Luottamuksen, työn ja yhteistyön Suomi



Itsenäisen Suomen kehitystä kuvataan usein menestystarinana köyhyydestä rikkauteen.
Kun Suomi täytti sata vuotta, Tilastokeskus julkaisi nettisivuillaan listan kansainvälisistä vertailuista, joissa maamme on loistaa ykkösenä. Suomi on valittu esimerkiksi maailman vakaimmaksi, vapaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi. Suomessa on maailman puhtain ilma, paras hallinto ja omistusoikeuden suoja sekä riippumattomin oikeuslaitos. Suomi on myös valittu kolmena kuluneena vuonna peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa koronan keskellä on hyvä pohtia mikä on ollut menestystekijämme? Näillä leveysasteilla se ei ainakaan ole ollut sää.

Kansalliset kyselyt kertovat, että Suomessa luotetaan vahvasti toisiin ihmisiin ja instituutioihin, kuten eduskuntaan, hallitukseen, viranomaisiin, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Suomessa luotetaan myös toisiin ihmisiin ja siihen, että yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen. Olemme kansa, jolle vilpittömyys on sääntö ja vilpillisyys poikkeus. Olemme parhaimmillamme luottamuksen, työn ja yhteistyön Suomi. Sen eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti työtä, kuten olemme viime vuosina saaneet kokea.

Viime vuosikymmenien aikana luottamuksen tunne on ollut muutaman kerran Suomessa koetuksella. 1990-luvun alun lama oli meille kova isku, joka jätti pysyvän jäljen erityisesti Lahteen. Toinen isku tuli maksettavaksi finanssikriisin jälkeen. Suomi toipui siitä kriisistä hitaasti, kymmenen vuoden ajan. Koronaviruksen vuoksi Suomi on taas myllerryksen keskellä. Kaikkien kriisien läpi on kestänyt Suomen syvä vahvuus ja keskinäinen luottamus. Se auttaa meidät myös pandemian yli. Kriisissä tarvitaan luottamusta yhteiskunnan instituutioihin, oikeaan tietoon ja toisten kansalaisten haluun toimia oikein ja yhteisen edun mukaisesti. Toimeentulo on jokaisen perusoikeus ja siksi sen puolesta pitää taistella. Koronan jäljet tulevat olemaan myös mustia, jos emme nyt pidä huolta työttömäksi jääneistä tai yrittäjistä, joiden toimintaedellytykset korona on vienyt. Perheitä tulee nyt tukea ja apua tarjota niin matalalla kynnyksellä kuin mahdollista. Ystävät ja todelliset sellaiset ovat kriisin keskellä entistä tärkeämpiä.

Tapahtuma-alan ahdinkoon haetaan nyt nopeaa ja toimivaa ratkaisua esimerkiksi kaupunkien kautta osoitettavalla suoralla tuella. Mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat jo ennen koronaa kasvussa ja niiden torjunta vaatii laajan työkalupakin paikallisesti ja valtakunnan tasolla. Lahti voi näyttää tässä esimerkkiä kaupungin, Hykyn, poliisin ja perheiden tiiviillä yhteistyöllä. Nuorten ja iäkkäimpienkin unelmia ei saa antaa koronan lannistaa. Suomen ja Lahden tulevaisuus on pitkälti meidän omissa käsissä.

Selviämme suomalaisella tavalla toimia myös koronakriisistä. Tänä vuonna yhteisen edun mukaista toimintaa kannattaa soveltaa niin rajoitusten noudattamiseen kuin joululahojen hankintaan. Hankit lahjat paikallisilta yrittäjiltä, suosi erityisesti niitä, jotka ovat pahimmin kärsineet koronasta. Anna lahjaksi esimerkiksi lippuja, sarjalippuja tai lahjakortteja ravintolaan, teatteriin, elokuviin, konserttiin tai urheilutapahtumaan, jotka voi käyttää, kun korona on taakse jäänyttä elämää. Tai osta lahjakortti kampaamoon, kosmetologille, kuntosalille tai vaikka hierontaan. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat voivat palata työhönsä, kun virus väistyy ja elämä palaa normaaliksi. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat ovat työssään, kun virus väistyy ja elämä palaa taas normaaliksi.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO