Mika Kari

Hyvien päätösten kokonaisuus

Onnistunut päätöksenteko näkyy usein yksittäisinä hyvinä ratkaisuina—jotka ovat jo itsessään tavoiteltavan arvoisia—mutta yhtä lailla kyse on kokonaisuudesta, joka on merkittävämpi kuin osiensa summa. Maamme hallituksen linjaratkaisujen ja kansanvaltaisesti valitun eduskunnan päätösten tulee muodostaa kokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda edellytykset ihmisten hyvinvoinnille sekä yhteiskunnan kasvulle ja kehitykselle. 

Erään tällaisen kokonaisuuden muodostaa sosiaalipolitiikka. Panostuksilla kansalaisten peruspalveluihin, kuten koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ei auteta ainoastaan koululaisia, vanhempia, vanhuksia ja muita ihmisryhmiä, vaan vahvistetaan toimivaa yhteiskuntarakennetta. Sosiaalipoliittisen päätöksenteon tavoitteena tulee olla luoda toimivia palvelurakenteita ja tehdä niistä joustavampia, jotta kansalaiset voivat keskittyä työhön, koulutukseen sekä turvalliseen ja terveelliseen elämään. Hyvät sosiaalipalvelut ovat myös edellytys kansantaloutemme tuottavuudelle ja työllisyyden turvaamiselle.

Kuluneilla viikoilla olemme saaneet todistaa demarijohtoisen hallituksen aikaansaamaa kurssinmuutosta sosiaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä. Edellinenkin hallitus yritti toteuttaa monia näistä tavoitteista, mutta nykyinen näyttää onnistuvan edeltäjäänsä paremmin.

Hallituksen perhevapaauudistusta on kutsuttu investoinniksi lasten tulevaisuuteen ja perheiden hyvinvointiin. Uudistuksella pyritään vahvistamaan työn, opiskelun ja yrittäjyyden yhteensovittamista vanhemmuuden kanssa sekä lisäämään tasa-arvoa vanhempien kesken ja perheiden välillä. Yhtä lailla uudistusta voi kutsua investoinniksi vanhempien työmahdollisuuksiin. Tukemalla vanhempien yhdenvertaista mahdollisuutta hoitaa lasta voimme pitää heidät tiiviimmin kiinni työelämässä ja nopeuttaa paluuta töihin. Niin ikään toimivasta päivähoitojärjestelmästä huolehtiminen mahdollistaa sen, että äidit ja isät pääsevät tekemään töitä luottaen siihen, että yhteiskunta osallistuu heidän lapsensa hyvinvoinnin edistämiseen.

Hiljattain julkistettu hallituksen esitys sitovasta hoitajamitoituksesta on tärkeä osa vanhustenhoidon kunnianpalautusta, joka toteutuessaan edellyttää palvelunjärjestäjältä vähintään 7 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden nykyisen 5 sijaan. Uudistuksella autetaan paitsi turvaamaan laadukkaammat palvelut kaikille ikääntyneille, vaikutetaan merkittävästi myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Hoitajamitoituksen kaltaisissa päätöksissä ei ole kyse vain luvuista. Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee voida uskaltaa ikääntyä. On meidän vastuullamme osoittaa, että arvostamme ikäihmisiä ja iän tuomaa elämänkokemusta turvaamalla heille laadukkaan hoidon ja hoivan.

Muuttuneessa maailmassa koulutustason nostaminen on välttämätöntä saavuttaaksemme nykyistä korkeamman työllisyyden. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viimeisten 30 vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, joihin on aiemmin riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Hallituksen tavoite laajentaa oppivelvollisuutta ja turvata maksuton toinen aste ovat keinoja vahvistaa nuorten asemaa työmarkkinoilla ja tätä kautta luoda taloudellista kasvua. Julkisen talouden ohella kyse myös on yhdenvertaisuudesta ja heikoimmassa asemassa olevien nuorten asemasta. Koulutus on todetusti tehokkain keino vähentää eriarvoisuutta ja nuorten syrjäytymistä.

Kuten olen monessa yhteydessä todennut, emme voi jäädä odottamaan päätöksiä kansalaisten arkea koskettavista palvelu- ja rakenneuudistuksista loputtomiin. Ratkaisuja on haettava rohkeasti, ja suunnan löydyttyä on huolehdittava päätösten vastuullisesta toimeenpanosta. Suuressa kokonaisuudessa erillisiltä vaikuttavat osatavoitteet tähtäävät usein lopulta samaan maaliin. Tätä laajaa taustaa vasten sosiaalipolitiikassakin on kyse paitsi kansalaisten hyvinvoinnista, myös elinkeinopolitiikasta ja ennen kaikkea toistemme kunnioittamisesta.

Mika Kari
kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
ARKISTO