai rautayhdisteillä pohjasedimenttiin.

Sinileväkukinnan aikana ei ole suositeltavaa uida.
– Lapset saattavat uidessaan niellä vettä ja koiria ei tule laskea veteen. Vedessä voi olla myrkyllisiä yhdisteitä vielä massaesiintymän jälkeenkin.

Vesi ei sovellu myöskään löylyvedeksi.
– Avantouintikaudella tilanne on todennäköisesti taas hyvä, mutta täyttä varmuutta tästä ei voi antaa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO