Nobel, rauhaa ja ratkaisuja



Tällä viikolla olen ollut Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa tasavallan presidentin virallisella vierailulla. Torstaina matkustan täältä suoraan Washingtoniin Maailman Pankin kokoukseen.

Etiopiassa tapasimme maan presidentin lisäksi Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin. Hänen määrätietoisuutensa ja käytännönläheisyyteensä teki suuren vaikutuksen. Abiy korosti käytännön tekojen merkitystä politiikassa. Tuloksellisen rauhanrakentamisen lisäksi Nobel-voittaja on ottanut ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen vähentämisen työn alle. Tavoitteena on pitkällä aikavälillä muodostaa Afrikan vapaakauppa-alue. Tapasimme Etiopian vierailun aikana myös Afrikan Unionin johtoa.

Etiopia on istuttanut 300 miljoonaa puuta yhden päivän aikana, mikä on maailmanennätys 110 miljoonan ihmisen maassa. Tavoitteena on istuttaa 20 miljardia puuta, nyt ollaan 5 miljardin vauhdissa.

Suomi tekee yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n sekä YK:n kanssa monipuolista yhteistyötä Etiopiassa. Kasvava nuori väestö on haaste, mutta samalla voimavara. Etiopiassa 21 miljoonaa ihmistä käy koulua ja 60 prosenttia väestöstä on alle 25 vuotiaita.

Koulutuksen lisäksi Suomi on maailman kärkimaita ilmasto-osaamisessa. Matkan aikana solmittiin ehdollinen kauppasopimus mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavan Vaisalan ja Etiopian ilmatieteen laitoksen kanssa. Sopimuksen arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Vaisala toimittaa Etiopiaan kolme uutta säätutkaa, joissa voimanlähteenä käytetään aurinkopaneeleita sekä salamapaikannusjärjestelmän ja sääennusteiden tuotantojärjestelmän. Yhteishankkeen tavoitteena on auttaa Etiopiaa varautumaan sään ääri-ilmiöihin ja tukea sopeutumista ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin.

Myös Nokia vahvistaa läsnäoloaan Etiopiassa kahdella uudella yhteistyösopimuksella paikallisten yliopistojen kanssa. Digitalisaatio on valtava loikka koko Afrikan mantereelle. Se on myös yrityksille hyvä aika lähteä rakentamaan tulevaisuutta.

Etiopian pääministeri ja Nobel-voittaja Abiy toivoi meiltä eurooppalaisilta parempaa yhteistyötä. Yhtenäinen ja vahva Eurooppa eli Euroopan unioni on myös Afrikan etu. Tässä meillä on vielä tekemistä.

Paras tapa auttaa Afrikkaa on auttaa heidät auttamaan itse itseään. Matkani aikana eräs kenialainen nainen kertoi minulle olleensa Suomessa työmatkalla, jolloin hänelle oli esitetty kysymys ”Puhutko afrikkaa”? Nainen esitti vastakysymyksen, puhutteko Suomessa eurooppaa?

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääesiintyjiltä riimejä ja riitasointuja
Tauno Ylä-Soininmäki: Launeen kirjastoa ja Saksalan uimahallia ei saa lopettaa
Kirsi Lehtimäki: Nopeita matalankynnyksen palveluita tarvitaan nuorille lisää hyvinvointialueella
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntien työtä arvostetaan ja sen työlle on yhä olemassa sosiaalinen tilaus
Tomi Sairomaa: Lapset ovat meidän tulevaisuutemme ja heihin pitää panostaa
Kari Kallio: Hoitopaikoissa tulee kerätä palautteet hoidon onnistumisesta
Marja Salomaa 1937–2025
Seppo Korhonen: Työttömät ovat sysätty kuntien vastuulle antamatta riittäviä resursseja työllistämistehtävien hoitamiseen
Kolmospolttaja Heikki Laine pokkasi elämänurapalkinnon
Satu Jaatinen: On tärkeää, että hyvinvointialueet ymmärtävät riskit, jotka liittyvät ulkoistuksiin
Lassi Leivo: Pendelöintipysäköintioikeus tukisi joukkoliikenteen käyttö
Juha-Pekka Forsman: Aluevaltuustot eivät tarvitse enää lisää ohjausta valtion taholta
Olavi ”Olli” Kopo: Ympäristökaupungin maine kärsii, jos asfaltoitu rullahiihtorata rakennetaan Salpausselälle
Laulaja Maria Byman: Musiikissa tunne on työkalu, eikä yleisölle saa itkeä ahdistustaan
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Kaipuu rauhaan ja rakkauteen ovat läsnä ihmisissä jouluna
Erilaisista addiktioista kärsivien läheiset saavat keskusteluapua Al-Anon -ryhmästä
Jukka Ihalainen: On tärkeää olla toiselle enkeli arjessa
Puheenjohtaja Reijo Salonen: Kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan kumppanuuspöytien kautta
Kirjailija Sirpa Kähkönen: Finlandia-palkinnon myötä olen saanut paljon uusia lukijoita
Joululaulut yhdistävät ihmisiä yhä edelleen
ARKISTO