Ilen Hajatelmat

Luetaanko lakia oikein?

Naapuripalstalla kollega Melanen kirjoitti viime viikolla ansiokkaasti erittäin kipeästä ja ajankohtaisesta aiheesta, eli siitä, miten lain tulkinta riippuu aina ja ainoastaan sen kulloisestakin tulkitsijasta. Käräjäoikeuden päätös saattaa heittää hovioikeudessa häränpyllyä ja vielä sen jälkeenkin. Edesmennyt ja kunnianarvoisa asianajaja Heikki Salo, jonka kanssa tarkistin useita aikakauslehtiin meneviä rikos- ja myyntijuttuja, totesi, että hoviin mennessä jutun lopullinen ratkaisu saattaa olla puhdasta arpapeliä.

Toinen keskeinen ongelma tuomioiden oikeudenmukaisuudessa on tietysti, voidaanko eri alojen rikoksia verrata vakavuudessa toisiinsa. Ovatko tuomiot omaisuusrikoksissa lievempiä vai rankempia kuin henkirikoksissa tai miten suhteuttaa vaikkapa vakava huumerikos vastaavan mittakaavan taloushuijaukseen? Erilaisissa kulttuureissa tulkinnat vaihtelevat paljonkin toisistaan.

Äskettäin kymmenen henkilöä sai vankeustuomion Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösvyyhdissä. Helsingin käräjäoikeus langetti jutun päätekijöille viiden, neljän ja kolmen vuoden vankeusrangaistukset. Tauluja myynyt galleristi ja hänen puolisonsa joutuvat lisäksi maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset. Tällä haluttiin tavallaan viitoittaa tietä tuleville tapauksille, eli kansankielellä kokeiltiin kepillä jäätä, miten vakavasta rikoksesta on kyse.

Samaan aikaan lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on langetettu niin lieviä tuomioita, että suuren yleisön oikeustaju ei ole niitä sellaisenaan sulattanut. Hallitus onkin esittänyt rikoslakiin uutta säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta sekä ehdottanut lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia korotettavaksi. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta olisi jatkossa neljästä kahteentoista vuotta vankeutta. Vähimmäisrangaistus koventuisi kahdella vuodella, ja enimmäisrangaistus vastaisi kovinta taposta tuomittavaa rangaistusta.

Oikeudessa ammatikseen istuvat henkilöt ovat hekin ihmisiä, kaikkine avuineen ja puutteineen. Siviilioikeuden emeritusprofessori, Erkki Aurejärvi on listannut syitä, miksi syyttäjät tai tuomarit ovat päätyneet vääriin ratkaisuihin. Ohessa niistä yleisimmät.

Resurssipula ja kiire: ”Kukaan tuomari ei ehdi kuunnella kymmeniä tunteja kuulusteluja.”

Laiskuus ja ylimielisyys: ”Monet ratkaisut vedetään hatusta.”

Koskemattomuus: ”Vääristä tuomioista ei seuraa tuomareille mitään.”

Taikausko: ”Huomattava osa suomalaisistakin tuomareista lukee ja uskoo horoskooppeihin.”

Tyhmyys ja ammattitaidottomuus: ”Korkein oikeus on Suomessa ainoa paikka, jossa on ammattitaitoisia ja arvostettuja tuomareita.”

Hyvä veli -verkostot ja pienet piirit: ”Pienillä paikkakunnilla tällä on suuri merkitys.”

Herkkähipiäisyys: ”Jos asianajaja tai syytetty on tullut loukanneeksi tuomaria, siitä rokotetaan.”

Rasismi ja sukupuoli: ”Vanha sanonta sanoo, että mustalaisuus on puoli näyttöä. Mies tuomitaan herkemmin kuin nainen.”

Ulkonäkö sekä ilmeet ja eleet: ”Jos syytetyllä on tatuointeja ja risaiset vaatteet tai hän tekee muuten vastenmielisen vaikutuksen, saa todennäköisemmin tuomion. Jos syytetty keskeyttää puhetta ja käyttää alatyylisiä ilmauksia, se alentaa näyttökynnystä.”

Kateus: ”Eräs vanhempi naistuomari oli selvästi kateellinen nuorille kauniille naisille. Siinä ei nuorella kauniilla puolustusasianajajalla ollut mahdollisuuksia.”

Vanhojen muisteleminen: ”Jos esimerkiksi Virtanen on syytettynä varkauksista, voi tuomari muistaa, että tää on niitä Virtasen poikia. Ennen sotia tämän isä varasti meiltä kanoja! Pistetään häkkiin.”

Paheksunta: ”Ilkka Kanerva sai aikanaan käräjäoikeudessa lahjusten ottamisesta tuomion, kun kaksi naistuomaria ei tykännyt Iken ja Johanna Tukiaisen viestittelystä.”

Ihastuminen: ”Tuomari halusi iskeä nuoren naisjuristin, ja se vaikutti selvästi.”

Varsinkin Yhdysvalloissa viljellään mielellään sanontaa, että oikeus on sokea. Oikeusjärjestelmän symbolina pidetään Lady Justicea, jonka patsaalla silmät ovat sidottuna. Tuomionjakaja ei toisin sanoen saisi erotella ihmisiä heidän ulkonäkönsä, ihonvärinsä tai muiden ominaisuuksien perusteella. Välillä vain tuntuu kuin tuo lause olisi käsitetty yhtä toistuvasti väärin kuin vanha suomalaisviisaus viinasta viisasten juomana.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO