Itsenäisyys on arvokas asia kaikille

Ensi viikolla vietetään jälleen itsenäisyyspäivää. Se on tärkeä juhla meille jokaiselle suomalaiselle, ja sen ajankohta opitaan jo pienestä pitäen. Piti oikein tutkia, miten muut valtiot juhlivat itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivä on monissa maissa vuosittainen merkkipäivä, mutta se ei ole välttämättä yhtä vakava ja merkittävä juhla kuin meillä Suomessa. Tässä juhlapäiviä sieltä mielenkiintoisimmasta päästä.

Tunnetuin maailmalla on varmaankin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus Ison-Britannian kuningaskunnasta 4.7.1776. Toisessa suurvallassa, Venäjällä juhlitaan nykyään julistautumista irti Neuvostoliitosta 12.6.1991. Suomenlahden eteläpuolella virolaiset juhlivat irtautumista Venäjän keisarikunnasta 24.2.1918 ja itsenäistymistä uudelleen entisestä Neuvostoliitosta 20.8.1991. Jos pysytään pohjoisissa naapureissamme, Ruotsissa ei varsinaisesti juhlita itsenäisyys- , vaan kansallispäivää, Kustaa Vaasan kruunajaisten kunniaksi 6.6.1523. Norjalaisetkin viettävät näyttävimmin kansallispäivää jätettyään Tanskan vallan taakseen 17.5.1814. Tuolloin hyväksyttiin maan perustuslaki, joka on voimassa pitkälti vieläkin. Islantilaiset irtautuivat Tanskan vallasta 17.6.1944.

Moni itsenäisyyden julistus liittyy kiinteästi siirtomaavaltojen aseman romahtamiseen. Esimerkiksi Espanjan imperiumista irtautuivat Meksiko 16.9. 1810, Chile 18.9. 1810, Argentiina 9.7.1816 ja Kuuba 20.5.1902. Espanjan ja toisen siirtomaamahdin, Portugalin muodostama Iberian unioni oli purkautunut jo aiemmin, 1.12.1640, mitä portugalilaiset puolestaan juhlivat. Portugalista taas itsenäistyi muun muassa Brasilia 7.9.1822. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että toinen kova jalkapallomaa, Uruguay julistautui itsenäisillä provinsseilla irti Brasilian keisarikunnasta 25.8.1825.

Yhdistyneen kuningaskunnan ikeen alta ovat päässeet irti Yhdysvaltojen lisäksi myös esimerkiksi Irak 3.10. 1932 ja Intia 15.8.1947. Brittien Pohjois-Amerikan dominiot, eli herruusalueet yhdistyivät Kanadaksi 1.7.1867. Irlanti taas teki pesäeron Britanniaan 24.4.1916. Irlantilaiset juhlivat kuitenkin näyttävämmin maan kansallispäivää, eli Pyhän Patrickin päivää 17. maaliskuuta.

Edelleen siirtomaavalloista Ranskasta irtautuivat muun muassa Marokko 9.3.1956 ja Tunisia 20.3.1956. Ranskan, Syyrian ja Libanonin mandaatti purettiin 17.4.1946, kun viimeinen ranskalaissotilas lähti Syyriasta. Se on paikallisille juhlapäivä. Indonesia itsenäistyi Alankomaista 17.8.1945 ja Libya Italiasta 24.12.1951. Ei pidä myöskään unohtaa Belgian itsenäistymistä Yhdistyneestä Alankomaiden kuningaskunnasta 21.7.1831.

Juhlinnan syyt ovat moninaiset, kun maan kansalaiset katsovat uuden aikakauden alkaneeksi. Etelä-Afrikassa juhlitaan Vapauden päivää, apartheid-politiikan päättymiseksi 27.4.1994. Israelissa vastaava iso juhla on Palestiinan brittiläisen mandaatin lakkauttamispäivä. 14.5.1948. Sen tarkka ajankohta tosin saattaa vaihdella vuosittain, jotta juhla ei osuisi sapatiksi tai sitä edeltävälle tai seuraavalle päivälle. Turkin itsenäisyyden lasketaan alkaneeksi 29.10.1923, kun Mustafa Kemal Ataturk nimitettiin maan presidentiksi.

Ja vielä joitakin itsenäisyyspäiviä Euroopassa: Sveitsi 1.8.1291, liittouma Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vastaan; Kreikka 25.3.1821, irtautuminen Osmannien valtakunnasta; Tsekki 28.10.1918: itsenäisyys Itävalta-Unkarista; Itävalta 26.10.1955, puolueettomuuslain muistopäivä ja Slovakia 1.9.1992, uuden perustuslain hyväksyminen. Tsekkoslovakia hajosi virallisesti Tsekiksi ja Slovakiaksi heti seuraavan vuoden alussa.

Miksi me suomalaiset sitten vietämme itsenäisyyspäivää juuri ensi viikon torstaina? Bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä marraskuussa 1917. Saman vuoden joulukuussa, 4. päivänä P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen irtautuakseen Venäjästä. Eduskunta hyväksyi sen 6.12. äänin 100 – 88. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO