Missä ovat viime kauden ihmeentekijät?

 

Sen jälkeen kun Pelicans mystisesti viime kaudella saavutti ensimmäisen lahtelaisen kiekkomitalin kautta aikojen, on Lahdessa murehdittu tämän ihmeidentekijöitä pullollaan olleen joukkueen hajoamista kauden jälkeen. Mitä näille suurille ihmeidentekijöille sitten oikeastaan kävi uusissa haasteissaan? Jatkuiko matka tähtiin vai putosivatko he tavalliseksi kuolevaisiksi liigakartalle?

Katsotaanpa viime kauden tärkeimpien pelaajien edesottamuksia tällä kaudella:
Niko Hovinen – viime kaudella liigan tähtimaalivahti, esiintyi myös maajoukkueessa. Torjuntaprosentti 92. Tällä kaudella pelejä yhteensä 20 (pääosin ECHL) torjuntaprosentilla 89. Ei ole onnistunut murtautumaan edes AHL:aan. Tosin loukkaantuminenkin jarruttanut menoa.
Ryan Lasch – Hopeakauden pistepörssin voittaja pisteillä 62. Tällä kaudella pelejä alla 38 ECHL:ssä , AHL:ssä sekä Ruotsin liigassa. Pisteitä koossa 22. Ei ole onnistunut.
Justin Hodgman – Nousi viime kaudella liki lahtelaiseksi legendaksi ja teki pisteitä kaikkiaan 53.
Tällä kaudella pelannut Magnitogorskissa 51 ottelua tehopistein 31. Koska liiga on kovempi kuin kotoinen SM-liiga, voidaan katsoa miehen onnistuneen. Siirto jatkossa jopa NHL:aan mahdollinen.
Arttu Luttinen – Viime vuoden kapteeni. Teki 18 maalia ja yhteensä 35 tehopistettä. Nyt HIFK:ssa kasassa pisteet 7+13. Ei ole onnistunut.
Tero Koskiranta – Hopeakaudella tehot 10+32, nyt TPS:ssa kasassa 9+20. Ei ole onnistunut kantamaan vastuutaan TPS:n ykkössentterinä.
Joonas Järvinen – Viime kaudella läpilyönti liigaan ja maajoukkueeseen. Miehen vastuuseen ei kuulu tehojen tekeminen, joten jo se, että mies on pelannut koko kauden AHL:ssa onnistuneesti, saa meikäläisen antamaan Järviselle plusmerkkisen papukaijamerkin.

Lisäksi joukkueesta lähtivät Max ”liian hyvä kolmoskenttään” Wärn, Joonas Jalvanti, Teemu Rinkinen, Aaron Brocklehurst ja Jyri Marttinen. Ainoastaan Jalvannin voidaan katsoa nostaneen tasoaan viime vuodesta Bluesin alakerrassa. Rinkinen aloitti hyvin, mutta on sittemmin taantunut normipisteisiinsä. Brockle löysi Saksasta oman tasonsa ja Wärnistä en edes viitsi mainita.

Jokohan olisi aika myöntää, ettei viime vuoden joukkue ollut yksilöinä kovinkaan kummoinen. Sen sijaan valmennus ja joukkuehenki yhdessä olivat jotain sellaista, jota ei ihan joka vuosi liigassa nähdä. Sinänsä helpottavaa huomata, ettei hyvään menestykseen välttämättä tarvita parhaita pelaajia. Tarpeeksi keskivertopelaajia, jotka nöyrästi toteuttavat valmentajansa ohjeita saattaa hyvinkin riittää pitkälle. Mihin se sitten tänä vuonna riittää, nähdään parin viikon sisään?

Urheilu-uutisia – Suomi hävisi

MM-hiihdoissa on edetty odotetusti Norjan tahtiin ja muille on jätetty vain murusia. Kyllä vaan vuonomaassa osataan…Onko kyseessä valmennuksen ja harjoittelun ylivoimainen osaaminen vai sittenkin joku salainen dopingresepti? Vai olemmeko me suomalaiset vain laiskistuneet ja pulskistuneet kansakuntana? Eihän kukaan enää nykyään hiihdä kouluun kesät talvet?

Väitetään että antidoping toimikunnassa toimivat henkilöt vuotavat tietoja oman maansa hiihtovaikuttajille siitä milloin ja missä testejä tehdään ja mitkä aineet testeissä näkyvät. Mitään näyttöähän tästä ei ole olemassa. Joka tapauksessa doping on pohjaton suo ja joka ainoa voittaja saa jatkossakin todistella puhtauttaan.

Ensimmäistä kertaa tällä viikolla heitettiin epäilyksen varjo myös Norjan hiihdon päälle, kun ruotsalainen dokumentti paljasti mm. Björn Dählien korkeat veriarvot 90-luvulla. Tämä ei tullut ainakaan minulle suurena yllätyksenä, sillä mm. Sinivalkoinen valhe-dokumentissa jo asiaa sivuttiin.
90-luvulla epo tuli vahvasti kuvaan mukaan ja sitä käyttivät tiettävästi suurin osa huippuhiihtäjistä, mikä on ymmärrettävää, kun testiä epon löytämiseen ei ollut.

Ehkäpä 15 vuoden päästä saamme tietää minkä tropin voimalla tämän päivän huippuhiihtäjät hiihtävät. Ei ainakaan mustikkasopan voimalla, siitä olen varma…

Pete Salomaa

 

KOLUMNIT -arkisto

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011