Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo, että suomalaiset tarvitsevat autoa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi. Hänen mukaansa romutuspalkkio ja tiehankkeet, kuten valtatie 12:n parantaminen Päijät-Hämeessä, ovat keskeisiä keinoja autokannan ja liikenneverkon uudistamisessa.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) vieraili Lahdessa syyskuun alussa Auton päivänä. Hän muistuttaa, että auto on suomalaisille edelleen välttämättömyys.
– Auto on edelleen suomalaisille välttämättömyys, joka mahdollistaa työnteon, opiskelun, harrastukset ja arjen palvelut harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien maassa, Ranne sanoo.
Liikennekäytössä on Suomessa noin 2,7 miljoonaa henkilöautoa. Niistä vain noin 390 000 on hybridejä tai sähköautoja. Polttomoottori on siis yhä valtaosan valinta.
Autokanta uudistuu hitaasti
Suomalaiset ajavat Euroopan mittakaavassa vanhoilla autoilla. Ministerin mukaan syynä on ennen kaikkea ihmisten ostovoima.
– Taloustilanne ja kotitalouksien ostovoima ovat varmasti suurimmat vaikuttavat tekijät. Kukapa ei haluaisi ostaa omaan arkeensa sopivampaa, uudempaa ja turvallisempaa autoa, Ranne toteaa.
Hänen mukaansa uusien autojen hinnat ovat nousseet viime vuosina muun muassa EU:n turvallisuus-, päästö- ja teknologiamääräysten sekä yleisen kustannuskehityksen seurauksena.
– Olen linjannut ministeriössä, että määräysten haitat suomalaisille sekä byrokratia tulee minimoida. Sovelletaan näitä määräyksiä Suomen etu edellä, teknistaloudellisesti järkevästi.
Vuoden 2026 alusta voimaan tullut laki henkilöautojen romutuspalkkiosta on yksi keino nopeuttaa autokannan uudistumista. Tavoitteena on saada liikenteeseen uusia ja turvallisempia autoja.
Romutuspalkkio houkuttaa ostamaan uuden auton
Nykyisessä romutuspalkkio-kampanjassa vanhan auton voi romuttaa ja tilalle ostaa joko uuden polttomoottoriauton tai sähköauton. Aiemmin tuen sai käyttää myös sähköpyörän ostoon, mitä Ranne pitää järjettömänä ratkaisuna.
– Aikaisemmin romutuspalkkiorahalla sai ostaa sähköpyörän tai sähköauton, eikä siinä ollut mitään järkeä.
Hänen mukaansa arviolta neljännes tai jopa kolmasosa tukea käyttäneistä ei olisi vaihtanut autoaan lainkaan ilman romutuspalkkiota. Ranne pitää tukea myös ilmastotekona.
– Mielestäni ”saat tukea uuden polttomoottori- tai sähköauton ostamiseen” on aika hyvä ilmastotoimi, kun vertaa sitä erilaisiin viherhumppa-vaihtoehtoihin.
Valmisteilla on myös erillinen, pienituloisille kotitalouksille suunnattu romutuspalkkio. Tukea voisi käyttää myös käytetyn vähäpäästöisen auton ostoon. Tulorajaksi on kaavailtu noin 25 000 euroa vuodessa. Ranne myöntää itsekin, että tuki jää tulorajan vuoksi monelle vaikeasti saavutettavaksi.
– Tuloraja tuen saamiselle olisi noin 25 000 euroa vuodessa, jolloin kynnys auton ostamiselle tuesta huolimatta on erittäin korkea. Ei tässä oikein ole järkeä.
Sähköautojen yleistymisessä Ranne näkee vielä pitkän tien.
– Ihmisten pitää itse voida valita itselleen sopiva käyttövoima, ja siihen on myös oltava varaa. Ei mihinkään käyttövoimaan pidä pakottaa, vaan se on tehtävä houkuttelevaksi.
Valtatie 12 etenee Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeen suurin liikennehanke tällä hallituskaudella on valtatie 12:n väli Mankala–Tillola, jonka arvo on 93,6 miljoonaa euroa. Hanke valmistuu ministerin mukaan vuonna 2029.
– Sitä odotettiin kymmeniä vuosia, mutta se eteni vasta, kun liikenneministerinä on ollut perussuomalainen, joka runttasi sen läpi.
Seuraavaksi vuorossa olisi Ranteen mukaan huonokuntoisin osuus Risalasta Mankalaan, noin 13 kilometriä, kustannusarviolta 51 miljoonaa euroa. Sen jälkeen seuraisi osuus Joutjärveltä Risalaan, noin 16 kilometriä ja 88 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saada koko valtatie 12 Lahden ja Kouvolan välillä kuntoon noin kymmenen vuoden kuluessa.
Jos Ranne jatkaisi liikenneministerinä myös seuraavalla hallituskaudella, niin hän nostaisi koko maan perusväylänpidon rahoitusta 500 miljoonalla eurolla vuodessa ja purkaisi teiden korjausvelkaa.
– Päijät-Hämeen tärkein hanke olisi tietenkin tuo Vt 12 Risala–Mankala, joten kyllä se etenisi, jos saisin jatkaa tässä pestissä seuraavalla hallituskaudella.
Ranne muistuttaa, ettei EU:n autoilupolitiikka hänen mukaansa vieläkään huomioi riittävästi Suomen kaltaista pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maata. Hän kertoo tehneensä vaikuttamistyötä muun muassa saamalla EU:n liikennekomissaarin vierailulle suomalaiselle jäänmurtajalle.
– Onnistuimme saamaan liikennekomissaari Tzitzikostaksen Suomeen jäänmurtajan kyytiin, ja se varmasti auttoi asiaa.
Petri Görman