Rakkaus lumilautailuun voitti Tomin fyysiset vammat


Lumilauta ja erilaiset laskettelusukset ovat nuorison liikuntavälineet nykyisin kuin polkupyörä isovanhemmille. Nykyisin kuusamolainen Tomi Taskinen on kertonut, että hän tiesi jo kouluun mennessään ihastuneensa uuteen harrastukseensa lumilautalasketteluun. Hollolan Messilässä oli pojan ollessa 8-9 – vuotias pujottelu- ja Freestyle- rinteet. Messilän rinteissä alkoi Tomin kilpailu-ura lumilautailijana. Kaukana oli terveellä pojalla ajatus osallistua Pekingin 2022 talviparalympialaisten pystylaskun Banked-slalomiin Suomen joukkueessa.

Nuorukaisen taidot kehittyivät lukiossa Sotkamossa. Siellä oli 2000-luvulla ainoa urheilulukio, missä oli lumilautailijoille erityislinja. Ennen ylioppilaskirjoituskevättä ja pahaa onnettomuutta helmikuussa 2011 Joensuun talvikarnevaaleja lukiolainen Tomi oli osallistunut jo moniin junioreiden lumilautakisoihin kuten 17-vuotiaana Moskovassa 2009 Maailmancapin kisoihin. Liikunnallisen lautailijan joukkue oli kilpailuhenkisyydessään kuin toinen perhe. Joensuun torin talvikarnevaalien helmikuussa 2011 lumilauta- hyppynäytös muutti nuoren urheilijan tulevaisuuden.

Freestyle- ja lumilautailukarnevaalit olivat vauhdissa, ja pakkasta oli päivällä -30. Joensuun torille rakennettu näytöspaikan latu-ura oli epävakaan jäinen hyppyrille. Alastulo oli kohtalokas, kun tuli Tomi Taskisen vuoro laskea. Vauhdittajana oli matalahkossa mäessä Spedelinko-kone, minkä vahva ilmavirta ohjasi laskettelijan väärään suuntaan. Tomi putosi kuuden metrin korkeudesta kovalle jäälle selälleen lyöden päänsä. Silloin ei kilpailijoilla ollut nykyisten määräysten mukaisia varusteita kuten kypärää ja vartaloa suojaavaa panssariliiviä.

Kovalle jäiselle pinnalle paiskautumisesta seurasi tajuttomuus, pääkallovammat ja paljon muuta. Joensuun keskussairaalasta kuvausten jälkeen hänet kiidätettiin ambulanssilla Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan, missä Tomille tehtiin useita leikkauksia. Matkalla lääkäri ambulanssissa valmisteli tulevaa leikkausta. Päävamman lisäksi hänen oikea puolensa oli halvaantunut. Perhe ja ystävät pelkäsivät pahinta.

Tänä päivänä kolmekymppisellä miehellä on Australiasta hankittu kirurgien ja neurologien suunnittelema muovinen-implanti peittämässä vaurioitunut osaa pään luista ja kehon oikean puolen toimintakykyä rajoittava halvaus. Tomi toteaakin vinosti hymyillen, että aivoihin saattoi koskea sormin ennen implantin asettamista. Tomi toteaa tyynesti, että omaisten tuki ja Kelan myöntämä eläke, sekä harrastus ja työ antaa paljon elämälle.

Lumilatailijaa ei saa irti siteistään, ei Burton-laudasta!

Väliotsikko on suora lainaus perjantaisesta Tomin haastattelusta Lahden Ankkurinrannassa. Nuori mies on todellinen sisupussi, kuntoutunut omalla tahdollaan, Kuopion yliopistollisen keskussairaalan moniosaavan henkilökunnan, perheen ja monivuotisen fysioterapeuttinsa yhteistyöllä ja tuella pyörätuolista rakastamansa lautailun huipulle.

Lumilaudalle uudelleen päästyään Tomi Taskinen päätti, että oli aika saada ammatti. Lumilautailuvalmentajan paperit ovat hänellä olleet jo muutaman vuoden taskussa. Valmennus nuorten ja vähän vanhempien harrastajien ja kilpailijoiden opettajan toi iloa. Mutta viime vuodet ovat kuluneet oman kilpauran uudelleen luomiseen. Valmentaja Mikko Wendelin näki Tomin taidot kuntoutuksen aikana ja kehotti nuorukaista lähtemään mukaan tavoitteena vammautuneiden maailmankisat.

Viimeisen neljän vuoden aikana hän on osallistunut paralautailijoiden kisoihin Eurooppa-cupiin Hollannissa marraskuussa hallikisoissa 2019, ja seuraavana talvena Pyhätunturin MM-kisoissa 2021 hän oli kymmenes. Täällä Tomi kertoi kaatuneensa ja menettäneensä hetkeksi tajuntansa. Tutkimusten mukaan ei olisi pitänyt tulla uusia vaurioita, mutta fysioterapeutti oli miehen nähdessään heti kysynyt , mitä on tapahtunut, kun onnut oikeaa jalkaasi?

Peking – kuukausi talviolympialaisten jälkeen paralympialaiset

Peking oli niin Tomille kuin kilpakumppaneille sulkeutuneena kaupunkina uusi tuttavuus. Kuljetukset eri paikkoihin sekä myös kaupungille kulkivat aikataulujen mukaan, mutta paikallisiin ihmisiin ei juuri päässyt tutustumaan. Kiinalaiset pelkäsivät korona-viruksen leviämistä. Kisapaikalla ”Linnunpesässä” tapahtui avajaiset, mutta kisat pidettiin vuoristossa 200 km:n päässä tältä.

Tomi kertoo hymyillen, että avajaisissa silmät kostuivat, kun hän yht’äkkiä muisti, että yksitoista vuotta sitten helmikuussa hän heräsi KYKS:ssa koomasta ja oli kuntoutumassa Joensuun onnettomuudesta. Nyt ollaan täällä Pekingissä ja seuraavana päivänä lasken Banked-slalomia eli pitkiä kaaria ilman sauvoja lumivallien reunustamalla kanjonissa!

Marja-Liisa Niuranen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO