Mika Kari

Työttömyyden näkymätön kolmannes

Maailmantalouden suotuisa kehitys on puhaltanut viime vuosina myötätuulta myös Suomen talouden purjeisiin. Kansantalouden vahvistuminen on näkynyt Suomessa ennen kaikkea työllisyyden kasvuna. On syytä iloita siitä, että yhä useampi suomalainen on päässyt työn syrjään kiinni.

Korkea työllisyys on ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta pystymme jatkossakin rahoittamaan hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ja etuudet. Vielä riittää kuitenkin tekemistä siinä, että yltäisimme työllisyysasteessa muiden Pohjoismaiden tasolle. Kunnianhimon tasoa on siis meillä edelleen varaa nostaa.

Työllisyyspoliittisessa keskustelussamme huomio keskittyy liian usein vain kaikkein nopeimmin työllistyvien tukemiseen. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten pystyisimme ratkaisemaan paljon vaikeammin selätettävän, mutta kansantaloudellisesti yhtä tärkeän, pitkäaikaistyöttömyyden ongelman.

Päijät-Hämeen alueella, jossa työllisyys on jo pidemmän aikaa kulkenut jälkijunassa valtakunnan kehityksestä, pitkäaikaistyöttömiä on noin 5 107 henkilöä. Tähän joukkoon kuuluu hyvin erilaisia palveluita ja tukea tarvitsevia ihmisiä, joiden yksilölliset tarpeet on huomioitava työllisyydenhoitoa toteutettaessa.

Erityisen huolissani olen niistä pitkäaikaistyöttömistä, joille työvoimahallinnolla ei ole tarjota palveluita. Selvitin asiaa ja Päijät-Hämeen työvoimahallinnon mukaan palveluita ei ole tarjota noin kolmannekselle alueen pitkäaikaistyöttömistä. Tästä työttömyyden näkymättömästä kolmanneksesta ei julkisuudessa juuri puhuta. Emme saa sulkea silmiämme tältä kolmannekselta tai kätkeä heitä tilastoihin.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ihmisten joukosta on välttämätöntä siirtää eläkkeelle heidät, joiden edellytykset työllistyä ovat eri syistä olemattomat. Samalla tulee tarjota tukea niille ihmisille, joiden työkyvystä on edes osa käytettävissä, etsimällä heille sopivia mahdollisuuksia työllistyä työmarkkinoilla.

Perinteisin työnvälityksen keinoin työttömyyden kova ydin ei tule työllistymään. He tarvitsevat ennen kaikkea työkyvylle räätälöityjä tehtäviä sekä aikaa valmentautua ja kuntoutua takaisin työelämään. He eivät aina tarvitse varsinaisia sosiaalipalveluita, vaan mahdollisuuden alkaa ottaa asteittain enemmän vastuuta elämästään ja toimeentulostaan.

Tämä voi alkuun tapahtua esimerkiksi työpajatoiminnassa tai esimerkiksi järjestöjen toteuttamassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Myöhemmin näille ihmisille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua eri tavoin työkykynsä puitteissa työelämään. Polun päässä voi parhaimmillaan olla siirtyminen kokonaan työelämään.

Pitkäaikaistyöttömyyden näkymättömän kolmanneksen pompottelu luukulta toiselle on tullut tiensä päähän. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa on pidettävä huolta siitä, että nämä ihmiset eivät putoa sote-palveluiden ja kasvupalveluiden välimaastoon. Sen sijaan tarvitaan palveluita, jotka pystyvät tarjoamaan turvallisia polkuja palveluiden ja sosiaalisen työllistämisen kautta takaisin työelämään.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Lahden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
ARKISTO