Seurakuntapappi Mari Ruuska: Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle


Seurakuntapappi Mari Ruuskalla on työvuoroja joulunpyhinä. Jouluhulluksi tunnustautuva Ruuska ehtii viettää joulua myös läheistensä kanssa. Launeen seurakunnan palveluksessa hän on ollut kaksi vuotta.

Mitä joulu merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
– Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. Koska usko minulle tärkeä asia, myös joulu on hyvin merkittävä juhla.

Onko sinulla jotain perinteisiä joulutapoja?
– Saunominen sekä hyvät ruuat ja herkuttelu kuuluvat jouluun. Aattona katsotaan joulurauhanjulistus ja ennen ruokailua ja luetaan jouluevankeliumi. Olen sen verran lapsenmielinen, että vaikka lapsia meillä ei olekaan, tulee tv:stä katsottua perinteisiä jouluelokuvia, kuten Lumiukko ja Samu Sirkan joulutervehdys.

Mikä on parasta joulupöydässäsi?
– Aika pitkälti tietyt, samat jouluruuat ja -herkut löytyvät joka vuosi pöydästä. Jotain pientä vaihtelua saattaa olla. Siinä olen kuitenkin ehdoton, että joulupöydästä tulee löytyä aina kinkku. Jopa aikanaan yksin asuessani paistoin joka joulu itselleni pienen kinkun.

Kerro, mikä on kaunein joululaulu?
– Tämän hetken ehdoton suosikkini on Taivas sylissäni. Se kiteyttää kauniisti joulun sanoman. Se on kirjoitettu äiti Marian näkökulmasta, mikä on virkistävää vaihtelua. Lisäksi itse koen, että sanoista voi löytää jonkinlaista samaistumispintaa ihan jokainen, joka joskus pohtii uskon kysymyksiä. Onko tuo pieni lapsi ollut oikeasti Jumalan Poika, joka tuo toivon ja mitä se minulle merkitsee?

Oletko itse jouluihminen ja miten se ilmenee?
– Olen aivan jouluhullu. Aloitan jouluun valmistautumisen yleensä ensimmäisenä adventtina tai joulukuun alusta. Silloin kotimme täyttyy joulukoristeista ja joskus joulu saattaa näkyä jopa vaatteissani tai asusteissani. Mieheni on välillä vähän helisemässä kanssani, mutta hän antaa minun touhottaa, koska tietää sen tekevän minut onnelliseksi. En kuitenkaan halua valmisteluiden muuttuvan taakaksi tai stressaavaksi, teen sen, mitä ehdin ja jaksan.

Miten rauhoitut henkilökohtaisesti joulunviettoon?
– Tavoitteeni on, että aaton aattoon mennessä kaikki valmistelut on tehty niin, että sen jälkeen saa oikeasti vain rauhoittua ja nauttia joulusta.

Miksi kannattaa lähteä joulukirkkoon?
– Monesti joulun aika on täynnä monenlaista tohinaa. Joulukirkossa pääsee pysähtymään hetkeksi joulun ydinsanoman äärelle. Yhä edelleen etenkin jouluyön messu kokoaa kirkon täyteen porukkaa. Myös monia sellaisia, jotka eivät muuten juurikaan osallistu seurakunnan toimintaan. Se jo itsessään kertoo mielestäni siitä, että tilaisuudessa on jotain aivan erityistä.

Millaista on olla jouluna töissä?
– Se aiheuttaa sen, että työaikatauluni määrittävät jonkin verran sitä, miten joulunviettoon liittyvät palaset asettuvat kotona kohdilleen. Esimerkiksi mihin aikaan syömme päivällistä, minä päivänä käymme toisella paikkakunnalla sukulaisteni luona ja niin edelleen. Papin työssä on kuitenkin se etu, että joulun ajan työtehtävät ovat hyvin mukavia ja niistä saa monesti myös itse paljon. Ne sulautuvat osittain osaksi omaa joulunviettoa.

Millaisessa maailmassa elämme jouluna 2023?
– Elämme monessa mielessä hyvin epävarmaa ja huolta herättävää aikaa. Juuri tällaisena aikana aivan erityisesti tarvitsemme joulun sanomaa toivosta, rakkaudesta ja rauhasta. Lisäksi tekee todella hyvää yrittää unohtaa ikävät asiat hetkeksi, jos vain mahdollista ja keskittyä iloitsemaan ja juhlimaan läheisten kanssa. Taloudellisen tilanteen kiristyminen ja yksinäisyys voivat varjostaa useamman joulua kuin ennen. On hyvä muistaa, että myös jouluna on olemassa tahoja, joista voi hakea tukea. Yksin ei tarvitse jäädä.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Tyhjä kalenteri ei toteutunut – Matti Röngän eläkepäivät täyttyivät tekemisestä
Katusovittelu auttaa nuoria Lahdessa – Riitoihin puututaan nopeasti
Uusi palloiluhalli nousemassa Nikkilään – “lapsille ja nuorille lisää liikkumisen paikkoja”
Patomäen kentät valmiina käyttöön – uusi aitaus viimeistelee kokonaisuuden
Darts, jamit ja stand up – Ravintola Cheri houkuttelee lahtelaisia monipuolisella viihdetarjonnalla
Korpiklaanin Jonne Järvelä: Omaa tietä maailman lavoille
Raamattu avautuu lukijalleen – Jukka Norvanto kannustaa tarttumaan kirjaan rohkeasti
Mankeli-pyörät palaavat Lahden katukuvaan – kausi alkaa huhtikuussa
Uusi päiväkoti avaa ovensa Kaarikadulla elokuussa
Lähikirjasto katosi, mutta kirjat liikkuvat – Etelä-Lahdessa käyttö kääntyi kasvuun
Lahdessa vuokrataan kymmeniä tontteja vuodessa – vuokratuloilla suuri merkitys kaupungille
Luontoa, historiaa ja lukemisen iloa – Anni Kytömäki kertoo kirjoistaan Lahden pääkirjastossa
Tapparakadun linja-autoliikenne hiljenee kesäkuussa – vuorot siirtyvät vilkkaammille reiteille
Samae Koskinen tuo kasvutarinansa Renkomäkeen – “Jos kirja auttaa yhtä ihmistä, se riittää”
Teknologia ei enää myy vaan käyttäjäkokemus
Starkin pääkonttori purettiin – tilalle suunnitteilla asumista vanhuksille ja erityisryhmille
Renkomäen seurakuntakoti täyttää 30 vuotta – paikallinen olohuone yhdistää vanhaa ja uutta
Metsänhoitotyöt jatkuvat Kerinkallion, Liipolan ja Nikkilän alueilla
Ilvesten määrä kasvaa Lahden seudulla
Muistokirjoitus: Marja-Liisa Niuranen 1943 – 2026
ARKISTO