Ilen Hajatelmat

Itsenäisyys on arvokas asia kaikille

Ensi viikolla vietetään jälleen itsenäisyyspäivää. Se on tärkeä juhla meille jokaiselle suomalaiselle, ja sen ajankohta opitaan jo pienestä pitäen. Piti oikein tutkia, miten muut valtiot juhlivat itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivä on monissa maissa vuosittainen merkkipäivä, mutta se ei ole välttämättä yhtä vakava ja merkittävä juhla kuin meillä Suomessa. Tässä juhlapäiviä sieltä mielenkiintoisimmasta päästä.

Tunnetuin maailmalla on varmaankin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus Ison-Britannian kuningaskunnasta 4.7.1776. Toisessa suurvallassa, Venäjällä juhlitaan nykyään julistautumista irti Neuvostoliitosta 12.6.1991. Suomenlahden eteläpuolella virolaiset juhlivat irtautumista Venäjän keisarikunnasta 24.2.1918 ja itsenäistymistä uudelleen entisestä Neuvostoliitosta 20.8.1991. Jos pysytään pohjoisissa naapureissamme, Ruotsissa ei varsinaisesti juhlita itsenäisyys- , vaan kansallispäivää, Kustaa Vaasan kruunajaisten kunniaksi 6.6.1523. Norjalaisetkin viettävät näyttävimmin kansallispäivää jätettyään Tanskan vallan taakseen 17.5.1814. Tuolloin hyväksyttiin maan perustuslaki, joka on voimassa pitkälti vieläkin. Islantilaiset irtautuivat Tanskan vallasta 17.6.1944.

Moni itsenäisyyden julistus liittyy kiinteästi siirtomaavaltojen aseman romahtamiseen. Esimerkiksi Espanjan imperiumista irtautuivat Meksiko 16.9. 1810, Chile 18.9. 1810, Argentiina 9.7.1816 ja Kuuba 20.5.1902. Espanjan ja toisen siirtomaamahdin, Portugalin muodostama Iberian unioni oli purkautunut jo aiemmin, 1.12.1640, mitä portugalilaiset puolestaan juhlivat. Portugalista taas itsenäistyi muun muassa Brasilia 7.9.1822. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että toinen kova jalkapallomaa, Uruguay julistautui itsenäisillä provinsseilla irti Brasilian keisarikunnasta 25.8.1825.

Yhdistyneen kuningaskunnan ikeen alta ovat päässeet irti Yhdysvaltojen lisäksi myös esimerkiksi Irak 3.10. 1932 ja Intia 15.8.1947. Brittien Pohjois-Amerikan dominiot, eli herruusalueet yhdistyivät Kanadaksi 1.7.1867. Irlanti taas teki pesäeron Britanniaan 24.4.1916. Irlantilaiset juhlivat kuitenkin näyttävämmin maan kansallispäivää, eli Pyhän Patrickin päivää 17. maaliskuuta.

Edelleen siirtomaavalloista Ranskasta irtautuivat muun muassa Marokko 9.3.1956 ja Tunisia 20.3.1956. Ranskan, Syyrian ja Libanonin mandaatti purettiin 17.4.1946, kun viimeinen ranskalaissotilas lähti Syyriasta. Se on paikallisille juhlapäivä. Indonesia itsenäistyi Alankomaista 17.8.1945 ja Libya Italiasta 24.12.1951. Ei pidä myöskään unohtaa Belgian itsenäistymistä Yhdistyneestä Alankomaiden kuningaskunnasta 21.7.1831.

Juhlinnan syyt ovat moninaiset, kun maan kansalaiset katsovat uuden aikakauden alkaneeksi. Etelä-Afrikassa juhlitaan Vapauden päivää, apartheid-politiikan päättymiseksi 27.4.1994. Israelissa vastaava iso juhla on Palestiinan brittiläisen mandaatin lakkauttamispäivä. 14.5.1948. Sen tarkka ajankohta tosin saattaa vaihdella vuosittain, jotta juhla ei osuisi sapatiksi tai sitä edeltävälle tai seuraavalle päivälle. Turkin itsenäisyyden lasketaan alkaneeksi 29.10.1923, kun Mustafa Kemal Ataturk nimitettiin maan presidentiksi.

Ja vielä joitakin itsenäisyyspäiviä Euroopassa: Sveitsi 1.8.1291, liittouma Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vastaan; Kreikka 25.3.1821, irtautuminen Osmannien valtakunnasta; Tsekki 28.10.1918: itsenäisyys Itävalta-Unkarista; Itävalta 26.10.1955, puolueettomuuslain muistopäivä ja Slovakia 1.9.1992, uuden perustuslain hyväksyminen. Tsekkoslovakia hajosi virallisesti Tsekiksi ja Slovakiaksi heti seuraavan vuoden alussa.

Miksi me suomalaiset sitten vietämme itsenäisyyspäivää juuri ensi viikon torstaina? Bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä marraskuussa 1917. Saman vuoden joulukuussa, 4. päivänä P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen irtautuakseen Venäjästä. Eduskunta hyväksyi sen 6.12. äänin 100 – 88. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
ARKISTO