Onerva Vartiainen on vuoden launeelainen

KUVA: Launeen Kevätkarnevaaleilla Vuodeen launeelaiseksi valittiin Onerva Vartiainen. Kukittamassa Launeen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Granlund ja varapj. Minna Aarnikoivu


– Minua harmittaa aivan valtavasti se asia, että koneet mylläävät eri puolilla Launetta kehätien pohjaa ja häiritsevät paikallisia ihmisiä toiminnallaan.

Pitkän uran vihreiden kaupunginvaltuutettuna tehnyt Onerva Vartiainen on aidosti pahoillaan siitä, että kehätietä ei rakennettu Renkomäkeen.
– Nykyisen tielinjauksen alueelle olisi ollut mahdollista kaavoittaa paljon omakoti- ja rivitaloja.

Kehätien Launeen linjaus oli tiettyjen lahtelaisten poliittisten piirien päiväuni, joka ajettiin väkisin maaliin.
– Suurin osa päättäjistä ei ajatellut, kuinka Lahti on juuri tällä alueella kasvanut ja kehittynyt.

Pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu on iloinen siitä, että ympäristöasiat ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin Lahden päätöksentekoprosessissa.
– Meillä on otettu joukkoliikenneasioissa isoja askeleita eteenpäin, mutta sitä on vielä mahdollista kehittää eteenpäin.

Launeella opiskeleville koululaisille on luvassa varsin haastavat olosuhteet liikenteen osalta seuraaville vuosille.
– Siellä ei ole todellakaan turvallista kävellä ja pyöräillä. Toivoa sopii, ettei siellä tapahdu onnettomuuksia.

Nikkilänmäen puusto on tuhottu

– Erityisesti Nikkilänmäen asukkaiden kohtalo pohdituttaa minua, kun sinne rakennettiin kehätietä varten huoltotie.

Kaikki alueen puut on poistettu Vartiaisen mukaan ja siihen menee paljon aikaa ennen kuin alueen puut kasvavat ja vehreys palaa.
– Silläkin alueella asuu paljon senioriväestöä, joka on rakentanut talonsa alueelle vuosikymmenet sitten. He elävät nyt usean vuoden ajan rakennusmelun melskeissä.
– Sokeritopan alueella on pohjaveden muodostumispaikka. Minua hieman pelottaa se, kuinka pohjavedelle käy tienrakentamisen yhteydessä.

Sorsalampi on upea hengähdyspaikka

– Launeen perhepuiston alueella oleva sorsalampi on upea paikka. Pyöräilen kähes joka päivä sen ohi, kun olen matkalla kaupungille.

Vartiainen oli yksi lammen kunnostukseen vaikuttaneita puuhanaisia.
– Useat paikalliset asukkaat ottivat minuun yhteyttä, että voisiko umpeen kasvavalle sorsalammelle tehdä jotakin.

Vartiainen otti aktiivisena ihmisenä yhteyttä kaupungin virkamiehiin ja prosessi lähti siitä liikkeelle.
– Toki jouduimme odottamaan sorsalammen ruoppausta varsin pitkään, mutta onneksi se on saatu nyt kuntoon.

Sorsalampi on Vartiaisen mielestä yksi Etelä-Lahden kauneimpia paikkoja, jonne on aina yhtä mukava pysähtyä.
– Toivottavasti ihmiset osaavat arvostaa tätä yhtä perhepuiston kauneinta osaa, eivätkä roskaa sitä.

Petri Görman

Etelälahtelaiset haluavat parempia bussivuoroja ja nuorille tekemistä

KUVA: Pekka Komu uskoo, että Hennalasta kehittyy Etelä-Lahden helmi


Lahden kaupunki järjesti asukasillan Jokimaan ravikeskuksessa tiistai-iltana. Ravikeskuksen tiloissa oli keskustelemassa viitisenkymmentä etelälahtelaista ja myös kaupungin päättäjät olivat aktiivisesti mukana tapahtumassa.

Jokimaan aluekummi Arja-Leena Lammi esitti huolensa julkisen liikenteen palveluista Etelä-Lahdessa.
– Linja-autot kulkevat Jokimaalle enää harvoin. Meiltä on karsittu linja-autovuorot minimiin. En tiedä, onko kukaan muu asuinalue kärsinyt näin pahasti uudistuksissa kuin me?

Lammi toivoi, että parhaillaan valmistelussa oleva runkolinjauudistus toisi edes hieman paremmat linja-autoyhteydet alueelle.
– Olemme olleet aktiivisesti yhteydessä kaupunkiin päin näistä asioista. Meitä on ainakin kuultu tässä asiassa. Toivomme, että asia myös konkretisoituu tulevaisuudessa.

Renkomäen aluekummi Satu Vähäkallio totesi, että heidän asuinalueellaan asuu paljon lapsia ja nuoria, mutta heille ei oikein löydy tekemistä.
– Toivon, että tähän asiaan kiinnitettäisiin huomiota. Muutoin nuoret lähtevät keskustaan tai Launeelle hengailemaan.

Yhtään uutta linjaa ei ole vielä kartalla

– Yhtään linjaa ei ole vielä piirretty kartalle, mutta olemme analysoineet nykytilannetta ja kyselleet eri kaupunginosien asukkailta mielipiteitä reittien käytettävyydestä, joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen kertoo.

Asioita otetaan Suhosen mukaan tietenkin huomioon, mutta tosiasia on se, että Etelä-Lahden uloimmissa osissa asuu vain vähän asukkaita.
– Renkomäen ja Salpakankaan välille on toivottu linja-autovuoroja. Saattaa olla, että jonkin laista kehäliikennettä voi tulla Etelä-Lahden alueelle tulevaisuudessa.

Poikittaisliikenne alueen sisällä saattaa olla myös mahdollista.
– Tämän kesän ajan sekä syksyllä suunnittelemme joukkoliikenneasiaa eteenpäin.

Ensimmäiset linjat uudistetaan ensi kesänä.
– Sen jälkeen on mahdollisuus uudistuksiin sitä mukaan, kun vanhoja sopimuksia uudistetaan.

Etelälahtelaiset ovat toivoneet meiltä lisää vuoroja asuinalueilleen.
– Aikaisemmin ongelmana oli se, että ajoaika linjalla oli varsin haastava ja sen vuoksi vuorot lähtivät jatkuvasti eri aikaa. viime talven aikana Jokimaan reitillä kuitenkin matkustajamäärät hieman nousivat.

Hennalasta tulee Etelä-Lahden helmi

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu totesi tilaisuuden aluksi, että Etelä-Lahden alueella tapahtuu varsin paljon tällä hetkellä.
– Hennala on Lahden kaupungille erittäin mielenkiintoinen kaavoituskohde sekä muutenkin uniikki historiallinen kokonaisuus. Punatiiliset kasarmit luovat sinne vielä oman tunnelmansa. Aluetta voisi kutsua jopa Lahden uudeksi vanhaksi kaupungiksi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tyytyväinen siihen, että kaikki kasarmikiinteistöt on myyty nopeammin kuin kukaan uskalsi odottaakaan.
– Uusiorakentamista tulee useisiin eri paikkoihin. Arkkitehtuurikilpailun toteutuminen entiselle harjoitusalueelle kestää pisimpään. Sen kohdalla puhutaan useista vuosista eteenpäin. Muut kohteet toteutunevat nopeammin.

Isojen kasarmien saneeraaminen on Komun mukaan pian vuorossa.
– Poliisitalo on saatiin pari viikkoa sitten valmiiksi entisen muonituskeskuksen paikalle.

Komu uskoo, että vuonna 2030 Hennalassa on järjestetty asuntomessut sekä arkkitehtuurikilpailun suunnitelmat ovat toteutuneet. Hennala on silloin sopuisa yhdistelmä sekä uutta että vanhaa.
– Uskoisin, että arkkitehtuurikilpailu on silloin toteutunut ja Hennalassa on järjestetty asuntomessutkin. Hennala on silloin sopuisa yhdistelmä sekä uutta että vanhaa.
– Hennalassa tulee asumaan silloin tuhansia ihmisiä enemmän kuin nyt, mikä lisää alueen ostovoimaa ja palveluita.

Petri Görman

Älkää viekö meiltä viimeisiä linja-autovuoroja!

Kuva: – Verorahamme kelpaavat kuitenkin yhteiseen kassaan, vaikka meitä ei kaupunkilaisina ehkä pidetäkään, Jokimaan omakotiyhdistyksen Kati Teppinen, Arja-Leena Lammi, Timo Lammi ja Kaisu Halinen sanovat.


Jokimaan omakotiyhdistys toteutti kahtena peräkkäisenä lauantaina kevätretken Mastolaan Radiomäelle, mennään bussilla -teemalla. Tällä hetkellä Jokimaan sekä Tuomenojan alueen linja-autoyhteydet ovat olemattomat. Lahden kaupunki on muuttanut viimeisten joukkoliikenneuudistusten yhteydessä reittejä sillä tavalla, että esimerkiksi Jokimaan alueelta vain koululaiset pääsevät julkisen liikenteen vuoroilla opiskelemaan aamulla ja iltapäivisin. Moni perhe on joutunut ostamaan kakkosauton sen vuoksi ja senioriväestö joutuu turvautumaan kauppa-asioissa naapuriapuun

– Lahti haluaa olla vihreä ympäristökaupunki, mutta teot eivät ole kuitenkaan sillä tasolla, että se voisi olla uskottavasti ympäristökaupunki, Kaisu Halinen sanoo.

Halinen muutti Uomakadulle vuonna 1982 ja nyt eläkkeellä oleva nainen kertoo päässeensä jopa Hollolaan töihin linja-autolla vielä 1980 -luvun lopulla.
– Nyt täältä ei pääse linja-autolla yhtään mihinkään.

Halisen perheessä on myös sen vuoksi kaksi autoa.
– Eläkeläisenä olen ajatellut käyttää julkisen liikenteen palveluja aktiivisesti, mutta kun vuoroliikennettä ei oikein ole.

Tämän vuosituhannen alusta lähtien Jokimaalle ja Metsä-Hennalaan suunnatun joukkoliikenteen vuorovälit ovat harventuneet jokaisen runkolinjan uudistustyön yhteydessä.
– Täältä ei voi lähteä linja-autolla teatteriin, eikä muihin iltarientoihin kuin taksilla.

Jokimaalaisten toiveissa olisi, että veronmaksukykyisen asuinalueen ihmiset saisivat tulevassa linja-autoliikenteen runkouudistuksessa edes hieman arempia palveluja.
– Ei tänne kannata isoilla linja-autoilla hurutella! Olisi hyvä, jos täällä liikennöisi esimerkiksi palvelubussi, jolla seniorit pääsisivät kaupungille tai Launeelle asioimaan.

– Miksi meiltä ei koskaan kysytä näin isoissa asioissa mielipidettä? Suunnittelutyökin olisi oikeudenmukaisempaa ja helpompaa silloin.

– Meiltä ei saa viedä viimeisiä linja-autovuoroja!

Työmatkaliikenne on hankalaa

– Vielä 10 vuotta sitten pääsin Mukkulaan töihin kuudeksi, mutta linja-autovuorot ovat harventuneet niin paljon, että enää se ei ole mahdollista, Jokimaalla asuva Kati Teppinen toteaa.

Työmatkaliikennettä ei ole Teppisen mukaan huomioitu joukkoliikennesuunnittelussa.
– Sen vuoksi meidän perheeseen on hankittu kaksi autoa.

Teppinen on ollut uskollinen joukkoliikenteen kuluttaja, mutta ei usko enää palaavan aktiivikäyttäjäksi.
– Täällä on paljon eläkeläisiä ja he haluavat myös olla osallisia sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. He haluavat itsenäisesti päästä asioimaan sairaalaan, terveyskeskukseen ja eri virastoihin. He eivät nyt voi saavuttaa näitä palveluja, koska yhdysliikennettä ei ole.

Ympyrälinja Jokimaalta matkakeskuksen kautta Launeelle olisi Teppisen ehdotus Lahden kaupungin joukkoliikennesuunnittelijalle ratkaisuksi Etelä-Lahden yhteyksien parantamiseksi.
– Se auttaisi senioreita ja myös toisi hyvän lisän työmatkaliikenteeseen. Samalla Jokimaan ja Metsä-Hennalaan yhteydet paranisivat.

Petri Görman

Nuoria taitelijoita palkittiin Launeen kirjastolla

Kuva: Piirustuskilpailun parhaat pääsivät yhteiskuvaan kirjailija Kalle Veirton kanssa.


Launeen kirjasto sekä Launeen kirjaston puolesta toimikunta järjesti alueen lapsille usean vuoden ajan piirustuskilpailuja yhdessä. Tiistaina palkittiin Launeen tämän vuoden parhaat taiteilijat. Kirjailija Kalle Veirto jakoi palkinnot parhaille. Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen oli lähettänyt tervehdyksen tapahtumanjärjestäjille.
– Lukeminen ja luovuus avaavat ovia uusiin maailmoihin. Tämä piirustuskilpailu yhdistää ne molemmat, opetusministeri totesi tervehdyskirjeessään.

Opetusministeri totesi tervehdyksessään myös, että osallistumalla kilpailuun lapset ja nuoret ovat päässeet kertomaan, mitä lähikirjasto heille merkitsee.
– Kilpailutöistä huokuu lukemisen riemu. Kuvat kertovat, että kirjasto on paikka, jossa luetaan yhdessä kavereiden ja perheiden kanssa.
Opetusministeri toivoi kirjeessään myös, että kilpailu sytyttelee osallistuneissa uusia luovuuden kipinöitä.
– Haluan myös onnitella jokaista kilpailuun osallistunutta taitelijaa.

”Voitto oli yllätys”

Kuusivuotias Elsa Marttila on menossa eskariin. Hän piirsi kissan kilpailutyöhönsä.
– Tämä työn tein vesiväreillä. Minä piirrän joka päivä. Ehkä minusta tulee joskus taiteilija.

Länsiharjun koulun ekaluokkalainen Vilho Kaskinen oli piirtänyt pastelliliiduilla Launeen kirjaston ja kirjastoauton kilpailutyöhönsä.
– Minä piirrän paljon ja tykkään myös kirjoista. En arvannut millään, että voitan palkinnon.

Launeen koulun kuudesluokkalainen Ronja Lindblom maalaa mielellään vesiväreillä.
– Mun lempiaine koulussa on ollut aina kuvis. Piirustuskilpailuun oli mukava osallistua.

Petri Görman

Nikkilän asukkaat kehätiestä: Luontoarvot on unohdettu tämän hankkeen kohdalla

Kuva: Tarja Lundahl ja Harri Huovilainen eivät ole innoissaan uudesta kehätiestä


– Meillä oli täällä Liipolan ja Nikkilän alueella loistavat ulkoilureitit. Tällä hetkellä ne ovat vain huoltoteinä, nikkiläläinen Tarja Lundahl sanoo.

Lundahl on harmissaan, että luontoarvot on unohdettu tässä hankkeessa.
– Tämä on tyypillistä eteläsuomalaista lehtoaluetta, jossa on erittäin monipuolinen lintulajisto. En tiedä, miten niille käy, kun tie valmistuu. saattaa olla, että ne muuttavat pois jo täältä tien rakennusaikana.

Nikkiläläinen Lundahl kysyy, että miksi halvempi vaihtoehto Renkomäen kautta ei kelvannut päättäjille.
– Tätä kehätietä myydään ihanilla mielikuvilla, jotka eivät ole totta. Haluan tietää, koska ne puut kasvavat tälle reitille, jotka näkyvät tiehankkeen videomateriaaleissa. Minun elinaikana, niin ei ainakaan tapahdu.

Lundhal muistuttaa, että juuri tämä alue, jolle tie rakennetaan Nikkilässä, on ollut viheralue, joka on toiminut kaupungin keuhkoina.
– Tulevaisuudessa täällä saa haistella vain pakokaasuja.

Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wickström (vas.) sai vastata moniin kysymyksiin tiistain info-illassa Nikkilässä.

Sokeritopantien aikataulu on epäselvä

–  Olen sitä mieltä, että avoimuus pettää tässä hankkeessa. Tästä hankkeesta luodaan vain kaunis ulkokuori Facebookissa, Harri Huovilainen sanoo.

Hän on asunut Nikkilässä vuoden verran.
– Mihin sijoitetaan 150 000 kuutiota kivilouhetta, jotka saadaan Liipolan tunnelin sisältä?

Huovilaisen laskujen mukaan uutta Orvokkitietä, joka kulkee alueen läpi, ajaa ainakin 800 autoa päivittäin.
– Liikennemäärät kasvavat tällä alueella tulevaisuudessa huomattavasti, kun tämä Ajokatu suljetaan liikenteeltä.
Lapsiperheiden turvallinen asuminen on vain muisto menneisyydestä, kun kehätie sekä Orvokkitie valmistuvat Sokeritopan alueelle.

Liikenneviraston projektijohtaja Janne Wickström vakuuttaa, että suunnitteluvaiheessa alueen asukkaita on kuunneltu tarkasti ja heidän mielipiteitä on otettu huomioon.
– On totta, että kaikki eivät tällaiset tiehankket voi miellyttää.

Wickström kertoo, että he ovat valinneet projektin alusta lähtien avoimen linjan hankkeen tiedotuksen suhteen.
– Sen vuoksi olemme järjestänet alueen asukkaille useamman kerran vuodessa kuulemistilaisuuksia ja joka perjantai julkaisemme viikkotiedotteen tiehanken etenemisestä.

Petri Görman

Kesäteatteri vie Anttilanmäen tarinan vuosikymmenten taakse

kuva: Mäkitupa on rakennettu Anttilanmäelle talkoilla ja sitä ylläpidetään samalla periaatteella. – Elokuussa tällä alueella nähdään Saksalan maisterin omenatarha -näytelmä, puheenjohtaja Silja Kostia kertoo.


– Saksalan maisterin omenatarha -näytelmää treenataan jo Anttilanmäellä. Siihen on saatu hyvä ja innostunut porukka mukaan. Sen lisäksi esityksen musiikista vastaa paikallinen Etelärinteen Pojat -bändi, Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksen uusi puheenjohtaja Silja Kostia kertoo.

Näytelmän vuoksi Mäkituvan ympäristöön rakennetaan elokuun alussa katsomorakennelma.
– Historiikistamme jäi niin paljon materiaalia käyttämättä, että päätimme tehdä siitä näytelmän.

Asukasyhdistyksen uusi puheenjohtaja kertoo, että unohtumaton taide-elämys odottaa kaikkia Mäkituvalle saapuvia teatterinystäviä.
– Näytelmässä on mukana myös Anttilanmäellä asuvia ihmisiä

Anttilanmäki elää jatkuvassa muutoksessa

– Muutin itse Anttilanmäelle vuonna 2002. Sen jälkeen useampi talo on vaihtanut omistajaa ja erityisesti lapsiperheitä on muuttanut tänne.

Puheenjohtaja tervehtii ilolla, että asuinalueelle ei ole kohdistettu uudisrakentamista reuna-alueita lukuun ottamatta.
– Meillä on tällä alueella yhteinen tavoite, että vanhoja taloja ensisijaisesti kunnostetaan. Jos kunnostamisprosessi on liian vaativa, niin uudisrakentamisen tulisi edustaa modernia, olevaan rakennustapaan soveltuvaa arkkitehtuuria.

Yksi talo sai Anttilanmäellä purkuluvan vähän aikaa sitten.
– Aika monelle meistä heräsi huoli, linjaako tuo päätös myös tulevia purkulupahakemuksia

Toista kertaa asukasyhdistyksessä

– Olen toista kertaa asukasyhdistyksen toiminnassa ja nyt lupauduin puheenjohtajaksi. Minulla on kohtuullisen haastava työ ja se rajoittaa hieman yhdistystoimintaharrastustani.

Asukasyhdistyksen johtokuntaan valittiin vuosikokouksessa myös uusia jäseniä ja se ilahduttaa myös uutta puheenjohtajaa.
– Meillä on avoin ja keskusteleva johtokunta. Jokainen voi tuoda vapaasti omia ideoitaan tapaamisiimme.
I
hmiset pelkäävät puheenjohtajan mukaan liikaa yhdistystoimintaan osallistumista sen vuoksi, että se tuo velvollisuuksia mukanaan.
– Täällä on mukava pieni yhteisö, jossa on helppo toimia. Paikallisille ihmisille on mukava järjestää tapahtumia eri vuodenaikoina. Asukasaktiivina sitä kuitenkin toivoo, että ihmiset osallistuisivat järjestettyihin tapahtumiin.

Petri Görman

Venetsiassa voi asua maaseudun rauhassa nauttien kaupungin palveluista

Kuva: Matti Liimatainen ja Pirjo Nurminen ovat henkeen ja vereen venetsialaisia


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä yksitoista omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Venetsian omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Matti Liimatainen on kotoisin Nikkilästä ja hänen Maarit-vaimonsa on taas asunut lapsuutensa Venetsiassa. Neljä vuotta sitten pariskunta löysi mielenkiintoisen talon lehdestä mökkiviikonlopun aikana. Omakotitalossa vierailtiin heti, kun se oli mahdollista ja kaupat tehtiin välittömästi. Sen jälkeen pariskunta on viihtynyt Venetsiassa. Liimataiset ovat koiraihmisiä ja sen vuoksi liikunta- ja ulkoilumaastot ovat heille tärkeitä asioita elämässä.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Aiemmin omakotiyhdistys toimi linkkinä kaupungin ja alueen asukkaiden välillä tiedotusasioissa. Nykyään tieto on sähköisenä kaikkien saavutettavissa. Kaupungilta ainoastaan kestävän kehityksen ohjaaja tiedottaa kummitoiminnasta yhdistystä

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Yhteisteitä toimintaa alueen asukkaiden kanssa: kevättapahtuma, alueen siivoustalkoot, kirpputoritapahtumat 2 kertaa vuodessa, nuotioilta , viralliset kokoukset ja tänä vuonna yhdistyksemme täyttää 60 vuotta, jota juhlistetaan elokuussa.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?

– 75 jäsentaloutta

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?

– Meillä yhdistyksenä on paremmat vaikutusmahdollisuudet vikamiehiin ja poliittisiin päättäjiin.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?

– Eteläisen sisääntulotien rakentaminen ja vanhan jo käytöstä poistetun urheilukentän kohtalo.

6. Millainen asuinalue Teillä on?

– Viihtyisä, rauhallinen ja luonnonläheinen

7. Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos?

– Kyllä. Uusia asukkaita on muuttanut alueelle ja asuu täällä myös muutama paluumuuttajakin.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?

– Johtokunnan kokoukset pidetään jäsenten kotona. Tapahtumat järjestämme leikki- tai urheilukentällä säävarauksin. Viralliset kokoukset pidetään yleensä Renkomäen kirjastolla.

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?

– Alueemme ainoa palvelu on kirjastoauto, joka käy täällä kaksi kertaa kuukaudessa.

10. Koska Teillä on kevätkokous?

– Ehdimme pitää sen jo 4.4.


Pirjo Nurminen:

”Täällä on Lahden parhaat sieni- ja marjametsät”

Pirjo Nurminen on asunut Venetsiassa vuodesta 1982 lähtien. Kaupunginosa ei ole juurikaan muuttunut 35 vuodessa. Nurmisen mukaan asukasrakenteessa on tapahtunut vain pieniä muutoksia.
– Vanhemmat ihmiset ovat muuttaneet pois lähemmäs palveluja ja nuoria lapsiperheitä on muuttanut Venetsiaan.

Nurmisen kertoo, että Venetsiassa asuu myös paluumuuttajia jonkin verran.
– Kyllä täällä asuu vielä alkuperäisiäkin ihmisiä jonkin verran, jotka ovat saattaneet muuttaa vain kadulta toiselle tämän asuinalueen sisällä.

Venetsia on idyllinen ja mukava kaupunginosa, joka sijaitsee lähellä kaikkia Etelä-Lahden tärkeimpiä palveluja.
– Kaupat ovat lähellä. Pyöräilen usein Launeelle kaupoille tai ABC Renkomäelle.

Omakotiyhdistys järjestää paperi- ja kartonkikeräyksen asuinalueella.
– Venetsiassa on hyvät liikuntamahdollisuudet. Hiihtoladut vievät täältä Liipolaan ja Saksalaan asti.

Venetsia tarjoaa senioreille hyvät marjastus- ja sienestysapajat.
– Viihdyn itse joka syksy metsässä niin pitkään kuin marjoja ja sieniä riittää.

Petri Görman

Digitaalinen nopeusnäyttö Keijutielle oli mukava yllätys

Kuva: Juha Aalto, Suvi Suominen sekä hänen lapset Vilma ja Viola sekä Lasse Latvatalo haluavat, että Keijutien liikenneturvallisuutta lisättäisiin.
– Nyt tällä tiellä ajetaan liian kovaa vauhtia ja etenkin lasten liikenneturvallisuus on vaarassa.


Ali-Juhakkalan omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Lasse Latvatalo kertoo, että liikennemäärät ovat kasvaneet Alijuhakkalantiellä sekä Keijutiellä. Samalla myös autojen nopeudet ovat kasvaneet, vaikka molemmille kaduille on rakennettu jo yli 10 vuotta sitten töyssyjä hidastamaan liikennettä.
– Molemmilla teillä on 30 km/h nopeusrajoitus, mutta yleisesti niillä ajetaan yli viittäkymppiä, Latvatalo toteaa.

Töyssyt toimivat erittäin hyvin hidasteina, mutta samalla ne aiheuttavat tärinää omakotitalojen rakenteisiin ja ne häiritsevät talvella lumenaurausta.
– Haluamme nyt herättää keskustelua, kuinka saamme suitsittua nopeuksia Ali-Juhakkalan molemmilla pääkaduilla ilman että auraaminen tai muu liikkuminen häiriintyy.

Puheenjohtaja on ollut yhteydessä Lahden kaupungin liikennesuunnittelupäällikköön.
– Siellä tiedostettiin hyvin ongelmat ja minulle kerrottiin, että kaupunki ei lähde kovin helposti hidasteita enää rakentamaan, koska niistä on tullut paljon palautetta.

Keijutien molemmissa päissä ovat nopeusrajoitus kyltit, mutta huomataanko niitä tarpeeksi hyvin.
– Keskiviikkona saimme digitaalisen nopeusnäytön Keijutien eteläpäähän. Toivottavasti se hillitsee hieman ylinopeuksia alueella.

Turhat töyssyt voisi poistaa

Juha Aallon mielestä pari töyssyä voi alueella olla, mutta eteläpään töyssy on aivan turha.
– Se aiheuttaa lähitaloihin tärinää ja talvella lumenauraus on hankalaa sillä kohtaa. Runsaslumisena talvena tie kapenee metrin ja se aiheuttaa myös ongelmia. Tie kapenee silloin liikaa. Viime talvena Keijutien auraus ei ollut todellakaan laadukasta.

Aalto on huomannut, että töyssylle jarrutetaan voimakkaasti ja sen jälkeen Rengastien risteykseen kiihdytettään voimakkaasti.
– Töyssyllä ei ole siinä kohtaa mitään virkaa. Ehkä nopeusrajoitusten maalaaminen saattaisi auttaa asiaan jonkin verran, mutta kyllä se ihmiseltäkin vaatii tietynlaista liikennemoraalia.

Keijutiellä ei kovinkaan moni aja Aallon mukaan kolmeakymppiä.
– Alijuhakkalantieltä töyssyjä on poistettu ja siellä on jäljellä enää vain keskimmäinen töyssy. Keijutiellä liikennemäärät ovat kuitenkin paljon suuremmat.

Liikenneturvallisuus ennen kaikkea

Suvi Suomisen perhe asuu Keijutiellä ja hän haluaa säilyttää kaikki töyssyt liikenneturvallisuuteen vedoten.
– Töyssyt laskevat ajonopeuksia ja se lisää lasten turvallisuutta. Lapsia kulkee tiellä joka päivä molempiin suuntiin. Olen sitä mieltä, että myös meidän aikuisten turvallisuudesta on huolehdittava.

Lapsi saattaa ajattelemattomuuttaan pelmahtaa pihalta kadulle ja jos auto osuu kohdalle, niin siitä tulee pahaa jälkeä.
– Ihmiset ovat tänä päivänä hieman piittaamattomia liikenneturvallisuudesta. Liian moni ajattelee, että lapset tulee opettaa kulkemaan tiellä. Lapset kuitenkin toimivat aina spontaanisti. He lähtevät juoksemaan mielenkiintoisen asian perässä laput silmillä. Eivät he silloin havaitsee ympäristöstään mitään.

Suominen uskoo, että Keijutien varressa asuvat ihmiset ajavat hieman muita hillitymmin autoa.
– Ne autoilijat, jotka käyttävät Keijutien reittiä läpiajoon ovat huomattavasti muita autoilijoita välinpitämättömiä. Toivon, että läpiajoliikenne kielletään ainakin Keijutiellä.

Petri Görman

Ihana tontti houkutteli Jokimaalle

Kuva: Arja-Leena Lammi ja Markus Partanen kertovat, että kehätien rakentaminen huolestuttaa myös Jokimaalla


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Jokimaan omakotiyhdistyksen sihteeriä Arja-Leena Lammia houkutteli ystävän naapurissa ollut omakotitontti vuosikausia. Yhtenä sunnuntaiaamuna hieman yli 10 vuotta sitten hän vieraili jälleen kerran lapsuudenystävällään. Illalla lapsuudenystävän mies soitti, että sinun unelmatontti on nyt myynnissä. Tartuin hetkeen ja soitin heti tontin omistajalle. Seuraavana päivänä ostin tontin. Omakotitalon rakentamistyöt alkoivat vuonna 2007 ja kolme vuotta myöhemmin se oli valmis. Omakotiyhdistyksen sihteeri on ollut erittäin tyytyväinen ensimmäiseen vuosikymmeneen Jokimaalla. Lammi ei aio muuttaa sieltä koskaan pois.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
Jokimaan omakotiyhdistyksellä on takanaan yli 50 vuotinen historia, joten toiminta ja perheiden tarpeet ovat vuosien saatossa muuttuneet huomattavasti. Ennen on tehty asioita enemmän yhdessä perhekunnittain. Tänä päivänä tuskin tunnemme kaikkia alueemme asukkaita. Yhdistyksenä pyrimme kuitenkin tapaamaan toisiamme, olemaan yhteyksissä asukkaiden kanssa mahdollisuuksiemme mukaan. Nykypäivän kiireinen elämänrytmi verottaa ihmisten kiinnostusta yhdistystoimintaa kohtaan. Sähköiset palvelut vie tietoa koteihin, joten haastetta riittää saada asukkaat innostumaan yhteisistä asioista. Onneksi kevät- ja syyskokoukset ovat kiinnostaneet alueen asukkaita. Siellä vaihdetaan kuulumiset ja tutustutaan toisiimme.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
Hallituksen jäsenten aika menee alueen asioiden hoitamiseen ja erilaisiin selvityksiin kaupungin virkamiesten kanssa. Jokimaan alueella tapahtuu koko ajan paljon muutoksia muun muassa kehätien rakentaminen. Rälssin virkistysalueen jatkotilanne ja lisääntynyt raskasliikenne tuovat haasteita esimerkiksi omakotiyhdistyksen toimintaan. Emme ehdi pienellä porukalla suunnitella virkistysretkiä, kun aikamme menee seuratessa kaupungin päättäjien suunnitelmia. Haluamme pitää asuinaluettamme haluttuna sekä turvallisena, asuinympäristönä.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
Jäsenmaksua maksavia perhekuntia on vähän alle sata taloutta ja muutama yritys alueelta. Lisää jäseniä perhekunnista ja yrityksistä kaipaamme mukaan yhdistyksen toimintaan.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
Tutustumme toisiimme naapureina ja jokainen tuo uutta näkemystä sekä ideaa alueemme että elinympäristömme kehittämiseksi. Yhdessä meillä on myös suurempi vaikutusmahdollisuus päättäjiin ja virkamiehiin päin. Yhdessä ja suuremmalla porukalla toteutuisi jopa ne yhteiset retkisuunnitelmat.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia.
Meidän alueen asukkaita on huolettanut jo vuosia kehätien vireillä olleet rakennussuunnitelmat. Parhaillaan tämä projekti jo käynnistyy täällä Ala-Okeroisisten suunnalla. Lisääntynyt raskasliikenne Ala-Okeroisten tiellä ja ruuhka-ajan ruuhkat alueella myös pohdituttavat meitä. Autoilijat käyttävät ruuhka-aikoina suruttomasti hyväkseen sivukatujen oikaisureittejä ja ajavat ylinopeuksia. Samalla he aiheuttavat näin turvallisuusriskejä alueen asukkaille. Kyläkunnantie molemmin puolin vanhaa Lahdentietä on kärsinyt lisääntyneestä liikenteestä, läpiajosta ja raskaan liikenteen pitkäaikaispysäköinneistä. Rälssin virkistysalueen kohtalo ja ympäristöasiat eivät toimi Lahden alueella Jokimaan asukkaiden pitkään odottama Rälssin -virkistysalue on edelleen kaatopaikkana. Rälssin alueella majailevien liito-oravien ja lintujen pesimispaikoista lakikin sanoo pykälänsä, mutta niitä ei Lahti noudata.

6. Millainen asuinalue Teillä on?
Täällä asuu pitkäaikaisia asukkaita, jotka ovat perustaneet tänne kotinsa jo ennen yritysten tultua alueelle. Jokimaalla asukkaat ovat tottuneet yhteiselämään yritysten kanssa, mutta nykyinen kehitysvauhti vaatii pelinsääntöjä viihtyvyyden ylläpitämiseksi kaikilta osapuolilta. Tämä on mukava alue kokonaisuudessaan kaupungin läheisyydessä. Rälssin virkistysalue tuo aikanaan hienon luontoalueen asukkaiden ja kaikkien Lahtelaisten käyttöön. Ravikeskus on Jokimaan maamerkki ja yhdistyksemme tärkeä yhteistyökumppani.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
Alueen omakotiasukkaat ovat sopivassa suhteessa eri-ikäisiä työssä käyviä ja eläkeläisiä ihmisiä. Yhteiselo toimii hyvin asukkaiden kesken.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
Jokimaan ravikeskuksessa pidämme kevät- ja syyskokouksemme. Alueeltamme puuttuu omat kokoontumistilat, joten heitämme haasteen alueemme yrityksiin olisiko heillä ylimääräistä tilaa meidän kokoontumispaikaksi?

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
Julkinen liikenne kulkemaan niin, että kaupungissa ja palveluissa (Hennala, Laune) käynti onnistuu kaikilta ikäryhmiltä. Kirjastoauton kulkeminen jatkossakin varmistettava alueelle ja yhteistyötä lisää päättäjien suuntaan sekä muihin vastaaviin yhdistyksiin päin.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
Toukokuussa, päivämäärä on vielä avoinna.


Tuomenojalla asuu mukavaa porukkaa

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen muutti Jokimaalle vuonna 2007. Varapuheenjohtaja näki lehdestä valkoisen rapatun talon myynti-ilmoituksen sunnuntaina ja seuraavan viikon torstaina oli kaupat sovittu.
– Täältä löytyy kyllä puskaa ja pöpelikköä lasten leikkeihin, mutta olisi mukava saada heille myös pieni leikkikenttä tänne, Partanen toivoo.

Jokimaa on rauhallinen ja turvallinen asuinalue varsinkin lapsiperheille, mutta lisääntynyt raskasliikenne huolettaa vanhempia.
– Yritysalueella käsitellään paljon jätteitä ja se lisää liikennemääriä alueella. Nämä toiminnot on tuotu liian lähelle omakotialuetta.

Partanen toivoo, että tulevaisuudessa Jokimaalle suuntautuva julkinen liikenne olisi säännöllisempää.
– Toivottavasti saisimme tänne Jokimaalle yhden runkolinja. Palvelulinjalla lapset toki pääsevät aamulla kouluun ja iltapäivällä takaisin, mutta ikääntyvä senioriväestö ei pääse edes ostoksille Hennalaan ilman autoa. Täytynee olla aktiivinen näiden linja-autovuorojen kanssa kaikkiin yhteistyötahoihin ennen kuin uusista reiteistä päätetään.

Varapuheenjohtaja on tyytyväinen siitä, että alueella ei ole läpiajoliikennettä.
– Taistelimme neljän vuoden ajan kaupungin ELY –keskuksen kanssa turvallisista bussipysäkeistä. Nyt Vanhan Helsingintien varressa on bussipysäkkien kohdilla levennykset ja siellä on hieman turvallisempaa.
– Jokin tässä alueessa viehätti heti. En ole edes harkinnut muuttoa mihinkään muualle täältä. Ehkä muutaman kerran joskus maaliskuussa tai elokuussa, kun lumityöt ja ruohonleikkaaminen on ahdistanut.

Petri Görman

Eija Lyttinen: Kiva talo houkutteli Renkomäkeen

Kuva: Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Eija Lyttinen ja Satu Vähäkallio kertovat, että aiemmin yhdistys kokoontui usein Renkomäki -talolla. – Siellä tapahtui vesivahinko, eikä kukaan halua korjata sitä enää käyttökuntoon. Se on harmillista.


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Renkomäestä löytyi 12 vuotta sitten kiva talo ja mukava tontti kertoo omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Eija Lyttinen. Lapsiperheelle asuinalue on Lahden paras paikka, koska siellä on riittävästi leikki- ja puistoalueita. Lyttinen toivoo, että uuden koulun suunnitelmissa säilytettäisiin myös osa vanhasta rakennuksesta. Se on myös iso asia, että lapset pääsevät kirjastolle ja kouluun turvallisesti pyöräteitä pitkin Renkomäessä.

1. Miten omakotiyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
– Renkomäen omakotiyhdistys on perustettu 1958. Alue on silloin ollut varsin erilainen ja sen myötä myös toiminta. Vaikuttaminen kaupungin virkamiehiin alueen kehittämisessä on varmaan silloinkin ollut ensisijainen tehtävä.  Erilaista lainaustoimintaa on yhdistyksellä myös aina ollut. Muistelen, että jopa kangaspuita on joskus lainattu. Myös erilaiset kilpailut ovat olleet tärkeitä, lasten hiihtokilpailut olivat aiemmin iso tapahtuma.

2. Millaista omakotiyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
– Saamme kaupungilta usein erilaisia kaavasuunnitelmia ja annamme niistä palautetta tarpeen mukaan. Tänä talvenakin olemme saaneet tiedon alueella tehtävistä hakkuista. Tästäkin asiasta voimme sanoa oman mielipiteen.  Lainaustoimintaakin on edelleen. Esimerkiksi yhdistyksengrilliä lainataan melko paljon. Kilpailujakin järjestetään ja esimerkiksi pilkkikilpailut olivat viime viikolla. Keväällä taas on alueen siivoustalkoot ja kesällä pidetään Tarolanniityn haravointitalkoot. Loppukesällä olemme mukana Renkomäki -päivässä.

3. Kuinka paljon Teillä on jäseniä?
– Jäsenmäärä taitaa tällä hetkellä jäädä alle sadan talouden.

4. Miksi omakotiyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
– Toki yhdistyksellä on suuremmat vaikutusmahdollisuudet kuin yksittäisellä ihmisellä. Uusia aktiivisia jäseniä kaivattaisiin, ideoita kaikenlaisesta toiminnasta olisi, mutta tekijöitä puuttuu. Yhdessä oman alueen hyväksi toimiminen on hauskaa ja palkitsevaa.

5. Huolettaako omakotiyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
– Yksi iso asia on huolettanut renkomäkeläisiä läpi vuosikymmenten. Se on tuo soranotto. Alue on laajentunut valtavasti, emmekä halua menettää enempää tuota upeaa luontoa. Yhdistys on käynyt kirjallista keskustelua asian tiimoilta paljon, mutta virkamiehet eivät ole niihin juurikaan reagoineet. Lisäksi tietysti huolettaa pohjaveden kohtalo. Saadaanhan täältä maailman parasta vettä.

6. Millainen asuinalue Renkomäki on?
– Pienestä kylästä on kasvamassa iso asuinalue. Kuitenkin täällä on vielä avaruutta, peltoja ja metsiä, joissa voi ulkoilla. Hyvä paikka asua.

7. Onko asuinalueella tapahtunut joko sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
– Uusia lapsiperheitä muuttaa tänne jatkuvasti ja koulu sekä päiväkoti ovat jääneet pieniksi aikoja sitten. Palvelut taitavat aina tulla pikkuisen jäljessä, mutta uutta suunnitellaan kaiken aikaa.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
– Valitettavasti käytössämme olleen Renkomäkitalon katto on vuotanut niin pahasti, ettei sitä voi enää käyttää. Kokouksia voimme onneksi pitää kirjastossa.

9. Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
– Toivoisin, että uudet asukkaat ottaisivat aktiivisesti yhteyttä omakotiyhdistyksen hallituksen jäseniin ja kertoisivat toiveitaan.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
– Meillä oli helmikuussa vuosikokous ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Eija Lyttinen.


Kylämäinen meininki viehättää

Satu Vähäkallio vietti lapsuutensa Renkomäessä. Hän muutti sinne takaisin vuonna 1990, kun hänen vanhemmat rakensivat omakotitalon Vähäkalliolle.
– Renkomäessä on vielä paljon jäljellä vanhoja taloja ja tämä paikka on muutenkin mukava paikka asua.

Vähäkallion mielestä asuinaluelta on helppo lähteä asioille esimerkiksi Lahden keskustaan.
– Alueella säilynyt kylämäinen meininki tuo paljon hyviä asioita mieleen lapsuudesta.

Omakotiyhdistyksen ex-puheenjohtaja muistuttaa, että Renkomäessä tontit ovat olleet aina isoja.
– Olen kuullut, että Karistossa ihmiset asuvat todella pienillä tonteilla.

Pääkaupunkiseudulla työskenteleville lahtelaisille asuinalue on paras vaihtoehto.
– Myös muualle Suomeen yhteydet ovat selkeät ja nopeat.

Asuinalue on laajentunut jatkuvasti ja sen eri puolille on syntynyt jatkuvasti uutta asutusta.
– Yhdistys on ollut aina mukana kaavoitusilloissa. Olemme halunneet vaikuttaa yhteisiin asioihin ja kertoneet oman mielipiteemme.

Vähäkallio on kiitollinen siitä, että kehätie ei tullut Renkomäkeen.
– Ei tuo Launeen vaihtoehtokaan järkevä ole. Se olisi pilannut meidän maalaisidyllin tällä alueella täydellisesti.

Renkomäen vanha maalaismaisema on jonkin verran muuttunut, mutta Vähäkylä toivoo, että pellot ja maalaiskylämäisyys säilyvät täällä vielä pitkään.
– Meille kaikille täällä asuville ihmisille luonto on tärkeä asia. Toivottavasti nuo hiihtomaastotkin säilyvät kehätien rakentamisen jälkeen yhtä monipuolisina.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011