Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

miten toteuttaa tasa-arvoa.kun nainen on kyvytön tehtävissään.poliisissakin tämä tuli ilmi.jo 30 prosentin kiintiö henkilökunnassa .tekee tiukkaa suoriutua työssä.napsivat rusinat pullasta.tasa-arvon nimissä. 23.10.2017 08:32
taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Pääkirjoitus 14.8.2015

PT

Ruokahävikki kuriin

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin. Suomessa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa eli 20-30 kiloa henkeä kohti. Miksi ihmeessä sitten ruokaa heitetään niin paljon roskiin?
Ruoan poisheittämisen yleisimmät syyt ovat pilaantunut ruoka tai vanhentunut päiväys, jotka käsittävät noin 50 % kaikesta kotitalouksien poisheitetystä ruoasta. Liki 40% kotitalouden hävikistä syntyy siitä, että ruokaa on liikaa. Eli jäi ruokaa lautaselle, ei jaksettu syödä enempää jne.

Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa (MTT:n Kuru-hanke) pääkaupunkiseudun asukas heitti sekajätteen mukana ruokaa noin 18 kiloa vuodessa kaatopaikalle. Roskiin heitettiin erityisesti pitkälle jalostettuja ruokatavaroita, kuten eineksiä. Hälyttävää on se, että hylätystä ruoasta peräti 15 prosenttia päätyi kaatopaikalle avaamattomissa pakkauksissa. Siis ostamme ruokaa, jota emme tarvitsekaan ja ruoka päätyy avaamattomana roskikseen. Tilanne on yhtäläinen sen kanssa, että heittäisimme rahat suoraan roskaämpäriin. Ostamme tuotteen, jota emme sitten tarvitsekaan.

Roskiin heitetty ruoka verottaa lompakoitamme 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Nyt kun taloudellinen tilanne on Suomessa sanalla sanoen kehno, olisi oman ruokahävikin tarkkailu helppo tapa laittaa kuntoon talouttaan. Kuinka paljon päivän ruoasta päätyi lautaselta roskiin? Ostinko liikaa ruokaa kaupasta, kun tuotteet menevät vanhaksi? Voisiko maitoa käyttää vielä, vaikka viimeinen käyttöpäivä meni eilen umpeen? Teinkö ruokaa liian ison annoksen, kun sitä jäi yli? Pieniä asioita, mutta vuoden mittaan säästöt kasvavat yllättävän isoiksi. Toisaalta tilanne on absurdi. Me heitämme ruokaa roskiin samalla kuin jossain päin maailmaa nähdään nälkää.

Ruokahävikin määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10-15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan yllättäen kotitalouksissa. Ruokaketjun muissa osissa ruokahävikkiä syntyy vähemmän, esim. kaupoissa vain puolet kotitalouksien hävikkimäärästä, vaikka juuri kauppojen ruokahävikkiä on paljon viime vuosina arvosteltu.
Ruokahävikistä löytyy myös ilmastollinen aspekti: Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Kotitalouksista vuosittain roskiin päätyvän ruokajätteen päästöt vastaavat 100 000 auton ilmastovaikutusta. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat kaikki nämä päästöt syntyneet turhaan.

Ruokahävikki on asia, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ihan pienilläkin teoilla ja suunnittelulla. Haastankin kaikki mukaan pienentämään omaa ruokahävikkiään. Vinkkejä siihen, miten sinä voisit vaikuttaa hävikin pienentämiseksi ja samalla säästää rahaa, löydät lehtemme sivulta 8

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 

 


Pääkirjoitukset