Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille

Starkin alue kehittyy nyt uuteen suuntaan.Kaupunkikuva muuttuu modernimmaksi ja värikkäämmäksi. Starkin pääkonttori oli osa alueen historiaa, mutta nyt mennään alueen kehittämisessä eteenpäin uudisrakennusten voimalla


Starkin entinen pääkonttori on poistunut Lahden kaupunkikuvasta. Rakennuksen purku on herättänyt alueella kysymyksiä ja tunteita, mutta kaupungin mukaan päätös perustui laajoihin selvityksiin ja pitkäaikaiseen kokonaisarvioon. Nyt katse on jo tulevassa. Tontille kaavaillaan uutta käyttöä, jossa painottuu asuminen.
Kaavoitusarkkitehti Jaana Huovinen kertoo, että purkuun päädyttiin rakennuksen kuntotutkimuksen perusteella.

– Rakennus oli ollut kylmillään jo syksystä 2020 lähtien ja kylmänä olo oli osaltaan heikentänyt sen kuntoa. Kuntotutkimuksessa havaittiin vaurioita muun muassa rakennuksen ulkoseinissä. Ulkoseiniin oli paikallisesti kohdistunut pitkään kosteusrasitusta, joka oli aiheuttanut jo paikallista mikrobikasvua eristetilassa. Eristeiden poistaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta, ja siten korjausten jälkeen ulkoseinärakenteisiin olisi jäänyt mikrobivaurioiden riski. Käytännössä ei ollut enää järkevää yrittää kunnostaa rakennusta, Huovinen sanoo.

Hänen mukaansa rakennuksesta olisi ollut hyvin haasteellista saada terveellistä ja turvallista.

– Ennen purkua museon toimesta laadittiin rakennushistoriallinen selvitys ja rakennuksesta teetettiin kuntotutkimus. Rakennusvalvonta arvioi myös kokonaisuuden näiden dokumenttien pohjalta.

Suojelumerkintä poistettiin selvitysten jälkeen

Starkin pääkonttori oli asemakaavassa suojeltu SR-merkinnällä. Kaavassa todettiin, että rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt eivät saisi heikentää sen kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia tai kaupunkikuvallisia arvoja. Näiden lähtökohtien vuoksi suojelumerkinnän poistaminen ei ollut kevyt ratkaisu.

– Museon kanssa käytiin keskustelut rakennuksen arvoista jo ennen suojelumerkinnän poistamista ja rakennuksen purkamista. Kun kävi ilmi, ettei rakennusta ollut enää mahdollista säilyttää tarkoituksenmukaisesti, niin SR-merkintä poistettiin, Huovinen kertoo.

Kaavoitusarkkitehti Huovinen myöntää, että rakennuksen katoaminen voi tuntua erityisesti pitkään alueen läheisyydessä asuneista suurelta asialta. Toisille purku on voinut olla helpotus.

-Rakennus edusti omaa aikakauttaan, ja sillä oli paikallishistoriallista arvoa Lahden alueella. Rakennus oli merkittävä osa myös yrityksen historiaa.

Kaavamuutos ja uutta asumista tilalle

Starkin pääkonttorin tontti on yksityisen maanomistajan hallinnassa. Omistaja on hakenut alueelle kaavamuutosta ja alustavissa suunnitelmissa tontille kaavaillaan asuntoja vanhuksille ja erityisryhmille. Kaavaprosessi on parhaillaan käynnissä.

-Alustava kaavaluonnos on jo tehty kaupungin virkamiestyönä. Kaavaluonnosta muokataan omistajan toiveiden ja hankesuunnitelman edetessä. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu kaavaluonnoksessa saman verran kuin puretulle Starkin pääkonttorille.

Tontti ei ole suuri, joten pihalle ja autopaikoille on etsitty toimiva ratkaisu.

-Autopaikat osoitetaan tontin viereiselle autopaikkojen korttelialueelle, jotta tontille pystytään osoittamaan tarpeeksi oleskelualuetta.

Kaavaprosessi etenee nyt vuoropuhelussa tontin omistajan kanssa.

-Kun yhteinen näkemys tontille osoitettavasta rakennusmassasta saavutetaan, niin kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaislausunnot.
Hänen mukaansa palautetta on tullut toistaiseksi vain vähän, lähinnä kyselyjä siitä, mitä paikalle on tulossa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
Renkomäessä rakennetaan turvallisempia koulumatkoja lapsille
Kaustinen nostaa romanimusiikin esiin: Hilja Grönfors & Latšo Džinta valittiin Vuoden yhtyeeksi
”Meitä vaivaisia odotellessa bussit myöhästyvät” – lahtelainen Tero Jokinen kokee uuden maksun epäoikeudenmukaiseksi
Sysmässä kaikki tietävät, miltä hyvä sahti maistuu ja miksi 100 litraa ei riitä mihinkään
Ukrainalaiset tuovat joulun Lahteen – lasten juhlaa, perinteitä ja yhteisön voimaa sodan varjossa
Kun maailma tuntuu pimeältä, niin joulu kutsuu pysähtymään
ARKISTO