Kuva: Evakkopatsas on taiteilija Reijo Hutun suunnittelema kokonaisuus
Hennalan komentajanpuistoon sijoitettussa evakkopatsaan paljastustilaisuudessa oli mukana merkittävä joukko maamme eturivin vaikuttajista. Mainittakoon kaksi piispaa, viisi kansanedustajaa, joukko eturivin karjalaisten jälkeläisten esiintyvää taiteilijaa ja yli 300 kutsuttua ja kutsumatonta lahtelaista. Vain Lahden viralliset edustajat puuttuivat niin onnettelijoista kuin osallistujista. Tämä oli ”kardinaalivirhe”, jota ihmetteli kanssani entinen Lahden kaupunginjohtaja Kari Salmi suuresti.
– Eihän tälläistä pitäisi tapahtua, koska viralliset kutsut oli lähetetty sopuisassa mielessä myös Lahden uudelle kaupunginjohtajalle Pekka Timosellekin. Onneksi Lahdella on vieläkin mahdollisuus korjata hivenen virhettään ja osallistua patsaskeräykseen, joka jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Sama mahdollisuus on tietysti muillakin yhteisöillä.
Evakkopatsaan paljastustilaisuudet alkoivat jo klo 9 Ristin kirkon pihamaalla seppeleen laskulla Vapauden hengetär -patsaalle ja Karjalaan jääneiden vainajien muistokivelle. Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Miikka Hämäläinen ylevästi. Varsinaiseen ” Karjala tunnelmaan” päästiin Komentajanpuiston esiintymislavalla, jossa tilaisuutta juonsi Eki Jantunen ehkä välillä liian pitkin taitelijaesittelyin, koska tilaisuus venyi yli odotetunajan, mutta henkevää Karjalaista tunnelmaa ei edes sade pääsyt pilaamaan.
Esityksen hienona kehyskaarena kulki koko juhlan ajan evakon jälkeläisen Seija Vanhatalon esittämä kaunis ja henkevä ”Evakkoperheen tarina”. Laulu ja soittohan sen on aina ”pitänt karjalaiste mielen kepiänä, vaik syän on yskint vert”! Tästä pitivät huolen upeat taiteilijat Hannu Lehtonen ja Erkki ”Eki” Liikanen useilla tunteikkailla lauluillaan. Heitä säestivät hanurilla Jarno Kuusisto, Seppo Lankinen ja Heikki Pulkkinen tyylillä ja tasokkaasti.
Kyynel vierähti minultakin silloin, kun Veikko Lavin ”Evakon laulu” kolahti täydellä aivoihini. Olisipa Terijoelta evakkoon lähtenyt Lempi äitini saanut olla tätä nyt kuuntelemassa! Varsinaisen evakkopatsaan paljasti eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen, joka oli myös evakkopatsasprojetin suojelija. Avustajinaan hänellä olivat jälkipolvien evakkojen jälkeläisten lapset Hilma Koukonen ja Aaro Virtanen. Sannin mummin omakohtaiset karjalaisjutut kolahtivat kivasti juhlayleisöön.
Valtiovallan tervehdyksen tilaisuuteen toi valtiosihteeri Tuomo Puumalainen, joka monisanaisesti kiitti hanketoimikuntaa sen ennakkoluulottomasta toiminnasta ja muistutti karjalaisen siirtoväen merkityksestä koko Suomen historian kulkuun. Karjalan Liiton tervehdyksen juhlaan toi Karjalan Liiton liittohallituksen 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jukka Kopra, joka sujuvasanaisesti, ilman paperia, luonnehti evakkopatsasta kulttuuriteoksi jälkipolville. Tilaisuus päättyi Karjalaisten lauluun ja Finlandiaan, jonka jälkeen onnittelunsa esittivät kymmenet tahot eri puolelta Suomea, lukuunottamatta Lahden kaupunkia.
Juhani Melanen
Näkökulma:
Hennalan evakkopatsas on karjalaisen sisukkuuden selkävoitto
Lauantaina 14.8 saatiin viimein päätökseen kuusi vuotta sitten alkanut hanke, joka kohtasi Lahdessa ennennäkemätöntä vastustusta, koska Evakkopatsastoimikunta ja Lahden Karjalaseura Ry eivät suostuneet pokkaamaan Lahden Lahden Julkisen taiteen toimikunnalle eikä Lahden kaupunginjohtajan vaateille, sillä kyseiset tahot halusivat asettaa taloudelliselle tuelleen tiukkoja ehtoja. Patsaantekjiä olisi pitänyt kilpailuttaa. Miksi tilaaja ei saa valita tekijää itse? Näinhän toimitaan muuallakin.
Lahden kaupunki esitti Museoviraston kautta paikoiksi kolmea vaihtoehtoa: Evakkolasten puistoa Mukkulan kirkon takana, Kalmarinpuistoa Vapauden- ja Lahdenkadun kulmassa sekä Felmanninpuistoa. Parhaaksi osoittautui Kalmarinpuisto, johon kaupunki olisi sitoutunut kustantamaan asemakaavamuutoksen, pohjatyöt, laatoituksen ja puistoalueen valaistuksen. Kaupungin ja Julkisen taiteen tiukka kanta ei muuttunut mihinkään, joten tästä syystä patsastoimikunta ei voinut hyväksyä kaupungin esitystä.
Onneksi loistava paikka löytyi heti Hennalan varuskunnan komentajanpuistosta, Upseerikerhon piha-alueelta. Kaikki tämä osoitti erittäin suurta ymmärtämättömyyttä Lahden kaupunginjohdon taholta, sillä siirtokarjalaisten yrittelijäisyys, yhteisöllisyys ja iloisuus potkaisivat uneliaan ja pienen Hollolan ”Lahen” kylän kohti nykyaikaa sellaisella harppauksella, jota hitaiden hollolaisten on turha yrittää vähätellä asiaa vieläkään. Lahti on vahva karjalaisten kaupunki edelleen ja monet Karjalaista tänne siirtyneet yritykset ovat vahvasti edelleen kaupunkikuvassa mukana.
Ja mikä tärkeää! Evakkopatsas ei ole pelkästään 80-vuotiaan Lahden Karjalaseuran kunnianosoitus evakkoille, vaan koko Suomen ja erityisesti maamme Karjalaisten Liiton kunnianosoitus vuosina 1939-1944 niille kodeistaan lähteneille noin 400 000:lle evakolle ja heidän nyt yli puolelle miljonalle jälkeläisilleen. Se oli sisukkuden riemuvoitto materiasta! Onneksi Suomen valtiovalta ei ollut niin typerä kuin Lahden valtuusto, vaan myönsi budjetistaan tukea patsastoimikunnalle ja osoitti sitä arvokkuutta ja kunnioitusta, jota tämä yhteisöhanke juuri
tarvitsi toteutuakseen!
Juhani Melanen
Hyvä Jussi ”sentteri”
Hyvä kirjoitus ja hyvin näpäytit kaupungin edustajia.
Entinen Hennalan vintiö, nykyisin Suomenlahden rannikolla asusteleva eläkeläinen.