Mika Kari

Työttömyyden näkymätön kolmannes

Maailmantalouden suotuisa kehitys on puhaltanut viime vuosina myötätuulta myös Suomen talouden purjeisiin. Kansantalouden vahvistuminen on näkynyt Suomessa ennen kaikkea työllisyyden kasvuna. On syytä iloita siitä, että yhä useampi suomalainen on päässyt työn syrjään kiinni.

Korkea työllisyys on ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta pystymme jatkossakin rahoittamaan hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ja etuudet. Vielä riittää kuitenkin tekemistä siinä, että yltäisimme työllisyysasteessa muiden Pohjoismaiden tasolle. Kunnianhimon tasoa on siis meillä edelleen varaa nostaa.

Työllisyyspoliittisessa keskustelussamme huomio keskittyy liian usein vain kaikkein nopeimmin työllistyvien tukemiseen. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten pystyisimme ratkaisemaan paljon vaikeammin selätettävän, mutta kansantaloudellisesti yhtä tärkeän, pitkäaikaistyöttömyyden ongelman.

Päijät-Hämeen alueella, jossa työllisyys on jo pidemmän aikaa kulkenut jälkijunassa valtakunnan kehityksestä, pitkäaikaistyöttömiä on noin 5 107 henkilöä. Tähän joukkoon kuuluu hyvin erilaisia palveluita ja tukea tarvitsevia ihmisiä, joiden yksilölliset tarpeet on huomioitava työllisyydenhoitoa toteutettaessa.

Erityisen huolissani olen niistä pitkäaikaistyöttömistä, joille työvoimahallinnolla ei ole tarjota palveluita. Selvitin asiaa ja Päijät-Hämeen työvoimahallinnon mukaan palveluita ei ole tarjota noin kolmannekselle alueen pitkäaikaistyöttömistä. Tästä työttömyyden näkymättömästä kolmanneksesta ei julkisuudessa juuri puhuta. Emme saa sulkea silmiämme tältä kolmannekselta tai kätkeä heitä tilastoihin.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ihmisten joukosta on välttämätöntä siirtää eläkkeelle heidät, joiden edellytykset työllistyä ovat eri syistä olemattomat. Samalla tulee tarjota tukea niille ihmisille, joiden työkyvystä on edes osa käytettävissä, etsimällä heille sopivia mahdollisuuksia työllistyä työmarkkinoilla.

Perinteisin työnvälityksen keinoin työttömyyden kova ydin ei tule työllistymään. He tarvitsevat ennen kaikkea työkyvylle räätälöityjä tehtäviä sekä aikaa valmentautua ja kuntoutua takaisin työelämään. He eivät aina tarvitse varsinaisia sosiaalipalveluita, vaan mahdollisuuden alkaa ottaa asteittain enemmän vastuuta elämästään ja toimeentulostaan.

Tämä voi alkuun tapahtua esimerkiksi työpajatoiminnassa tai esimerkiksi järjestöjen toteuttamassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Myöhemmin näille ihmisille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua eri tavoin työkykynsä puitteissa työelämään. Polun päässä voi parhaimmillaan olla siirtyminen kokonaan työelämään.

Pitkäaikaistyöttömyyden näkymättömän kolmanneksen pompottelu luukulta toiselle on tullut tiensä päähän. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa on pidettävä huolta siitä, että nämä ihmiset eivät putoa sote-palveluiden ja kasvupalveluiden välimaastoon. Sen sijaan tarvitaan palveluita, jotka pystyvät tarjoamaan turvallisia polkuja palveluiden ja sosiaalisen työllistämisen kautta takaisin työelämään.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Lahden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
ARKISTO