Sotshiin 28 päivää

Talviolympialaisten lähestyessä suomalaisurheilijat ovat pikkuhiljaa terästäytyneet ja lähestyvät huippukuntoaan. Tour de ski:llä nähtiin jo naisten puolella voitto ( Kerttu Niskanen) ja pari pallisijaa ( Anne Kyllönen). Myös miesten puolella muutama valonpilkahdus helpotti ainakin joidenkin hiihtäjien tuskaa.

Suurin tasonnostaja oli tietenkin mäkihyppy, jossa yllättäen Anssi Koivuranta vei Innsbruckin osakilpailun voiton yhden kierroksen kilpailussa. Onnella oli tietenkin kilpailussa sijansa, mutta silti kova suoritus. Lisäksi mäkiviikolla nähtiin muutenkin yllättävän hyviä suorituksia kautta linjan, sillä aikaisemminhan oli tiukassa se päästäänkö edes toiselle kierrokselle.
Yllättävää oli myös se, että Janne Ahonen löysi jokaisessa kisassa voittajansa oman joukkueen sisältä. Ihan sellaista voittoparaatia ei Ahosen paluu ole ollut kuin MTV on hypettänyt kanavillaan etukäteen. Uskon kuitenkin, että jos joku mäkihyppääjä voi Sotshissa pärjätä, on se juurikin herra Ahonen. Tsemppiä Janne!

Myös ampumahiihdon puolelta kuultiin iloisia uutisia, kun vihdoinkin Kaisa Mäkäräinen sai sihdin kohdilleen. Hiihtovauhtihan Kaisalla on aina ollut huippuluokkaa. Näin siis myös ampumahiihdossa mitalit ovat mahdollisia, jos vain kaikki natsaa kohdilleen.

Suomalaisittain huikean alkuvuoden kliimaksi oli kuitenkin nuorten jääkiekkoleijonien yllätyskulta.
Ennen kisoja Suomi oli rankattu sijalle viisi, mutta niin vaan pikkuleijonat näyttivät ettei pelejä ratkota paperilla vaan kentällä. Suomi on uskomattoman vahva niin henkisesti kuin fyysisestikin. Pelaajat osoittivat, että he pelaavat joukkueen eteen koko sydämellään.

Finaalissa Ruotsi oli taitavampi ja pyöritti hienosti, mutta tehottomasti peliä. Suomi teki tarvittavat maalit kovalla prosentilla ja jatkoajalla oli enää ajan kysymys milloin Suomi antaa viimeisen niskalaukauksen. Ja kuinka ihanan makeasti Rasmus Ristolainen sen sitten tekikin. Eipä ihme, että nuori mies on saanut jo mahdollisuuden näyttää taitojaan NHL:ssä.
Lisäksi joukkueen kantavia voimia olivat huikea Teuvo Teräväinen, luottopuolustaja Ville Pokka ja varmaotteinen maalivahti Juuse Saros, joille kaikille voi varmuudella povata valoisaa tulevaisuutta rapakon takana.

Olympialaisissakin pelataan lätkää. Toivottavasti joukkueeseen valitut pelaajat näkivät tuon pikkuleijonien voiton ja tajusivat mikä on myös olympialaisissa Suomen vahvuus. Meillä ei ole parhaita yksilötä, mutta joukkupelissä Suomi on maailmanhuippua ja siksi onkin erittäin tärkeää, että Westerlund saa puhallettua hyvän yhteishengen joukkueeseen.


Nuori suurlupaus Aleksander Barkov tekee A-maajoukkuedebyyttinsä kovassa paikassa Sotshin olympialaisissa

Valituista ja valitsematta jääneistä pelaajista on taitettu peistä viime päivät. Täytyy myöntää, että Saku Koivun jääminen omasta halustaan pois harmittaa, sillä Saku, jos kuka on johtaja ja joukkuepelaaja isolla J:llä.
Aaltosen, Lehterän ja Hietasen valintaa on kritisoitu, mutta minä luotan Westerlundin arvostelukykyyn ja ammattitaitoon. Kysymys on nimenomaan roolituksesta. Sen vuoksi monien kaipaama Sean Bergenheim jäi kisoista ulos. Miehelle ei löytynyt Erkan mukaan sopivaa roolia. Uskotaan sitten, jos niin on. Itse olisin Bergenheimin mielelläni kisoissa nähnyt.

Suomen joukkueen mielenkiintoisimmat pelaajat ovat ehdottomasta nuoret Barkov ja Määttä, jotka molemmat ovat pelanneet niin vahvan kauden NHL:ssä , ettei heitä yksinkertaisesti voinut sivuuttaa valinnoissa.
Joka tapauksessa olympiakuume nousee pikkuhiljaa ja yllämainitut hyvät tulokset ovat omiaan nostamaan odotuksia penkkiurheilijoiden keskuudessa.

Sm-liigakin jatkui joulutauon jälkeen. Pelicans sai onneksi ikävän tappioputkensa poikki ja ehti ottaa jo kolme voittoakin putkeen. Keskiviikkoinen Blues-ottelu oli kuitenkin taas paluu muniinpuhaltelu-lätkään, jota tappioputkessa harrastettiin. Eli näennäistä yritystä vai oliko Blues niin vahva, ettei saumaa ollut? Käytännössä Pelicansilla ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia ottelua voittaa vaikka numeroiden valossa ottelu tasainen pitkään olikin ja täytyy sanoa, että jos eivät otteet parane jatkossa ei Lahdessa tänäkään vuonna nähdä Playoff-pelejä.

-Pete Salomaa-

Warren rellesti Namikalle uuden vuoden ensimmäisen voiton

Uusi vuosi ja vanhat kujeet. Namika Lahti on pysytellyt koko kauden ajan tukevasti sarjan keskikastissa voittaen ja häviten tasatahtiin, eikä kevätkauden ensimmäinen viikko tuonut asiaan muutosta.

Parin kotipelejä pelanneen Namikan ensimmäinen koitos oli viikontakainen ottelu Joensuun Katajaa vastaan. Sarjassa lievästi alisuorittanut joensuulaisjoukkue veti ottelua alusta loppuun, vaikkei Namika jäänytkään turhan kauas ihmenoususta. Ottelussa oli parhaimmillaan eroa jo lähes kaksikymmentä pistettä joensuulaisten hyväksi, kun melkoiseksi pompotteluksi ajautuneeseen neljänteen jaksoon tuli yllättävää potkua joensuulaisten tekemien toistuvien helppojen virheiden ja epäonnistuneiden vapaaheittojen myötä. Namika pääsi lopussa vielä yrittämään tasoitusta tai jopa voittoa kahden pisteen takaa-ajoasemassa, mutta aikalisän jälkeinen kuvio ei onnistunut valmentaja Ilkka Palviaisen toiveiden mukaisesti, ja Namika joutui sittenkin tyytymään aiemmin jo väistämättömältä näyttäneeseen tappioon. Katajan hyvä hyökkäyspelin pyörittely pakotti lahtelaiset rikkomaan, ja tämä johtikin peräti kolmen Namikan pelaajan ulosajoon.

Tämän viikon keskiviikkona pelattu Namikan toinen kotipeli oli siinä määrin merkityksekäs, että se pelattiin sarjataulukossa kahdeksantena majailevaa Salon Vilpasta vastaan. Namika majoittaa sijaa seitsemän, ja keskiviikon voiton jälkeen alkaa näyttää siltä, etteivät lahtelaiset ole matkaamassa sarjataulukossa ainakaan alaspäin. Tulostaulun mukaan jännittävänä kolme ensimmäistä jaksoa tuntui olevan koko ajan lahtelaisten hallussa. Kun Namika sitten viimeisellä neljänneksellä pisti hanat auki, oli kyyti Salon vieraille kylmää. Namika merkkautti päätösneljänneksen nimiinsä murskaavasti 30-11.

Jos voitto oli leipää, niin sirkushuvejakaan ei säästelty. Viimeisten minuuttien Suonio-Arnold alley-oop-donkki sekä niin ikään Suonion tarjoilema syöttö levyn kautta Warrenin donkkiin tarjoilivat Suurhallin yleisölle aimo annoksen koripalloiloa. Ottelun hahmo oli kauden parhaan ottelunsa pelannut amerikkalaiskörmy Storm Warren, joka tuntui olevan joka puolella kenttää. Tilastojakin miehelle syntyi 25 pisteen, 9 levypallon, 4 riiston ja 3 syötön edestä.

Voittoisan Vilpas-ottelun jälkeen Namika jatkaa sarjataulukossa siis sijalla 7, vaikka edellä porskuttava Tapiolan Honka onkin lahtelaisten kanssa tasapisteissä ottelun enemmän pelanneena. Namikan ottelurupeama jatkuu sunnuntaina Kouvolassa, jossa vastaan asettuu otteissaan Ville Kauniston paluun myötä reipastunut Kouvot. Seuraava kotipeli pelataan jälleen ensi keskiviikkona, kun jo kertaalleen tappio niskassaan Suurhallilta poistunut Pyrintö saapuu Lahteen kokeilemaan onneaan.

– Mikko Blomberg-

 

KOLUMNIT -arkisto

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011