Mika Kari

Uusi varhaiskasvatuslaki ei korjaa todellisia ongelmia

Viime syksynä lähdin kiertämään alueemme päiväkoteja ja tutustumaan varhaiskasvatuksen toimintaan. Lahdessa Kanervan, Tenava-Tonttilan, Humpulan päiväkodeissa ja aina Kanta-Hämeen Turengissa saakka vieraillessani vaikutuin varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidosta ja omistautumisesta työlleen. Viesti päiväkotien työntekijöiltä tällä hetkellä käytävään keskusteluun hallituksen esityksestä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi oli hyvin yhteneväinen: lakiesitys ei ratko varhaiskasvatuksen todellisia ongelmia.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestäminen on investointi tulevaisuuteen. Se auttaa lasten kasvattamisessa ja yksilöllisten vahvuuksien rakentamisessa yhdessä perheiden kanssa. Lasten päivähoidon kokonaisuus on suomalaisen sosiaalipolitiikan ytimessä, jolla on myös talouspoliittinen merkityksensä. Jotta Suomen työllisyysastetta kyettäisiin nostamaan nykyisestä, on yhä useamman isän ja äidin pystyttävä käymään päivätyössään, jolloin myös päivähoidon tarve entisestään kasvaa.

Järjestämällä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kestävällä tavalla – osaavan henkilöstön varmistaen – pidetään huolta myös siitä, että elinkeinoelämä saa käyttöönsä osaajia kansakunnan yhteisen hyvän rakentamiseen. Tämän tulisi olla yhteiskunnan kaikkien osapuolten yhteisen intressin mukaista. Tavoitteen toteuttamiseksi ei tulisi asetella vastakkain julkisia ja yksityisiä palveluntuottajia, joita molempia tarvitaan varhaiskasvatuksessa.

Vaikka uuden varhaiskasvatuslain tavoitteet ovat itsessään kannatettavia, liittyy lain sisältöön monia merkittäviä ongelmia. Puuttumalla päiväkotien henkilöstön pätevyysvaatimuksiin lakiesitys jättää korjaamatta ne epäkohdat, jotka kaikkein eniten kaipaavat muutosta. Nämä ongelmat kumpuavat suoraan päiväkotien arjesta ja ovat tälläkin hetkellä laajasti tiedossa varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville.

Henkilöstön jaksaminen, ylisuuriksi kasvaneet ryhmäkoot ja varhaiskasvatuksen alimitoitetut resurssit ovat todellisia epäkohtia, joita varhaiskasvatuslaillakin tulisi ratkoa. Alalla tehtävän työn arvostus ja palkkaus eivät myöskään kohtaa tällä hetkellä. Siitä kertoo myös alaa tällä hetkellä vaivaava merkittävä työvoimapula. Näiden tosiasioiden tunnustamiseen ja ongelmien korjaamiseen on riitettävä rohkeutta myös päättäjiltä.

Kun aidosti arvostamme päivähoitoa ja näemme sen mahdollistavien ammattilaisten merkityksen, tulee varhaiskasvatukseen kohdistettavien resurssien olla myös kunnossa. Lainsäädännön tulee olla sellaista, että se huomioi niin palveluiden järjestäjien, käyttäjien kuin tuottajienkin näkökulmat. Hallitukselta olisikin nyt viisainta vetää pois esityksensä varhaiskasvatuslaiksi ja valmistella se huolellisemmin myös henkilöstön mielipiteet paremmin huomioiden.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Lahden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO