Luottamuksen, työn ja yhteistyön Suomi



Itsenäisen Suomen kehitystä kuvataan usein menestystarinana köyhyydestä rikkauteen.
Kun Suomi täytti sata vuotta, Tilastokeskus julkaisi nettisivuillaan listan kansainvälisistä vertailuista, joissa maamme on loistaa ykkösenä. Suomi on valittu esimerkiksi maailman vakaimmaksi, vapaimmaksi ja turvallisimmaksi maaksi. Suomessa on maailman puhtain ilma, paras hallinto ja omistusoikeuden suoja sekä riippumattomin oikeuslaitos. Suomi on myös valittu kolmena kuluneena vuonna peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa koronan keskellä on hyvä pohtia mikä on ollut menestystekijämme? Näillä leveysasteilla se ei ainakaan ole ollut sää.

Kansalliset kyselyt kertovat, että Suomessa luotetaan vahvasti toisiin ihmisiin ja instituutioihin, kuten eduskuntaan, hallitukseen, viranomaisiin, oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin. Suomessa luotetaan myös toisiin ihmisiin ja siihen, että yhteistyöllä päästään parempaan lopputulokseen. Olemme kansa, jolle vilpittömyys on sääntö ja vilpillisyys poikkeus. Olemme parhaimmillamme luottamuksen, työn ja yhteistyön Suomi. Sen eteen pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti työtä, kuten olemme viime vuosina saaneet kokea.

Viime vuosikymmenien aikana luottamuksen tunne on ollut muutaman kerran Suomessa koetuksella. 1990-luvun alun lama oli meille kova isku, joka jätti pysyvän jäljen erityisesti Lahteen. Toinen isku tuli maksettavaksi finanssikriisin jälkeen. Suomi toipui siitä kriisistä hitaasti, kymmenen vuoden ajan. Koronaviruksen vuoksi Suomi on taas myllerryksen keskellä. Kaikkien kriisien läpi on kestänyt Suomen syvä vahvuus ja keskinäinen luottamus. Se auttaa meidät myös pandemian yli. Kriisissä tarvitaan luottamusta yhteiskunnan instituutioihin, oikeaan tietoon ja toisten kansalaisten haluun toimia oikein ja yhteisen edun mukaisesti. Toimeentulo on jokaisen perusoikeus ja siksi sen puolesta pitää taistella. Koronan jäljet tulevat olemaan myös mustia, jos emme nyt pidä huolta työttömäksi jääneistä tai yrittäjistä, joiden toimintaedellytykset korona on vienyt. Perheitä tulee nyt tukea ja apua tarjota niin matalalla kynnyksellä kuin mahdollista. Ystävät ja todelliset sellaiset ovat kriisin keskellä entistä tärkeämpiä.

Tapahtuma-alan ahdinkoon haetaan nyt nopeaa ja toimivaa ratkaisua esimerkiksi kaupunkien kautta osoitettavalla suoralla tuella. Mielenterveys- ja päihdeongelmat olivat jo ennen koronaa kasvussa ja niiden torjunta vaatii laajan työkalupakin paikallisesti ja valtakunnan tasolla. Lahti voi näyttää tässä esimerkkiä kaupungin, Hykyn, poliisin ja perheiden tiiviillä yhteistyöllä. Nuorten ja iäkkäimpienkin unelmia ei saa antaa koronan lannistaa. Suomen ja Lahden tulevaisuus on pitkälti meidän omissa käsissä.

Selviämme suomalaisella tavalla toimia myös koronakriisistä. Tänä vuonna yhteisen edun mukaista toimintaa kannattaa soveltaa niin rajoitusten noudattamiseen kuin joululahojen hankintaan. Hankit lahjat paikallisilta yrittäjiltä, suosi erityisesti niitä, jotka ovat pahimmin kärsineet koronasta. Anna lahjaksi esimerkiksi lippuja, sarjalippuja tai lahjakortteja ravintolaan, teatteriin, elokuviin, konserttiin tai urheilutapahtumaan, jotka voi käyttää, kun korona on taakse jäänyttä elämää. Tai osta lahjakortti kampaamoon, kosmetologille, kuntosalille tai vaikka hierontaan. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat voivat palata työhönsä, kun virus väistyy ja elämä palaa normaaliksi. Kun annat lahjaksi kotimaista ja paikallista työtä, varmistat, että suomalaiset yrittäjät, urheilijat ja taiteilijat ovat työssään, kun virus väistyy ja elämä palaa taas normaaliksi.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Melastelua

Papin Palsta

Rainen Sananen

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Emmi Lintonen: Uskon, että EU-politiikalla pystyy vaikuttamaan ihmisten parempaan ja kestävämpään arkeen
Palveluesihenkilö Mika Kantele: Roinaralli kerää pois kotitalouksien metalliromut, sähkölaitteet ja vaaralliset jätteet
Kirjailija Kalle Veirto: Urheiluesseekokoelma on katsaus lahtelaiseen urheiluun ja sen menneisyyteen
Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskoski Logistisen sijainnin vuoksi kaupunki on keskittänyt voimavaroja Pippo-Kujalan alueelle
In Memoriam: Juhani Melanen 1948 – 2024
Tappara-baarin omistaja Petteri Lintunen: Suomen ainoassa Tappara-baarissa liputetaan vain Pelicansin puolesta
Vaikuttava dokumentti Ukrainan puolustajista valloittaa maailmaa
Puksu-junalla Laune tutuksi
Petri Saraste kirjoitti kirjan isänsä sotavankeudesta – Sotilaan kuuluu kuolla, eikä antautua
Lahden kaupunginjohtaja Niko Kyynäräinen ei esitä Lahti Energian myymistä
Liikenneinsinööri Matti Heikkinen: Katujärjestelyjen osalta liikenteen turvallisuus paranee Renkomäen monitoimitalon läheisyydessä
Elokuvaohjaaja Tia Kouvo: Mummola ei ole perinteinen jouluelokuva
Onko kapitalismi syrjäyttänyt markkinatalouden suurten pääomasijoittajien takia?
Ohjaaja Petri Liski: Kärsimystie-näytelmä on vaikuttava historian oppitunti
Nuoret lähtevät helposti uusiin ilmiöihin mukaan – Sähkötupakka koukuttaa lapsia ja nuoria
Hanna Nikolska: On todella tärkeää, että suomalaiset lähettävät apua Ukrainaan
Palvelupäällikkö Toni Kranttila: Biojätteen lajittelulla on mahdollista säästää keräyskuluissa
Kansanedustaja Ville Skinnari 50 vuotta
Muusikko Marko Haavisto: Baddingin biisit ovat yhä edelleen selkärankani ytimessä
Kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho: Aikainen talvi on ollut haasteellinen katujen kunnossapidolle
ARKISTO