Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki ja päätoimittaja Petri Salomaa ovat tyytyväisiä toimituksen uusiin tiloihin Launeenkadulla. Taittopöydän ylle löytyi vanhoja valokuvia 1980-luvun alusta, kun kulttuuriministeri Arvo Salo ja maaherra Risto Tainio vierailivat Omalähiön toimituksessa.
Paikallislehti Omalähiö toimii nyt uusissa toimitiloissa Launeenkadulla Lahdessa. Muutto oli lehden historian ensimmäinen, vaikka lehti on ilmestynyt jo lähes 50 vuoden ajan. Päätoimittaja Petri Salomaa katsoo uusia tiloja tyytyväisenä. Tunnelma on samalla sekä iloinen että hieman haikea.
– Vuoden verran tätä muuttoa suunniteltiin. Hyvä fiilis on, mutta kyllä vanhasta paikasta luopuminen myös tuntuu, olihan kyse perheen kotitalosta, Salomaa sanoo.
Omalähiön vanha toimitus sijaitsi Patomäessä yhdessä Launeen vanhimmista omakotitaloista. Rakennus oli yli sata vuotta vanha. Salomaan mukaan uusi omistaja remontoi taloa, mutta vanha henki säilyy.
– Olen iloinen, ettei taloa jyrätty maan tasalle. On hienoa, että sitä päivitetään 2020-luvulle vanhaa kunnioittaen.
Vanha kirjoituskone ja isän kisällikirja muuttivat mukana
Uusi toimitila löytyi sattumalta Launeenkadulta.
– Kävelin työmatkalla kiinteistön ohi ja näin vuokrattavana-kyltin. Ajattelin heti, että tuossa voisi olla paikka uudelle toimitukselle.
Etelä-Lahdesta ei haluttu lähteä pois, joten ensisijaisesti uusia tiloja etsittiin Launeelta. Uusi toimisto on helpommin saavutettava ja käytännöllisempi kuin vanha toimitus. Asiakastiloja ei enää tarvita erikseen. Muutossa mukana kulki myös paljon lehden historiaa. Uusiin tiloihin tuotiin muun muassa vanha kirjoituskone 1970-luvulta, 1960-luvun kamera, vanha mankka sekä Salomaan isän kisällikirja vuodelta 1957. Osa vanhoista kuvista teetettiin tauluiksi seinille.
– Uudet tilat ovat uudet, mutta vanhat juuret säilyvät.
Paikalliset ihmiset ja yhdistykset ovat lehden sydän
Omalähiö syntyi aikanaan alueen kauppiaiden tarpeeseen. Ajatus oli, että lähikaupat voisivat ilmoittaa yhdessä samassa lehdessä sen sijaan, että jokainen jakaisi omia mainoksiaan erikseen. Vuosien aikana paikallisuus on pysynyt lehden tärkeimpänä asiana.
– Alueeseen liittyvä juttu kiinnostaa aina lukijaa. Pienen alueen asioita ei voi lukea mistään muualta.
Lehdessä näkyvät edelleen vahvasti seurakunnat, omakotiyhdistykset ja paikalliset yhdistykset. Seurapalsta on yhdistyksille maksuton. Salomaan mukaan lukijat ovat aktiivisia ja ottavat usein yhteyttä toimitukseen.
– Ihmiset lähettävät viestejä ja pyytävät tekemään juttuja heidän alueensa asioista.
Hyvä paikallisuutinen on usein ihmisen tarina.
– Ihmiset haluavat kuulla, mistä joku on lähtöisin ja millaiset juuret hänellä on ja sitä parempi, jos hän on alkujaan Etelä-Lahden poikia tai tyttöjä.
Printtilehdellä on edelleen oma yleisönsä
Ilmoitusvastaava Jouni Rasimäki työskenteli vanhassa toimituksessa 35 vuoden ajan. Muutto uusiin tiloihin tuntuu vielä hieman oudolta.
– Kyllä tähän totuttelu vie hetken aikaa, mutta samalla tavalla työt jatkuvat kuin ennenkin, Rasimäki sanoo.
Hänen mukaansa paikallislehden tärkeimpiä asiakkaita ovat tapahtumajärjestäjät ja paikalliset yritykset.
– Kun kaupungissa järjestetään tapahtuma, niin silloin pitää näkyä myös lehden sivuilla.
Vaikka mediamaailma muuttuu nopeasti, niin Rasimäki uskoo printtilehden säilyvän vielä pitkään.
– Printtimediaa luetaan edelleen. Se on yksi tapa tavoittaa oma kohderyhmä muiden kanavien rinnalla.
Hän uskoo, että myös nuoremmat ihmiset haluavat lukea paperilehteä tulevaisuudessakin.
Salomaa puolestaan toivoo, että Omalähiön tarina jatkuu vielä pitkään.
– En kuitenkaan aio tehdä tätä 88-vuotiaaksi asti, kuten äitini teki. Ehkä joku jälkipolvesta innostuu vielä jatkamaan tätä työtä tai sitten joku iso mediakonserni innostuu ostamaan julkaisutoimintamme naurahtaa Salomaa.
Petri Görman