Kerrostalokytät

Kolmekymppinen Suvi oli saanut seinänaapuriltaan lapun, jossa kiellettiin käyttämästä vessaa iltayhdeksän ja aamukahdeksan välisenä aikana, koska seinän takana nukkuu lapsi samaan aikaan. Tämän kerrostalokytän narina sai välittömästi elämää suuremmat mittasuhteet, sillä Ilta-Sanomissa julkaistu juttu tulvi lapun lähettäjää tukevia puolustuspuheenvuoroja.

Kuinka siis pitäisi käyttäytyä, ettei naapuri polttaisi päreitään? Huikeimmat vinkit tulivat yhdeltä ja samalta lukijalta, joka ei luonnollisestikaan halunnut oikeaa nimeään julkisuuteen, vaan käytti nimimerkkiä ”Kohteliaisuutta”:

”Ei ole liikaa pyydetty, että laskee lavuaariin tai saaviin ennen kello 21 vettä sen verran mitä käsienpesuun tarvitsee myöhemmin. Ja vessaa ei tarvitse vetää yöllä, ehtii sen aamullakin.”

”Välioviin voi laittaa myös pehmeät tiivisteet, niin kiinnilaittamiset eivät kuulu naapuriin.”

”Televisiosta tulee lähinnä ulkomaisia ohjelmia illalla, eikä siis tarvitse pitää ääntä päällä laisinkaan.”

”Kun laittaa 2-3 villasukkaa jalkaan niin ei kuulu askeleetkaan naapuriin.”

Hetken aikaa epäilin, että kyseessä on Iltikseen kohdistunut käytännön pila, mutta kerrostalokyttääjien uhreja on ollut lehden mukaan muitakin. Yhtä on muun muassa arvosteltu ulkonäkönsä vuoksi, ja toinen on saanut palavaa paperia suoraan postilaatikosta kotiinsa.

Jokainen kerrostalossa pitempään asunut tuntee ainakin yhden kytän tai kyylän. Yleensä hän on vanhempi vihainen nainen, jolla on suora näköyhteys talon ulko-ovelle tai parkkipaikalle. Hän saattaa olla myös mies, tai mielenterveyshäiriöistä kärsivä nuorempi henkilö. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että he ovat pettyneet jollakin tavalla omaan elämäänsä ja hakevat joko seuraa tai huomiota. He eivät myöskään koskaan tervehdi sinua hissiin tullessaan tai jos avaat heille kohteliaasti ulko-oven. Heidän valituksiaan ilmestyy taloyhtiön ilmoitustaululle säännöllisen väliajoin, eikä niissä ole koskaan allekirjoitusta.

Pikainen kysely kavereilta Liipolasta ja muista Lahden lähiöistä paljasti, että kerrostalokytät ja -kyylät ovat yhä hengissä ja voivat hyvin. Jouduin aikanaan Liipolaan muuttaessani heti alkumetreillä itsekin sellaisen uhriksi purkaessani muuttokuormaa ulko-oven edessä. Pysäköinti oven eteen oli kuulemma kielletty lailla. Tämä ilmeni pakettiauton tuulilasinpyyhkijöiden alle ruutupaperille haparalla käsialalla kirjoitetusta viestistä, jossa ei tietenkään ollut kirjoittajan nimeä.

Erästä toimittajakollegaani oli syytetty välittömästi muuton jälkeen, että hän linkoaa pesukoneellaan yöaikaan pyykkiä ja viettää muutenkin häiritsevää elämää auringonlaskun jälkeen. Ilmoitettuaan, että ei edes omista pesukonetta – miksi muuten käyttäisi taloyhtiön pyykkitupaa – hän pyysi päivämäärät muista ilmoitetuista häiriöistä. Yksi sellainen löytyi. Vasta kun kollegani oli vienyt kopion työnantajansa allekirjoittamasta matkalaskusta, joka todisti, että hän oli ollut ulkomailla samaan aikaan, isännöitsijätoimistosta myönnettiin, että häiriön ilmoittaja oli heidän vanha tuttunsa, vanhempi mieshenkilö, joka halusi testata vain uusien asukkaiden hermoja.

Muistutettakoon nyt, että kerrostaloasunnostakin saa kuulua normaaleja asumisen ja elämisen ääniä. Monilla vuorotyössä käyvillä ei ole varaa hulppeampaan lukaaliin, silti heidän täytyy voida käydä suihkussa ja vessassa työvuoronsa päätteeksi. Eivät he kylpyhuoneessa jaksa pitkään läträtä. Pesukoneen käyttö yöllä kerrostalossa on taas asia erikseen.

Huomauttelussa mennään rasismin puolelle silloin, kun ilmoitustaululle ilmestyy vaikkapa lappu, jossa ulkomaalaistaustaisen naapurin kerrotaan valmistavan liian mausteista ruokaa, jonka haju muka tarttuu rappukäytävään, talossa asuvien vaatteisiin ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Valittajan oven takaa taas kyllä haistaa yleensä, koska ruokalistalla on pohjaan palaneita silakkapihvejä.

Entäpä kolikon kääntöpuoli. Olen parikin kertaa ollut ainoa henkilö, joka on avannut ovensa, kun rappukäytävästä on kuulunut neljän aikaan yöllä soitettavan musiikkia liian kovaa huoneistosta, jossa kuulemma käytetään amfetamiinia tai äänekästä avunhuutoa kämpästä, jossa mies on ilmiselvästi pahoinpidellyt vaimoaan, tai nainen miestä, ja puuttunut asiaan. Tai joku on tullut hakemaan kiireellistä apua. Tuolloin kaikki kerrostalojen kyylät ovat kyllä olleet visusti hiljaa.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO