Eipä käy kiistäminen, otsikon mukaisiahan Pelicansin otteet ovat viime aikoina olleet.
Kymmenen tappiota putkeen on ”kova” saavutus nykyliigassa, jossa joukkueet ovat suhtkoht tasaisia ja kuka vaan voi voittaa kenet tahansa. Joululoma kestää pari viikkoa, jonka aikana Aravirralla ja joukkueella riittää työsarkaa. Pelin on parannuttava tai playoff-pelit voidaan tältä kaudelta unohtaa. Positiivista on se, että korjattavana on vain kolme asiaa: Hyökkäyspeli, puolustuspeli ja maalivahtipeli… No leikki sikseen, tällä hetkellä mikään ei joukkueessa toimi. Edellisten lisäksi myös ali- ja ylivoima tökkii. Siis juuri ne pelin osat, joissa usein ratkaistaan tiukkojen maalin pelien kohtalo.
Pelaajista henkii katsomoon asti pelaamisen pelko. Pelätään virheitä ja silloinhan niitä tunnetusti vasta syntyykin. Hyvä maalivahtipeli vaatii kovan itseluottamuksen. Sitä ei Myllyniemellä tällä hetkellä liikoja ole. Alkukaudesta poiketen joka matsissa Myllyniemelle livahtaa 1-2 helpohkoa maalia ja sitä ei hengetön ryhmä kestä. Juvosesta ei ole ollut myöskään apua maalivahtiongelmaan. Tappioasemassa päät notkahtavat rintaan ja katse asetetaan jo seuraavaan peliin ja mahdollisuuteen notkahtaa uudestaan.
Tällä hetkellä Pelicans ei ole hyökkäysalueella vaarallinen joukkue. Se pyörii tehottomasti kulmissa oman aikansa, eikä pääse vaarallisille laukaisupaikoille. Lisäksi kun kiekko menetetään hyökkäyspäässä, pääsee vastustaja usein nopeaan vastahyökkäykseen ja latoo maaleja kovalla prosentilla.
Pelicansin syöksykierteen vakavuuden voi ymmärtää, kun tarkastelee syyskautta vaikkapa pisteiden valossa kymmenen ottelun sykleissä:
Ottelut 1-10, pisteitä 26, pistekeskiarvo 2,6 p/ottelu
Ottelut 11- 20, pisteitä 8, pistekeskiarvo 0,8 p/ottelu
Ottelut 21-30, pisteitä 9, pistekeskiarvo 0,9 p/ottelu
Eli Pelicans keräsi ensimmäisten kymmenen ottelun aikana yli puolet nykyisestä pistesaldostaan.
Viimeiset 22 peliä ovat kerryttäneet pistesaldoa vaivaisella 17 pisteellä ( 0,77 pistettä /ottelu!)
Tällä hetkellä Pelicans on ylivoimaisesti liigan surkein sakki. No totuuden nimissä liki yhtä surkeita ovat olleet viime vuoden mestari Ässät ja Suikkasen TPS. Onneksi alkukaudesta napattuja pisteitä ei pois viedä, vaikka kuinka surkeasti jatkossa pelattaisiinkin.
Mikä neuvoksi? Pitäisikö Aravirta laittaa jo nyt golffaamaan Espanjaan? Nyt kun Jokerit potki lahtelaisen Lämsän ulos, olisi luonnollista siirtyä Lahdessa jo tässä vaiheessa kautta Lämsän aikakauteen. Ensi vuodeksihan Renkomäen mies on Lahteen kuitenkin tulossa?
Toisaalta miksi maksaa palkkaa kahdelle valmentajalle, kun kukaan ei kuitenkaan sarjasta putoa?
Kuinka paljon huonot otteet heijastuvat yleisömäärien puolelle? Kaarnalla käy varmasti taskulaskin kuumana asian tiimoilta. Ehkäpä Ara saa vielä laivan käännettyä? Mielestäni voitaisiin odottaa tammikuun puoleenväliin asti, kääntyykö joukkueen kurssi vai ei. Jos kääntyy, niin hyvä, mutta jos ei käänny, niin sitten Lämsä tilalle puuhailemaan loppukausi ja tutustumaan organisaatioon.
Liigan herrat puuhailevat tällä hetkellä uuden seuran nostamisesta SM-liigaan Jokereiden tilalle. On päivänselvää, että kyseessä oleva joukkue on Vaasan Sport. Pohjanmaalla on tilaa ja resursseja elättää liigajoukkue. Liigaa ei kuitenkaan haluta sulkea. Jatkossakin liigaan voi nousta, mutta valintakriteerit tulevat olemaan selvästi talouspainoitteiset. Tietyt lisenssiehdot tulee täyttää.
Koska urheilullista menestystä ei painoteta, merkitsee tämä sitä, että parin vuoden päästä pelataan 16 joukkueen liigaa, kun liigajäillä viilettävät nyt keväällä nousevan Sportin lisäksi KooKoo ja TuTo. Myös Jukurit on huhujen mukaan enemmän kuin innokas nousemaan liigajoukkueeksi ja se voikin korvata TuTon. Turussa liigapaikan haku on vielä suunnitteluasteella, kun Mikkelissä ollaan jo konkretian tasolla. Meikäläiselle ainakin kelpaisi 16 joukkueen sarja mainiosti. Uudet seurat piristäisivät mukavasti hieman paikalleen jämähtänyttä meininkiä liigassa.
Lopuksi tukkapöllyä Pasi Nurmiselle! Pelicansin isoin omistaja EI VOI eikä saa mennä Jokereihin töihin.
Pete Salomaa
Namika on motissa sarjan keskikastissa
Namika Lahti viettää parasta aikaan parin viikon mittaista ottelutaukoa. Korisliigan otteluohjelman suunnittelijat iskivät jälleen, sillä huomenna lauantaina loppuvan ottelutauon jälkeen lahtelaisten ”joulutauko” on lusittu, vaikka joulukin on vasta ensi viikolla. Namika pelaa vielä kaksi vierasottelua ennen vuoden paketoimisto Suurhallilla 30.12, kun Lahdessa vierailee Lapuan Korikobrat.
Upeat kotivoitot KTP:tä, Tampereen Pyrintöä ja Kauhajoen Karhua vastaan napannut Namika palautettiin viimeisessä ottelussaan viikko sitten lauantaina rajusti maanpinnalle. Hallisevan Suomen mestarin riepoteltavana käväissyt Namika ei pystynyt vastaamaan Loimaalla Bisonsin sikermän laatuun eikä kovuuteen. Namika hävisi jopa levypallot, jotka joukkue on tähän mennessä yleensä klaarannut jopa törkeimmissä tappioissaan. Ottelu päättyi lopulta lukemiin 87-58.
Huolestuttavinta vierastappiossa oli se, että Namika pelasi koko lailla omalla tasollaan. Näin ollen näyttää siltä, että vaikka kotona kolme kovaa kaatuikin, ei sarjan ehdottomalle ykkösjoukkueelle ole tässä vaiheessa mitään jakoa. Namika on pelannut vieraissa muutenkin tavattoman huonosti, siinä missä kotisalissa peli on rullannut näyttävästi ja tehokkaasti. Keskikastiin jämäntäneelle Namikalle on vaikea povata suurta nousua tai laskua kevätkaudella. Näyttääkin siltä, että alhainen pudotuspelipaikka on joukkueen kauden kohtalo.
Kyseessä on kuitenkin parempi sijoitus, kuin mitä kauden kynnyksellä Ilkka Vuoren loukkaannuttua olisi uskaltanut toivoa. Namikan ylisuorittamisesta on kiittäminen valmennusjohtoa, joka on saanut joukkueen pelaamaan melko fiksusti jopa ilman luontevaa pelintekijää. Toinen valmennusjohdon hyväksi laskettava onnistuminen ovat vahvistushankinnat. Tämän kauden jenkit ovatkin pitkästä aikaa aitoja joukkuepelaajia.
Päävalmentaja Palviainen on onnistunut peluuttamaan vahvistuksiaan niin, että heidän yksilölliset vahvuudet ovat nousseet esiin. Onnistujista puhuttaessa täytyy mainita myös laitahyökkääjä Vesa Heinonen, joka on ottanut pallollisena pelaajana harppauksen eteenpäin. Valitettavasti mies ei sitten millään istu ykköspaikalle, jota hän on joutunut Vuoren loukkaantumisen vuoksi miehittämään.
Mikko Blomberg