Juuri kun viime viikolla ehdin maalailemaan piruja seinälle, on FC Lahti parantanut otteitaan kuin sika juoksuaan. Kaksi viimeisintä peliä kun ovat tuoneet mukanaan täydet pistepotit, niin JJK:lta kuin KuPS:ltakin. Malisen ohjauksessa kuhnurit ovat nyt siis pelanneet neljä peliä, joista saldona kaksi voittoa, yksi tasapeli ja yksi häviö. Suunta näyttää nyt tiukasti ylöspäin, kun joukkue on alkanut pelata suoraviivaisemmin palloa maalille ja kärkimiehet, joita viimeksi arvostelin, ovat alkaneetkin osumaan maalipuiden väliin.
Nähtävästi voitto JJK:sta oli joukkueelle henkisesti erittäin tärkeä. Nousihan Lahti maalin tappioasemasta voittoon viimeisten 20 minuutin aikana Dantaksen ja Rafaelin maaleilla. Pelin ensimmäiset 70 minuuttia olivatkin suurinpiirtein sitä samaa tai jopa pahempaakin kuraa kuin aikaisemmat pelit. En tiedä oliko Reippaan viirupaidoilla mitään merkitystä asiaan, mutta jostain pelaajat kaivoivat sen viimeisen taisteluasenteen esiin ja lopussa nähtiin vihdoinkin kentällä se taisteleva kuhnuriryhmä. Raportit Kuopion pelistä kertovat samansuuntaisia havaintoja pelaajien uudesta asenteesta ja hyvä niin, jos Malinen on saanut iskostettua pelaajien takaraivoon tuon asenteen peliä kohtaan. Ilmaiseksi ei kentällä saa mitään ja joka pallosta on taisteltava loppuun asti. Periksi ei P…kele anneta!
Kyykkä (Jonne Kemppinen), FC Lahti (Rafael) ja Reipas (Matti Klinga) ovat vahvemmat yhdessä.
Lisätään vielä listaan Kisapuisto, niin kaikki oleellinen lahtelaisesta jalkapallosta on mainittu!
Tällä viikolla vastassa on Turun Inter, joka on valunut viime aikoina lähelle sarjan tyvipäätä ja joukkue pönöttääkin nyt juuri FC Lahden edellä sarjataulukossa viisi pistettä enemmän keränneenä. Tästä voitto, niin tilanne ei enää vaikuta lainkaan niin epätoivoiselta kuin pari viikkoa sitten. Sarja on tasainen ja ottamalla kunnon pisteputken voi asemiaan kohentaa kerralla montakin sijaa.
Sarja jatkuu torstainkin jälkeen tiiviinä, sillä heti maanantaina heinäkuun alun kunniaksi Lahti matkustaa HJK:n vieraaksi. HJK on rämpinyt yllättävästi sarjan alussa ja yleisesti odotettua sarjan dominointia ei ole nähty kuin hetkittäin. Tässä on ehdottomasti iskun paikka Malisen suojateille, joten Helsinkiinkään tuskin kannattaa lähteä nöyristelemään nimekästä pelaajakaartia.
Kisapuisto on taas näyttänyt, miksi se on lahtelaisten katsojien kannalta paras paikka katsoa jalkapalloa. Uusittu aurinkokatsomo on kerrassaan loistava paikka seurata peliä ja tänä vuonna myös muut fasiliteetit ja palvelut ovat suurinpiirtein kohdilllaan. Ainoastaan Lahden huono alkukausi ja kehnotkot kelit ottelupäivinä ovat tähän mennessä estäneet yleisömäärän nousun yli kolmentuhannen silmäparin. Ja tämän päivän liigassa ei kovinkaan moni joukkue kerää peleihinsä yli 3000 katjojaa, joten oikealla tiellä ollaan.
Vielä kun aurinkokatsomo saataisiin jotenkin katettua edes jollain kevytvaihtoehdolla ja valot pystytettyä kentän laidalle, niin lahtelainen jalkapallo voisi vihdoinkin siirtyä takaisin sinne minne se alunperin kuuluukin eli Kisapuistoon. Vaikka jotkut hc-fanit pitävätkin hiihtistä Lahden kotikenttänä, niin luulen, että lahtelaisten enemmistö katselee pelejä mielummin Kisapuistossa. Ja onhan se Litmasen patsaskin siellä. Hiihtostadionilta löytyy sen sijaan Siiri ”Äitee” Rantasen hiihtäjäpatsas, joka kertookin kaiken olennaisen sen paikan perinteistä ja oletusarvoista.
Omalähiö jää nyt kuukauden kesälomalle, jonka aikana FC Lahti ehtii pelata peräti kuusi ottelua eli jalkapalloilijat eivät lomaa pahemmin vietä edes heinäkuussa. Mielenkiintoista nähdä minkälaisista asetelmista jatketaan, kun lomat toimituksessa ovat ohi.
– Pete Salomaa –