Toimittaja oli vielä viime vuosituhannen loppupuolella monelle nuorelle ihanneammatti. Nyt journalismista kiinnostuneet opiskelijat eivät välttämättä löydä elinikänään pysyvää työpaikkaa median – eivät ainakaan printtimedian – parista. Paperille painettujen lehtien toimituksissa kannuksensa hankkineet konkarit ovat uppoavassa laivassa seilaavia dinosauruksia.
Siinä missä ennen pyrittiin varmistamaan oma työpaikka suuressa viestintätalossa, nykyään yritetään varmistaa, että alalla olisi edes jonkinlaista tulevaisuutta. Toimittajien oma ammattilehti, Journalisti on valinnut tämän kipeän teeman tuoreimman numeronsa kansiaiheeksi. Haastateltavaksi on valittu 36-vuotias Anna Lintula, joka on nuoresta iästään huolimatta edennyt liiketoimintajohtajaksi ja samalla aikakauslehtiä julkaisevan A-lehtien johtoryhmään.
Suomen nuorimpiin kuuluva mediajohtaja tuli A-lehtiin vuonna 2006, teinitytöille suunnatun Demi-lehden toimittajaksi. Lintula on edennyt urallaan aikana, jolloin mediakoulutukseen panostettiin, mutta jolloin työpaikat olivat jo harvassa. Hän myöntää, että hänellä on vaikeuksia hahmottaa nykyään, millaisena mediakenttä vaikuttaa alalle pyrkivän silmissä. ”Suhtautuminen työhön on muuttunut. Kaikki eivät hae itselleen tilannetta, jossa olisi yksi vakituinen työ tai edes ammatti”, Lintula sanoo.
Journalisti-lehti on myös selvittänyt, mitkä ovat nuorten tärkeimmät uutislähteet nykypäivänä. Kohderyhmänä on käytetty helsinkiläisen Kallion lukion mediaopiskelijoita. Lähteistä seitsemän nousi ylitse muiden: Internetissä toimivat Buzzfeed ja Youtube, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti sekä Yleisradio ja MTV.
Buzzfeediä ja Youtubea ei mielletä varsinaiseksi uutisvälineiksi, ne tarjoavat lähinnä ajanvietettä. Sanomalehdistä Helsingin Sanomien pariin hakeudutaan, kun halutaan tietoa maailman tapahtumista. Lahtelaisopiskelijat olisivat todennäköisesti nostaneet Hesarin paikalle Etelä-Suomen Sanomat. Lehteä luetaan etupäässä netistä tai sovelluksesta. Paperiversiota pidetään epäkäytännöllisenä ja vanhanaikaisena.
Ilta-Sanomista ja Iltalehdestä haetaan kevyempiä aiheita kuin Hesarista. Julkkisjutut sekä terveyteen ja parisuhteeseen liittyvät artikkelit kiinnostavat eniten. Iltapäivälehdet sekoitetaan usein keskenään, eikä niiden sisällössä nähdä merkittäviä eroja. Ne mielletään viihdelehdiksi, joiden lukeminen ei vaadi aivoilta liikoja.
Myös MTV on nuorten silmissä yhtä kuin hömppäuutiset. Sen sijaan Yleisradiosta haetaan sekä uutisia että viihdettä, kun tarvitaan vaikkapa tietoa kouluprojekteihin. Vakavammista aiheista tärkeimmiksi nousevat seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät uutiset. Koska Ylen tiedetään olevan valtion omistuksessa, se tarjoaa monen nuoren mielestä puolueetonta ja luotettavaa tietoa.
Listalle ei ole päätynyt yhtäkään MV-lehden kaltaista valemediaa, mikä on erittäin lohdullista luettavaa. Tahallaan disinformaatiota levittävään ja journalismin eettisiä ohjeita vastaan toimivan mediahaaran edustajiin pätevät samat lainalaisuudet kuin muunneltua totuutta puhuviin yleensäkin, olivatpa he sitten katteettomia vaalilupauksia antavia poliitikkoja tai petollisia aviopuolisoja. Kun valheesta jää kerran kiinni, mihinkään samasta tuutista tulleeseen ilmoitukseen ei enää uskota.
Ilkka Isosaari