Keskustan karismaattisin mies

Monet poliittiset toimittajat ovat nostaneet esille yllättävän nimen, Seppo Kääriäinen, kun heiltä on kysytty suosikkibloggaajaa tai -kommentoijaa somessa. Ensinnäkään internetin maailma ja keski-ikän ylittänyt keskustapoliitikko eivät tunnu kovin mediaseksikkäältä yhtälöltä, mutta näin vain on.

Tapasin Nykypostin reportterina Kääriäisen vuosituhannen vaihteessa hänen kotonaan Iisalmen Kääriälässä, pitkän pirttipöydän ääressä. Mies oli asettunut asumaan entiseen lapsuudenkotiinsa. Leppoisampaa ja hurmaavampaa isäntää olisi saanut hakea. Roimasti laihtuneen keskustan luottomiehen kanssa puheenaiheet rönsyilivät Brysselin herrojen edesottamuksista sydäntä lähellä olevan Ylä-Savon asioihin. Yhdeksi merkkipaaluksi urallaan keskustan tuolloinen varapuheenjohtaja mainitsi kunnian saada lukea pääkaupungin Taiteiden yössä Aku Ankkaa Savon murteella.

Mitä taas twiittailuun tulee, ministerinäkin, varapuhemiehenä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja puoluesihteerinä toiminut valtiotieteiden tohtori pesee lajissa ainakin Donald Trumpin mennen tullen. Esimerkiksi poimitut otteet ovat yli kuukauden takaa, mutta niistä heijastuu hyvin luonnon kanssa tasapainossa elävän vaikuttajan elämänkatsomus, jota kaupungin häly ei häiritse, eikä hallitse.

30. maaliskuuta: Tauno Palon ”Ruusu on punainen” (1967) puhuttelee. ”Turhaanko? Ei, mutta tunnustakaa. Ei miekalla oikeutta saa.” Siinäpä miettimistä.

14. huhtikuuta: Syyria panee lainaamaan Mauno Koivistoa: ”…kaikkein tärkeintä elämässä on, että ei jouduta elämään jonkun pahan tai jatkuvan uhan alla.”

15. huhtikuuta: Västäräkki liiterin harjalla. Töyhtöhyyppä pellon kupeessa. Kurkipari purolla. Lenkillä mietittyä: Oikeassa olemisen pakkomielle on paha tauti.

24. huhtikuuta: Harkimo & kumpp. kirvoittavat keskustelua toimintatavoista. Paljon korjaantuu, jos itse kukin lopettaa tahallisen väärinymmärtämisen.

Nyt, kun keskusta sekoilee taas olan takaa, Sipilän hallitus kurittaa köyhiä ja Väyrynen sooloilee tahollaan, järjen ääni kuuluu Kääriäisen suusta, jonka ajatukset ovat kuin japanilaisia haikuja tai Risto Rasan runoja. Tämän yläsavolaisen ajatteluun yhdistyvät kosmopoliittisuus ja positiivinen junttius poikkeuksellisella tavalla. Siksi Kääriäisen persoona viehättää niitäkin, jotka eivät ole kepulaispoliitikoista suuremmin perustaneet.

Kääriäisen valtteja ovat luontainen karisma ja charmikkuus, jota tavallinen ja kotiseuturakas ihminen voi parhaimmillaan edustaa. Mitä se paljon puhuttu karisma sitten on? Kun Lenita Airisto ja kumppanit olivat 1960-luvulla lanseeraamassa tätä uutta termiä suomalaiseen keskustelukulttuuriin tv-ohjelmassa Jatkoaika, sitä puntaroitiin ahkerasti naistenlehdissä ja muissa viihteellisissä julkaisuissa. Valittiin karismaattisia ja toisaalta epäkarismaattisia suomalaisia. Perään todettiin, että karismaa joko on tai ei ole. Se on synnynnäistä, eikä sitä voi hankkia esimerkiksi opiskelemalla. Esiintymiskoulutus oli tuolloin vielä lapsenkengissään.

Muun muassa Jörn Donner kuului Airiston karismaattisina pitämiin henkilöihin, samoin kuin Jatkoajassa niin ikään vieraillut pääministeri Mauno Koivisto, joka lateli tyynen rauhallisesti madonlukuja taloutemme nykytilasta. Tv-katsojat hurrasivat rusetin tavaramerkikseen ottaneelle Manulle, koska heillä menivät faktat ja sketsit sekaisin.

Karisma voi olla myös pahan pojan charmia, mikä tavallaan selittää Donnerin ja vaikkapa muusikoista Remu Aaltosen kestosuosion. Kaupungeista esimerkiksi Lahtea on pidetty toistuvasti epäkarismaattisena paikkana; päijäthämäläiset ovat tunteneet maagista vetoa Helsingin ja Tampereen suuntaan. Silloinkin, kun Lahti on yrittänyt toimia edelläkävijänä jossain hankkeessa, homma on sössitty huonolla markkinoinnilla.

Olemme tulleet kuuluisaksi radiomastojen ja hyppyrimäkien lisäksi – ja nyt käytän tätä liian usein väärin ymmärrettyä sanaa – megalomaanisista, eli suuruudenhulluista kauppakeskuksistamme. Samalla lähipalvelut ovat kuihtuneet. Kuinka ollakaan viimeisimmän sellaisen, vuonna 2011 valmistuneen kolossin nimi on Karisma.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO