Ilen Hajatelmat

Itsenäisyys on arvokas asia kaikille

Ensi viikolla vietetään jälleen itsenäisyyspäivää. Se on tärkeä juhla meille jokaiselle suomalaiselle, ja sen ajankohta opitaan jo pienestä pitäen. Piti oikein tutkia, miten muut valtiot juhlivat itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivä on monissa maissa vuosittainen merkkipäivä, mutta se ei ole välttämättä yhtä vakava ja merkittävä juhla kuin meillä Suomessa. Tässä juhlapäiviä sieltä mielenkiintoisimmasta päästä.

Tunnetuin maailmalla on varmaankin Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus Ison-Britannian kuningaskunnasta 4.7.1776. Toisessa suurvallassa, Venäjällä juhlitaan nykyään julistautumista irti Neuvostoliitosta 12.6.1991. Suomenlahden eteläpuolella virolaiset juhlivat irtautumista Venäjän keisarikunnasta 24.2.1918 ja itsenäistymistä uudelleen entisestä Neuvostoliitosta 20.8.1991. Jos pysytään pohjoisissa naapureissamme, Ruotsissa ei varsinaisesti juhlita itsenäisyys- , vaan kansallispäivää, Kustaa Vaasan kruunajaisten kunniaksi 6.6.1523. Norjalaisetkin viettävät näyttävimmin kansallispäivää jätettyään Tanskan vallan taakseen 17.5.1814. Tuolloin hyväksyttiin maan perustuslaki, joka on voimassa pitkälti vieläkin. Islantilaiset irtautuivat Tanskan vallasta 17.6.1944.

Moni itsenäisyyden julistus liittyy kiinteästi siirtomaavaltojen aseman romahtamiseen. Esimerkiksi Espanjan imperiumista irtautuivat Meksiko 16.9. 1810, Chile 18.9. 1810, Argentiina 9.7.1816 ja Kuuba 20.5.1902. Espanjan ja toisen siirtomaamahdin, Portugalin muodostama Iberian unioni oli purkautunut jo aiemmin, 1.12.1640, mitä portugalilaiset puolestaan juhlivat. Portugalista taas itsenäistyi muun muassa Brasilia 7.9.1822. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että toinen kova jalkapallomaa, Uruguay julistautui itsenäisillä provinsseilla irti Brasilian keisarikunnasta 25.8.1825.

Yhdistyneen kuningaskunnan ikeen alta ovat päässeet irti Yhdysvaltojen lisäksi myös esimerkiksi Irak 3.10. 1932 ja Intia 15.8.1947. Brittien Pohjois-Amerikan dominiot, eli herruusalueet yhdistyivät Kanadaksi 1.7.1867. Irlanti taas teki pesäeron Britanniaan 24.4.1916. Irlantilaiset juhlivat kuitenkin näyttävämmin maan kansallispäivää, eli Pyhän Patrickin päivää 17. maaliskuuta.

Edelleen siirtomaavalloista Ranskasta irtautuivat muun muassa Marokko 9.3.1956 ja Tunisia 20.3.1956. Ranskan, Syyrian ja Libanonin mandaatti purettiin 17.4.1946, kun viimeinen ranskalaissotilas lähti Syyriasta. Se on paikallisille juhlapäivä. Indonesia itsenäistyi Alankomaista 17.8.1945 ja Libya Italiasta 24.12.1951. Ei pidä myöskään unohtaa Belgian itsenäistymistä Yhdistyneestä Alankomaiden kuningaskunnasta 21.7.1831.

Juhlinnan syyt ovat moninaiset, kun maan kansalaiset katsovat uuden aikakauden alkaneeksi. Etelä-Afrikassa juhlitaan Vapauden päivää, apartheid-politiikan päättymiseksi 27.4.1994. Israelissa vastaava iso juhla on Palestiinan brittiläisen mandaatin lakkauttamispäivä. 14.5.1948. Sen tarkka ajankohta tosin saattaa vaihdella vuosittain, jotta juhla ei osuisi sapatiksi tai sitä edeltävälle tai seuraavalle päivälle. Turkin itsenäisyyden lasketaan alkaneeksi 29.10.1923, kun Mustafa Kemal Ataturk nimitettiin maan presidentiksi.

Ja vielä joitakin itsenäisyyspäiviä Euroopassa: Sveitsi 1.8.1291, liittouma Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa vastaan; Kreikka 25.3.1821, irtautuminen Osmannien valtakunnasta; Tsekki 28.10.1918: itsenäisyys Itävalta-Unkarista; Itävalta 26.10.1955, puolueettomuuslain muistopäivä ja Slovakia 1.9.1992, uuden perustuslain hyväksyminen. Tsekkoslovakia hajosi virallisesti Tsekiksi ja Slovakiaksi heti seuraavan vuoden alussa.

Miksi me suomalaiset sitten vietämme itsenäisyyspäivää juuri ensi viikon torstaina? Bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä marraskuussa 1917. Saman vuoden joulukuussa, 4. päivänä P.E.Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen irtautuakseen Venäjästä. Eduskunta hyväksyi sen 6.12. äänin 100 – 88. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti!

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
ARKISTO