Turkulainen perussuomalainen on huolissaan. Kansanedustaja Ville Tavion mukaan suomalaiset tiedotusvälineet ovat ajautumassa sivuraiteille ja hän vaatii hallitukselta toimia median kesyttämiseksi. Juristin koulutuksen saaneen Tavion mielestä nuoremman toimittajasukupolven halu ilmaista omia mielipiteitään yhdistettynä vihervasemmiston kannattamiseen on vaarallinen yhdistelmä. Hän kysyy hallitukselta vakavissaan, mitä se aikoo tehdä edistääkseen objektiivista uutisointia Suomessa.

Tavion mielestä toimittajat äänestävät vääriä puolueita: vihreitä, vasemmistoliittoa ja demareita. Se vie mediaa epäobjektiivisempaan suuntaan. ”Kansanvaltainen hallinto ja demokraattinen dialogi ovat kestävällä pohjalla vain silloin, kun ihmisille on tarjolla objektiivista tietoa ja laadukasta uutisointia”, Tavio kirjoittaa jättämässään kirjallisessa kysymyksessä. ”Yleisradiolla ja muilla niin kutsutun perinteisen median edustajilla on tässä asiassa suuri vastuu. Tavoite toteutuu parhaiten, kun toimittajat ovat puolueettomia”, hän jatkaa.

Vaatimuksillaan Tavio puuttuu itse asiassa suomalaiseen sananvapauteen. Toimittajat ovat kautta aikojen olleet vasemmalle kallellaan, vaikka esimerkiksi lehdistöstä valtaosa on porvarien käsissä. Yleisradio on taas mielletty aikanaan partaradikaalien ja nyttemmin vihervasemmiston linnakkeeksi, mutta silti kansa pitää sitä toistuvasti mainosrahoitteisia kanavia luotettavampana uutisvälineenä. Juttuun on aina tultu; lehdet ovat ilmestyneet ja lähetykset ovat näkyneet kuvaruuduissa ajallaan.

Taviolla ei ole ilmiselvästi pienintäkään kokemusta käytännön lehti-, radio- tai tv-työstä. Ikään kuin toimittajat saisivat melskata työpaikallaan vapaasti; kirjoittaa, mitä päähän juolahtaa tai puhua, mitä sylki suuhun tuo ja julistaa estoitta omia aatteellisia näkemyksiään. Hänen pettymyksekseen täytyy todeta, että pienemmissäkin toimituksissa on ainakin toimitussihteeri, suurimmissa jopa uutis- ja toimituspäälliköt, jotka käyvät jokaisen tekstin läpi. Viimeistään päätoimittaja tarkastaa, että jokainen ulosmenevä juttu on lehden tai kanavan linjan mukainen.

Viime vuonna uutisoitiin varsin näyttävästi, että Suomi ei ole enää sananvapauden ykkösmaa. Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa Norja oli ohittanut Suomen. Konkreettinen syykin kerrottiin. Julkisen sanan neuvosto katsoi Yleisradion taipuneen Terrafame-uutisoinnissa pääministeri Juha Sipilän painostuksen alla. Tätä ennen Suomi oli ollut sanavapauden kärkimaa vuodesta 2009 lähtien.

Tavio ei ole kuitenkaan lainkaan huolestunut ”Sipilägatesta”, vaan siitä, että toimittajat etsivät uusia näkökulmia aiheisiin ja toimivat itsenäisesti. Se on hänen mielestään, jollei pelottavaa, niin ainakin vahingollista: ”Tunteisiin vetoavat kolumnit ja poliittisesti vinoutuneet uutiset ovat kaukana objektiivisen tiedonvälityksen ihanteista”, hän kirjoittaa. Toimittajan oma ääni ja ajatukset pitäisi ilmeisesti tukahduttaa jo journalistikoulutuksessa, jos Taviota lukee tarkkaan rivien välistä.

Vaatimukset valvotusta lehdistöstä ovat ristiriidassa perussuomalaisten taannoisen presidenttiehdokkaan, Laura Huhtasaaren linjauksien kanssa. Hänhän on mennyt sananvapausuhossaan niin pitkälle, että sallisi jopa vihapuheenkin. Se, että Yle on puolueen hampaissa ei ole sinänsä mikään uutinen, tähän asti perussuomalaiset ovat vain käsittääkseni halunneet viedä media-alaa entistä kaupallisempaan suuntaan. Koska kriittiset ajankohtaisohjelmat ja luontodokumentit ovat suoraan punavihreästä kuplasta, kuvittelin että persujen lempikanavalta olisi katseltu vain Onnenpyörää, Englannin Valioliigaa ja dokumentteja natsi-Saksan jättimäisistä rakennusurakoista.

Ilkka Isosaari