Suomi on ristikkohullun paratiisi

Tunnustan heti alkuun olevani ristikkohullu. Kaltaiselleni ihmiselle on ollut suuri etuoikeus syntyä Suomeen, jossa suurin osa aikakauslehdistä ja osa sanomalehdistäkin julkaisee ristikoita. Kuvaristikot ovat lisäksi suomalainen erikoisuus, joihin ei muualla maailmassa törmää. Kuvaristikoissa käytetään tehtävän sisällä erikokoisia vihjekuvia. Muissa maissa harrastetaan niin sanottuja perusristikoita, joissa vihjeluettelo on ristikon ulkopuolella ja kaikki vihjeet tekstimuodossa. Ilta-Sanomat julkaisee meillä säännöllisesti tätäkin tehtävämuotoa.

Kuva- ja perusristikko ovat saaneet aikojen saatossa monenlaisia kilpailijoita, mutta siitä huolimatta ensin mainittu on pitänyt pintansa yleisön suosikkina. Kryptoilla on oma täyttäjäkuntansa, mutta ne ovat alkuoivalluksen jälkeen varsin puuduttavaa ja mekaanista täytettävää. Piilosanat ovat ihan mukavia – samoin tuorein tuttavuus, pokeriristikko.

Tiettävästi ensimmäinen suomalainen sanaristikon laatija oli nimimerkki Suometar, jonka tehtävä julkaistiin vuonna 1925 Suomen Kuvalehdessä. Lehti on edelleenkin ansiokkaasti vaalinut kotimaista ristikkoperinnettä, julkaisemalla välillä myös keskitasoa visaisempia tehtäviä, joiden täyttäminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Ensimmäisen kuvaristikon laati shakkimestari Osmo Kaila. Tehtävä julkaistiin Helsingin Sanomissa 1955.

Ristikot ovatkin paperille painettavan lehden myyntivaltteja. Digitaalisessa muodossa tehtäviä on vähintäänkin hankala täyttää, eikä niistä syty samalla tavalla. Suomessa myydään edelleenkin kymmeniä ristikkolehtiä. Aikanaan yhtenä syynä, miksi Seura oli Apua vastaan käydyssä levikkitaistelussa niskan päällä, pidettiin nimenomaan parempaa ristikkoa. Tällä hetkellä tilanne taitaa olla juuri toisin päin. Pettymykseni oli suuri, kun naapurilehtemme Lahdessa puolitti ilmestymiskertojensa määrän ja pudotti ristikon sivuiltaan. Lukijoille oli kuitenkin luvattu, ettei yhtäkään vakiopalstaa lopeteta.

Koska ristikkoväki koostuu tarkkanäköisistä ihmisistä, lehden toimitukseen tulvii välittömästi palautetta pikkuisestakin virheestä. Muistanpa eräänkin kerran, kun painokone oli syönyt Seuran ristikosta kokonaisen vaakarivin. Tehtävähän oli kerrassaan mahdoton täyttää, ja lehden toimitussihteerinä en ehtinyt pariin päivään tehdä muuta kuin vastata yhtenään soivaan puhelimeen ja yrittää lohdutella vihaisia lukijoita. Muutama vakiotilaajista oli silti hoksannut heti, mistä oli kysymys. Sovimme sillä kertaa, että palkinnot jaetaan kaikkien henkilötietonsa lähettäneiden lukijoiden kesken.

Näin kesäaikaan tuskin on mukavampaa tekemistä kuin ristikon täyttäminen mökkiterassilla. Ne, joita puoliso moittii laiskottelusta, voivat puolustautua, että ristikoiden ratkominen ehkäisee dementiaa. Tutkimusten mukaan ristikkojen ystävillä on ikätovereitaan nuoremmat aivot. Se näkyy niin parempana huomio- ja päättelykykynä kuin terävämpänä lyhytkestoisena muistina. 50 – 96 -vuotiailla tutkimushenkilöillä, jotka viettivät aikaansa ristikoiden ja muiden sanallisten tehtävien parissa oli aivotoiminta samalla tasolla kuin kymmenen vuotta nuoremmilla.

Yksi ristikkoentusiasti on helmikuussa 91 vuotta täyttänyt Aira Samulin, joka on toiminut myös Ilta-Sanomien jokavuotisen ristikkokisan suojelijana. Kerran Hyrsylänmutkassa, vahvan pannukahvin ääressä hän innostui kuvailemaan, mikä rakkaassa harrastuksessa on parasta: ”Saatat illalla viettää tunnin tai pari pirttipöydän ylle kumartuneena, jotain vihjettä pähkäillen, eikä se tunnu avautuvan millään. Sitten heräät aamulla ja sinulla on ratkaisu valmiina päässäsi. Äkkiä takaisin tehtävän ääreen!”

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO