Hyvä paha kesäaika

Kuluvana viikonloppuna on jälleen se aika vuodesta, jolloin tilastoissa näkyy pikkuruinen piikki uniongelmista kärsivien potilaiden, sydäninfarktien ja masennustapausten määrässä. Suomi siirtyy lauantain ja sunnuntain välisenä yönä taas kesäaikaan, ja herkimmät kansalaiset valittavat unenpuutteesta, kun on nukuttu tunti vähemmän kuin edellisyönä. Kelloja siirretään tunti juhannuksen suuntaan, eli auringonnousu ja -lasku siirtyvät saman verran myöhäisemmäksi.

Kaikki suomalaiset eivät ole vakuuttuneet kesäajan tuomista eduista. Kellojen siirtelyllä on todettu olevan selkeitä terveyshaittoja. Lapsiperheet eivät saa jälkikasvuaan ajoissa sänkyyn, ja vanhemmillakin ihmisillä unesta saattaa tulla entistä katkonaisempaa ja kevyempää. Saksalaiset, suomalaiset ja kroatialaiset tutkijat ovat huomanneet sydäninfarktien määrän nousseen odotettua suuremmaksi. Tanskalaiset kollegat ovat taas huomanneet samoja piirteitä masennusta sairastavien kohdalla. Univelka vaikuttaa koko elimistöön; keskittymis- ja reaktiokyky heikkenevät.

Siirtymistä kesäaikaan ehdotti luultavasti ensimmäisenä uusseelantilainen hyönteiskeräilijä, George Hudson, joka halusi harrastukselleen enemmän valoisaa aikaa. Lähes samoihin aikoihin britti William Willett sai aamuratsastuksellaan päähänsä, että lontoolaiset nukkuvat päivästään liian suuren osan. Virallisesti kesäaika otettiin käyttöön tilapäisesti 1916 Saksassa ja Itävalta-Unkarissa, koska ensimmäisen maailmansodan vuoksi hiilenkäyttöä oli syytä säännöstellä. Katsottiin, että yksi keino siihen on päivänvalon ajan lisääminen. Toinen maailmansota toi asian uudelleen ajankohtaiseksi, samoin vuoden 1970 energiakriisi.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa jo 1942. Vuonna 1980 se vakiintui yleisesti Euroopassa, mutta Suomi seurasi käytäntöä vuoden verran jälkijunassa. Kesäajan käyttöönottoa perusteltiin sillä, että valoisammat tunnit osuvat paremmin ihmisten aktiivisimpaan aikaan. Säästettäisiin valaisemiseen käytettyä energiaa.

Tälläkin kolikolla on siis kääntöpuolensa; olisitko sinä valmis luopumaan 200 tunnista ylimääräistä päivänvaloa vuodessa? Suomalaiset ylistävät auliisti vuodenaikojen vaihtelua, mutta heräävät henkiin vasta keväällä. Kesän lämpö ei merkitse niinkään paljon kuin suven valoisuus. Lisäksi kesäajasta on hyötyä liikenteessä keväällä ja alkusyksystä, jolloin hirvet liikkuvat paljon.

Äskettäin Euroopan parlamentissa ajettiin Suomen johdolla ehdotusta kesäajasta luopumisesta, mutta se ei saanut laajemmin kannatusta. Nykymenettelyä vastustavien joukossa on myös sellaisia, jotka haluaisivat, että mentäisiin vielä pitemmälle. Siirryttäisiin pysyvästi Keski-Euroopan aikavyöhykkeeseen, jolloin elettäisiin tunti nykyistä kellonaikaa jäljessä.

Toisaalta jotkut ihmiset pitävät kiinni vanhoista tottumuksistaan, sanoipa EU tai kansan enemmistö mitä tahansa. Koulukaverini isoäiti oli muuttanut eläkkeelle päästyään pysyvästi Ruotsiin, mutta ei suostunut suin surminkaan siirtämään kelloaan paikalliseen aikaan. Se ei vaikuttanut hänen arkeensa millään muotoa. Oli kuulemma vain helpompi käydä välillä laivalla Suomessa, kun kelloa ei tarvinnut siirtää mihinkään suuntaan.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Anniina Torppavirta: Nuorisotyöttömyyden tilanteen kohentamiseksi tehdään jatkuvasti työtä
Valmentaja Petri Laine: RC Pajulahti tavoittelee kaukalopallomestaruutta
Lahden OAY:n puheenjohtaja Jukka Kalliolehto: Näpit irti sivistyspuolen rahoista!
Dokumenttiohjaaja Keijo Skippari: Olavi Lanu on Suomen merkittävin ympäristötaiteilija
Hannele Talja: Kullankukkulanmäki pitää olla luonnontilassa myös tulevaisuudessa
Ex-kaupunginvaltuutettu Seppo Korhonen: Ruletin peluu veroeuroilla tulee lopettaa
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Kaupungin tulee paneutua voimakkaasti tulojen kasvattamiseen
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Launeen seurakunnan alueella päätetään isoista asioista
Kirjailija Kalle Veirto: Hyvä, että nuorille tehdään elokuvia ja kirjoja
Kunnossapitohortonomi Seija Nurkkala: Rotat eivät tule pihoille, jos siellä ei ole ravintoa
Toiminnanjohtaja Jake Ropponen: Joukkuepeleissä kavereiden tuki kantaa myös vaikeiden elämänvaiheiden yli
Kirjastolla muistellaan launeelaisten lähihistoriaa
Mietteitä Lahden kaupungin talousarviosta
Etelä-Lahden koulussa kierrätetään kirjoja mahdollisimman paljon
Heikki Laine: Kisapuiston stadionin myötä pesäpallolla on mahdollisuus uuteen nousuun Lahdessa
Täyttävätkö Lahti Eventsin ja KymiRingin salailukytkennät rakenteellisen korruption kriteerit?
Lähikuvassa Sinfonia Lahden uusi vt.intendentti Maija Kylkilahti
Rehtori Karoliina Mäkelä: Monitoimitalo Aura on koko Renkomäen yhteisöllinen keskus
Kirjailija Timo Sandberg: Kostonkierteen ensi-ilta jännittää
Something rotten nosti Lahden heittämällä Suomen harvalukuiseen musikaalieliittiin
ARKISTO