Keskustan karismaattisin mies

Monet poliittiset toimittajat ovat nostaneet esille yllättävän nimen, Seppo Kääriäinen, kun heiltä on kysytty suosikkibloggaajaa tai -kommentoijaa somessa. Ensinnäkään internetin maailma ja keski-ikän ylittänyt keskustapoliitikko eivät tunnu kovin mediaseksikkäältä yhtälöltä, mutta näin vain on.

Tapasin Nykypostin reportterina Kääriäisen vuosituhannen vaihteessa hänen kotonaan Iisalmen Kääriälässä, pitkän pirttipöydän ääressä. Mies oli asettunut asumaan entiseen lapsuudenkotiinsa. Leppoisampaa ja hurmaavampaa isäntää olisi saanut hakea. Roimasti laihtuneen keskustan luottomiehen kanssa puheenaiheet rönsyilivät Brysselin herrojen edesottamuksista sydäntä lähellä olevan Ylä-Savon asioihin. Yhdeksi merkkipaaluksi urallaan keskustan tuolloinen varapuheenjohtaja mainitsi kunnian saada lukea pääkaupungin Taiteiden yössä Aku Ankkaa Savon murteella.

Mitä taas twiittailuun tulee, ministerinäkin, varapuhemiehenä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja puoluesihteerinä toiminut valtiotieteiden tohtori pesee lajissa ainakin Donald Trumpin mennen tullen. Esimerkiksi poimitut otteet ovat yli kuukauden takaa, mutta niistä heijastuu hyvin luonnon kanssa tasapainossa elävän vaikuttajan elämänkatsomus, jota kaupungin häly ei häiritse, eikä hallitse.

30. maaliskuuta: Tauno Palon ”Ruusu on punainen” (1967) puhuttelee. ”Turhaanko? Ei, mutta tunnustakaa. Ei miekalla oikeutta saa.” Siinäpä miettimistä.

14. huhtikuuta: Syyria panee lainaamaan Mauno Koivistoa: ”…kaikkein tärkeintä elämässä on, että ei jouduta elämään jonkun pahan tai jatkuvan uhan alla.”

15. huhtikuuta: Västäräkki liiterin harjalla. Töyhtöhyyppä pellon kupeessa. Kurkipari purolla. Lenkillä mietittyä: Oikeassa olemisen pakkomielle on paha tauti.

24. huhtikuuta: Harkimo & kumpp. kirvoittavat keskustelua toimintatavoista. Paljon korjaantuu, jos itse kukin lopettaa tahallisen väärinymmärtämisen.

Nyt, kun keskusta sekoilee taas olan takaa, Sipilän hallitus kurittaa köyhiä ja Väyrynen sooloilee tahollaan, järjen ääni kuuluu Kääriäisen suusta, jonka ajatukset ovat kuin japanilaisia haikuja tai Risto Rasan runoja. Tämän yläsavolaisen ajatteluun yhdistyvät kosmopoliittisuus ja positiivinen junttius poikkeuksellisella tavalla. Siksi Kääriäisen persoona viehättää niitäkin, jotka eivät ole kepulaispoliitikoista suuremmin perustaneet.

Kääriäisen valtteja ovat luontainen karisma ja charmikkuus, jota tavallinen ja kotiseuturakas ihminen voi parhaimmillaan edustaa. Mitä se paljon puhuttu karisma sitten on? Kun Lenita Airisto ja kumppanit olivat 1960-luvulla lanseeraamassa tätä uutta termiä suomalaiseen keskustelukulttuuriin tv-ohjelmassa Jatkoaika, sitä puntaroitiin ahkerasti naistenlehdissä ja muissa viihteellisissä julkaisuissa. Valittiin karismaattisia ja toisaalta epäkarismaattisia suomalaisia. Perään todettiin, että karismaa joko on tai ei ole. Se on synnynnäistä, eikä sitä voi hankkia esimerkiksi opiskelemalla. Esiintymiskoulutus oli tuolloin vielä lapsenkengissään.

Muun muassa Jörn Donner kuului Airiston karismaattisina pitämiin henkilöihin, samoin kuin Jatkoajassa niin ikään vieraillut pääministeri Mauno Koivisto, joka lateli tyynen rauhallisesti madonlukuja taloutemme nykytilasta. Tv-katsojat hurrasivat rusetin tavaramerkikseen ottaneelle Manulle, koska heillä menivät faktat ja sketsit sekaisin.

Karisma voi olla myös pahan pojan charmia, mikä tavallaan selittää Donnerin ja vaikkapa muusikoista Remu Aaltosen kestosuosion. Kaupungeista esimerkiksi Lahtea on pidetty toistuvasti epäkarismaattisena paikkana; päijäthämäläiset ovat tunteneet maagista vetoa Helsingin ja Tampereen suuntaan. Silloinkin, kun Lahti on yrittänyt toimia edelläkävijänä jossain hankkeessa, homma on sössitty huonolla markkinoinnilla.

Olemme tulleet kuuluisaksi radiomastojen ja hyppyrimäkien lisäksi – ja nyt käytän tätä liian usein väärin ymmärrettyä sanaa – megalomaanisista, eli suuruudenhulluista kauppakeskuksistamme. Samalla lähipalvelut ovat kuihtuneet. Kuinka ollakaan viimeisimmän sellaisen, vuonna 2011 valmistuneen kolossin nimi on Karisma.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Pääministeri Sanna Marin Lahdessa: Nyt teillä on mahdollisuus antaa tilinpäätös hallitukselle
Salpausselän kisat 100 vuotta: Yli tuhat vapaaehtoista mahdollistavat Salpausselän kisat
Pelicansin urheilutoimenjohtaja Janne Laukkanen: Nälkää on vielä jäljellä!
Nuoret yrittäjät perustivat yrityksen ja laajentavat toimintaansa Lahden alueelle
Eduskuntavaaliehdokas Tuija Saloranta: Ansiotulojen verotusta on vähitellen kevennettävä, jotta kulutusta saadaan kasvuun
Jorma Ratia: Tämä on puhtaasti noitavainoa muistuttava henkilökohtainen ajojahti
Marko Haavisto: Toivottavasti yhteiskeikasta muodostuu meille jokavuotinen perinne
Eduskuntavaaliehdokas Kari Kallio: Hyväksi koetut koulukäytännöt on unohdettu uudistustahdissa
Eduskuntavaaliehdokas Atte Savelainen: Suomessa valtion ydintehtävät tulee kirkastaa jokaiselle
Etelä-Lahden alueella S2-opetuksen määrä vaihtelee paljon
Eduskuntavaaliehdokas Milla Bruneau: Panostaisin Lahden seudun edunvalvontaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti
Eduskuntavaaliehdokas Pia Tyyskä: ”Meidän tulee uudistuksissa panostaa ihmisten palveluihin, kuten terveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen”
Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Kaupunkilaiset kaipaavat uusia suoran vaikuttamisen tapoja
Eduskuntavaaliehdokas Emmi Lintonen: Suomi täytyy nostaa takaisin koulutuksen kärkimaaksi
Eduskuntavaaliehdokas Harri Pikkarainen: Nyt pitää tehdä kaikki, jotta sote-palveluissa riittää työvoimaa
Keijo Skipparin dokumenttielokuva taiteilija Olavi Lanusta kertoo ainutlaatuisen tarinan
Eduskuntavaaliehdokas Mira Nieminen: Suomessa tulee panostaa ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamiseen
Vastaava kirjastonhoitaja Terhi Lehti: Esteettisesti kaunis kirjasto houkuttelee varmasti lisää asiakkaita
Huhtikuun eduskuntavaalit kiinnostavat lahtelaisia
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: En etsi valtaa loistoa joululaulu on myös aito rukous
ARKISTO