SM-liigan viimeisillä kierroksilla riittää panosta, kun vielä 3-4- peliä on kullakin joukkueella pelaamatta. Kärjessä Kärpät ja Tappara ovat varmistaneet kylläkin kärkisijat, mutta taistelu playoffien kotiedusta käy kuumana Lukon, Saipan ja Jypin kesken. Myös Jokereilla on mahdollisuus lyödä lusikkansa tähän soppaan mukaan. Toisaalta Jokereiden takanakin kilpailu runkosarjan kuudennesta ja suorasta playoff-paikasta käy kuumana. Blues vaanii seitsemäntenä vain pisteen päässä Jokereista ja yhden pelin vähemmän pelanneet Ilves ja Pelicanskin 4-5 pisteen päässä. HPK omaa vielä teoreettiset mahdollisuudet playoff-junaan, jos peli kulkee kuten on olympiatauon jälkeen kulkenut ja HIFK jatkaa alamaissa. Ässien, Kalpan ja TPS:n kausi on ollut paketissa jo pitkään.
Pelicansin viimeiset neljä ottelua ovat kotona Kalpa ( tänään torstaina) ja Ässät sekä vieraissa Kärpät ja TPS. Mikään vähempi kuin 9 pistettä ei Pelikaaneille kelpaa, jos vielä suora playoff-paikka joukkuetta kiinnostaa. Todennäköistä kuitenkin on, että Pelicans aloittaa playoff-taipaleensa säälipleijareista. Niissä kotietu olisi erittäin suotavaa. Vastaan tulisi silloin joku ryhmästä Blues, Jokerit, HIFK tai Ilves. Tuosta sakista pitää välttää HIFK:ta, jolta ei ole otettu tällä kaudella ensimmäistäkään voittoa. Tosin mitään ihmeellistä heittopussiakaan ei tuo joukko sisällään pidä eli pahoja vastustajia kaikkia. Ehkäpä Blues voisi sopia Pelicansille parhaiten?
Sitten viime viikon kuumaan aiheeseen. Vaasan Sport nostettiin ensi kaudeksi Liigaan KHL:ään lähtevän Jokeri-joukkueen tilalle. Hyvä ratkaisu. Vaasassa asiat on pääsääntöisesti hoidettu hyvin. Alueella on valtava taloudellinen potentiaali ja Sportin fanit ovat ehdottomasti valtakunnan kermaa. No, eihän tämä ratkaisu tietenkään kaikille kelvannut. Joidenkin mielestä urheilullisuus on nyt lopullisesti haudattu ja jopa Sportin omat fanit aikovat protestoida kabinettinousua vastaan. Siis mitä?? Ensin itketään liki 40 vuotta, kun liigaan ei voi nousta pelaamalla ( = ei ole onnistunut karsinnoissa). Sitten kun oma joukkue sinne nostetaan, niin ei käy sekään. Väärin noustu sanovat hardcore-fanit. Niinpä niin…
Vaasan Sportin kotka-logo tulee tutuksi ensi kaudella myös liigahalleissa
Monet ihannoivat NHL:ää ja KHL:ää. Ei niistäkään kukaan putoa ja niihinkin liigoihin nostetaan aina silloin tällöin lisää joukkueita. Miksi NHL ja KHL eivät ole sitten ns. kabinettisarjoja vaan täysin uskottavia kilpailusarjoja verrattuna Liigaan?
Nythän nimenomaan portit liigaan ovat auki kaikille liigaan haluaville seuroille. Montakos niitä mestiksessä yleensä edes on? No, kolme halukastahan sinne jäi eli Tuto, Jukurit ja KooKoo. Yhdellä näistäkin on mahdollisuus hakea liigapaikkaa jo kaudeksi 2015-16, jos mestiksen mestaruusviiri vedetään tänä keväänä hallin kattoon. Siitä vaan talous ym. fasiliteetit kuntoon ja liigapaikkaa hakemaan.
mm. Don Tami ( herranjestas kuinka naurettava lempinimi…) on kovaäänisesti vaatinut karsintojen palauttamista. Sen verran omahyväinen kaveri on kuitenkin kyseessä, että oma lehmähän se siellä ojassa retkottaa. Tamin valmentajauran suurimmat ja ainoat tähtihetket kun sattuvat juurikin osumaan karsintoihin, jolloin mies on päässyt melkein näyttämään kyntensä valmentajana.
Luulenpa että tavallinen keskiverto jääkiekon seuraaja tulee toimeen ihan hyvin ilman niitä karsintojakin. Minua ainakin kiinnostaa nähdä uusia joukkueita kotoisessa liigassa, on se nousu sitten tapahtunut ”oikeissa” karsinnoissa tai sitten vaikkapa vaan kabinetissa. Jokatapauksessa: Tervetuloa liigaan Vaasan Sport!
– Pete Salomaa-
Namika syöksykierteessä
Namika otti ja hävisi Tapiolan Hongalle vieraskentällä viime lauantaina. Tappio oli lahtelaisittain ruma, sillä lopputulos 81-60 ei jättänyt paljon selittelyn varaa. Joukkueen pussittama 60 pistettä kertoo paljon joukkueen hyökkäyspelin onnettomuudesta, mutta lahtelaiset hävisivät tavallisesta poiketen myös levypallopelin rajusti 36-28. Lisäksi Namika onnistui pussittamaan ottelussa vain yhden kolmen pisteen heiton kymmenellä yrityksellään. Osasyynä lopputulokseen voidaan pitää jenkkijässikkä Storm Warrenin silmään saamaa iskua, joka piti miehen sivussa neljännelle jaksolla ottelun ratkaisuvaiheessa.
Namikan Honka-tappio oli joukkueen kahdeksas perättäinen Korisliigassa. Vielä tammikuun lopulla Namikan kuntokäyrä osoitti yläviistoon, kun joukkue kaatoi kotonaan Nilan Bisonsin selvin lukemin. Sen jälkeen voittoja ei kuitenkaan ole kertynyt, vaikka otteluohjelma on ollutkin lahtelaisittain verrattain helppo. Tappiputki on tiputtanut joukkuetta sarjan keskikastissa vain yhden pykälän sijalle seitsemän, sillä loppu- ja alkuvuoden hyvällä vedolla lahtelaiset venyttivät tuntuvan pesäerän sarjassa kahdeksannella ja viimeisellä pudotuspelipaikalla sinnittelevään Salon Vilppaaseen.
Voitottoman helmikuun aikana ongelmia tuntui olevan vähän joka puolella. Toisissa otteluissa romahti hyökkäyspeli, toisissa puolustus vuoti kuin seula. Helmikuun aikana useampikin pistenikkari pääsi herkuttelemaan lahtelaisten kustannuksella joukkuepuolustuksen ollessa hajanaista ja päämäärätöntä.
Sarjan viimeisen neljänneksen käynnistyessä Namikalla on ryhdistäytymisen paikka. Vaikka joukkue tuskin menettääkään pudotuspelipaikkaansa rämpimisensä vuoksi, ei seitsemänneltä tai kahdeksalta sijalta ole helppoa ponnistuu pudotuspeleihin. Muutoinkin ensimmäisen kierroksen jymy-yllätykseen tarvitaan vähintäänkin parin kuukauden takaista, hienosti rullaavaa joukkuepeliä. Koko vuoden hehkuttamani joukkuhenkikin kärsii eittämättä tappioputkesta, ja siihen yhteispeliin ja taistelevaan koripalloon nojaavalla Namikalla ei ole varaa.
– Mikko Blomberg-