Kasvisruoka kunniaan!

Kasvissyönti sai vaihteeksi positiivista huomiota, kun televisiossa hölöttävä, mutta eduskunnassa enimmäkseen hiljaa istuva Hjallis Harkimo ilmoitti ikään kuin liittyneensä ”väärään leiriin”. Näköjään terveellisesti syövä, porvari heteromies on nykypäivänä yhä uutinen.

Hjallis siis kokeili hetken aikaa olla vegaani, salli sen jälkeen itselleen hieman vapauksia, mutta on jatkanut edelleen kasvisvoittoista ruokavaliotaan. Puhekielessä käsitteet menevät nopeasti sekaisin. Kasvissyöjä, eli vegetaristi on helposti yhtä kuin vegaani, vaikka näillä kahdella ryhmällä saattaa olla eroja elämisessä, ajatusmaailmassa tai vaikkapa pukeutumisessa. Lyhenne vege on vielä omiaan hämärtämään, mistä puhutaan.

Kerrataanpa siis vielä hieman faktoja. Kasvissyönti eli vegetarismi tarkoittaa ihmisen pidättäytymistä eläinten syönnistä, mutta tulkintoja on erilaisia, kulttuurin, uskonnon ja maan tapojen mukaan. Euroopan Komission mukaan kasvisruoka ei saa sisältää mitään eläinperäisiä ainesosia. Kansainvälisen kasvissyöjien liiton mukaan kasvisruoka taas tarkoittaa kaikkea ruokaa, joka ei sisällä lihaa tai kalaa. Kasvissyöjäksi on saatettu nimittää takavuosina erheellisesti esimerkiksi henkilöä, joka ei syö punaista lihaa, eli hän on sallinut ruokalistalleen kanan ja kalkkunan. Sitten on kalan ruokavalioonsa kelpuuttavia ”kasvissyöjiä”. Tällainen on Hjalliskin tällä hetkellä.

Tiukat kasvissyöjät, eli vegaanit eivät salli ruokavaliossaan edes eläinten tuotoksia, kuten maitoa, kananmunaa tai hunajaa. Kiellettyjen aineiden listalla on myös liivate, jota valmistetaan sian tai lehmän ruhosta. Liivatekiellon takia monilla nuorilla vegaaneilla on vaikeuksia löytää mieleisiään makeisia, joten ruokavaliosta katoaa usein tässä vaiheessa uutuudenviehätys.

Television ruokamainoksista käy ilmi, miten komplisoidun asian kanssa ollaan tekemisissä, kun puhutaan ruokailutottumuksista. Eräs kaupparyhmittymä markkinoi vihanneksia nuorille mitä ihmeellisimmillä saduilla, joissa suklaapatukka aiheuttaa mahassa väännön erilaisten keksittyjen ruokaolentojen kesken. Kukkakaaliakin markkinoidaan jo tulivuoren ituina. Kasviksia sisältävää paahtoleipää myydään mainoksilla, joissa lapsille tarjotaan parikin vaihtoehtoa, miten heivata pakastekasvissekoitus ruokalautaselta lattialle. Pula-ajan kokenut sukupolvi piti tällaista törkeänä ruoalla leikkimisenä.

Tulevaisuuden aikuisilla ruokailu saattaa olla täysin hakusessa. Suuren pikaruokaketjun viimeisimmässä neronleimauksessa lapsiperhe on menossa sukujuhliin. Jo ovelta he näkevät tarjottimella olevat katkaravut ja muut ”eksoottisemmat etelän herkut”. Loppukuvissa perhe ajaa pikaruokaravintolan autokaistalle hakemaan täydennykseksi niin sanottua kunnon evästä. Toisessa valmisruokamainoksessa perheenäiti kertoo, kuinka oli menettää hermonsa, kun oma lellikkipoika ei suostunut nauttimaan enää muuta kuin ranskalaisia ja paahtoleipää. Nyt hän syö sentään pelkästään valmiscurrya. Jonkinlainen edistysaskel tietysti sekin, kun pudotaan ojasta allikkoon.

Kun puolustusministeri Jussi Niinistö tyrmistyi tiedosta, että Suomen armeijassa tarjotaan joinakin päivinä toisella aterialla kasvisruokaa, kävi ilmi, että kyse koko keskustelussa ei ollut suinkaan ruoasta, vaan asenteista. Pinaattikeittoa kananmunan puolikkaiden kanssa on aina pidetty ravitsevana lounaana, eikä sotiemme veteraanien hernekeitossakaan tainnut juuri lihaa olla, jos oli herneitäkään. Mielestäni ei olisi syytä olla huolissaan nuorten lisääntyvästä kasvissyönnistä, vaan innoissaan, mitä monipuolisemmin he syövät.

Olen itse kaikkiruokainen, mikä tarkoittaa, että rakastan kaikkea maistuvaa ruokaa, ja se näkyy ikävä kyllä vanhoilla päivillä myös keskivartalon seudulla. Hyvissä kasvisravintoloissa olen saanut ruokaa, joka on hakannut keskinkertaisten pihviravintoloiden annokset mennen tullen. Silti en luopuisi mistään hinnasta nautinnosta, jonka jättikokoinen verinen pihvi, grillattu kana tai nuotiolla valmistettu kala antaa.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO