Hyvä paha kesäaika

Kuluvana viikonloppuna on jälleen se aika vuodesta, jolloin tilastoissa näkyy pikkuruinen piikki uniongelmista kärsivien potilaiden, sydäninfarktien ja masennustapausten määrässä. Suomi siirtyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä taas kesäaikaan, ja herkimmät kansalaiset valittavat unenpuutteesta, kun on nukuttu tunti vähemmän kuin edellisyönä. Kelloja siirretään tunti juhannuksen suuntaan, eli auringonnousu ja -lasku siirtyvät saman verran myöhäisemmäksi.

Kaikki suomalaiset eivät ole vakuuttuneet kesäajan tuomista eduista. Kellojen siirtelyllä on todettu olevan selkeitä terveyshaittoja. Lapsiperheet eivät saa jälkikasvuaan ajoissa sänkyyn, ja vanhemmillakin ihmisillä unesta saattaa tulla entistä katkonaisempaa ja kevyempää. Saksalaiset, suomalaiset ja kroatialaiset tutkijat ovat huomanneet sydäninfarktien määrän nousseen odotettua suuremmaksi. Tanskalaiset kollegat ovat taas huomanneet samoja piirteitä masennusta sairastavien kohdalla. Univelka vaikuttaa koko elimistöön; keskittymis- ja reaktiokyky heikkenevät.

Siirtymistä kesäaikaan ehdotti luultavasti ensimmäisenä uusseelantilainen hyönteiskeräilijä, George Hudson, joka halusi harrastukselleen enemmän valoisaa aikaa. Lähes samoihin aikoihin britti William Willett sai aamuratsastuksellaan päähänsä, että lontoolaiset nukkuvat päivästään liian suuren osan. Virallisesti kesäaika otettiin käyttöön tilapäisesti 1916 Saksassa ja Itävalta-Unkarissa, koska ensimmäisen maailmansodan vuoksi hiilenkäyttöä oli syytä säännöstellä. Katsottiin, että yksi keino siihen on päivänvalon ajan lisääminen. Toinen maailmansota toi asian uudelleen ajankohtaiseksi, samoin vuoden 1970 energiakriisi.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1942. Vuonna 1980 se vakiintui yleisesti Euroopassa, mutta Suomi seurasi käytäntöä vuoden verran jälkijunassa. Kesäajan käyttöönottoa perusteltiin sillä, että valoisammat tunnit osuvat paremmin ihmisten aktiivisimpaan aikaan. Säästettäisiin valaisemiseen käytettyä energiaa.

Tälläkin kolikolla on siis kääntöpuolensa; olisitko sinä valmis luopumaan 200 tunnista ylimääräistä päivänvaloa vuodessa? Suomalaiset ylistävät auliisti vuodenaikojen vaihtelua, mutta heräävät henkiin vasta keväällä. Kesän lämpö ei merkitse niinkään paljon kuin suven valoisuus. Lisäksi kesäajasta on hyötyä liikenteessä keväällä ja alkusyksystä, jolloin hirvet liikkuvat paljon.

Äskettäin Euroopan parlamentissa ajettiin Suomen johdolla ehdotusta kesäajasta luopumisesta, mutta se ei saanut laajemmin kannatusta. Nykymenettelyä vastustavien joukossa on myös sellaisia, jotka haluaisivat, että mentäisiin vielä pitemmälle. Siirryttäisiin pysyvästi Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen, jolloin elettäisiin tunti nykyistä kellonaikaa jäljessä.

Toisaalta jotkut ihmiset pitävät kiinni vanhoista tottumuksistaan, sanoipa EU tai kansan enemmistö mitä tahansa. Koulukaverini isoäiti oli muuttanut eläkkeelle päästyään pysyvästi Ruotsiin, mutta ei suostunut suin surminkaan siirtämään kelloaan paikalliseen aikaan. Se ei vaikuttanut hänen arkeensa millään muotoa. Oli kuulemma vain helpompi käydä välillä laivalla Suomessa, kun kelloa ei tarvinnut siirtää mihinkään suuntaan.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO