Eihän tässä näin pitänyt käydä! FC Lahden piti marssia cupin finaaliin liki leikiten. Olihan vastassa Turun Inter, jonka kausi ei ole ollut mitenkään erityisen vahva. Toisin kävi. Jo RoPS-pelissä kolhittu alakerta vuoti jälleen kerran ja kas vain, niin turkulaiset menivät finaaliin voittamalla kuhnurit jatkoajalla 2-1. Lahdella oli about tuhannen taalan paikka vielä tasoittaa ottelu jatkoajalla, mutta Tucon ratkaisu oli todella hengetön. Luulenpa että itsekin olisin vetänyt paremman rankkarin kuin ”Mannerheim”.
No se hyvä puoli tappiossa oli, että nyt ei tarvitse keskittyä kuin pääsemään kolmen parhaan joukkoon liigassa. Se takaisi paikan ensi kaudella Euroopassa. Sen ei pitäisi tuottaa ongelmia, mutta nämä muutamat tappiot ovat laittaneet ainakin meidän penkkiurheilijoiden pienet päät hieman pyörälle. Miten alkukaudesta niin saumaton ja hyvä puolustus muuttui reikäjuustoksi, kun siihen lisättiin Petri Pasanen, yksi Suomen kautta aikain parhaista puolustajista? Rikkoontuiko puolustuksen harmonia? Odottavatko muut, että kyllä se Pasanen hoitaa? Mitä ihmettä? Toivottavasti Korkeakunnas tietää mistä on kyse ja korjaa asian pikaisesti, muuuten edessä on tuskainen loppukausi.
Näissä parissa viimeisessä pelissä on tullut selkeästi esille se, että kun Klinga on loukkaantuneiden kirjoissa, ei Lahden keskikentältä löydy miestä, joka osaisi rytmittää peliä hyökkäyssuuntaan. Korte pelaa enemmän alas ja sivusuuntaan kuin ylöspäin ja Salhi taas…no on vaan Salhi. Vielä keväällä olin toiveikas Salhin suhteen. Näytti, että miehessä on potentiaalia, mutta ikävä kyllä se potentiaali ei ole realisoitunut. Ei ainakaan toivotulla tavalla.
Niinpä Korkeakunnas teki ainoan oikean johtopäätöksen ja hommasi pikavauhtia keskikentälle itselleen entuudestaan tutun kaverin eli Xhevdet Gelan. Gela on hyvä haku ja toiminee jo sunnuntain MYPA-pelissä Klingan stunttina, jos vain miehen pelilupa saadaan kuntoon siihen mennessä. Toisaalta voihan Klinga itsekin jo olla sunnuntaina pelikunnossa. Nyt peli kuntoon kuhnurit ja kohti mitaleita!
Peliitat niisti Pelicansin nokan
Heinolan Peliitat otti haltuunsa Päijät-Hämeen kiekkoherruuden viime tiistaina pelatussa hegemonia-ottelussa. Pelicans tuli otteluun selkeästi varamiehisenä, sillä peräti kahdeksan avauskokoonpanon miestä oli jätetty Lahteen. Lisäksi paluun jäälle tekivät Vili Sopanen ja Henri Laurila.
Peliitat ei varamiehille armoa antanut, vaan naarasi Kristofin johdolla 4-3 voiton.
Tälläinen ottelu palvelee varmastikin paremmin heinolalaisia kuin turkoosipaitoja. Mestis-pelaajat haluavat näyttää liigapelaajille närhen munat, kun taas liigapelaajat pelaavat munat kainaloissa loukkaantumisia vältellen. Eipä ihme, että turpiin tuli.
Loppuviikosta tiedossa onkin enemmän reaaliaikaista tasonmittausta, kun kohdataan Porin Ässät kaksi kertaa, kerran kotona ja kerran vieraissa. Näihin otteluihin lähdettäneen parhaalla mahdollisella kokoonpanolla. Tosin torstain pelistä poissa olivat ainakin Paakkolanvaara, Leimu, Saarenheimo ja Redenbach. Tietoa ei ole siitä, onko kysymys loukkaantumisista vai kierrätetäänkö vain pelaajia.
Toisaalta nuori Björninen ansaitsee kyllä useammankin näyttöpaikan, sen verran tehokkaasti kaveri on pelannut.
Harjoituspeleissä eniten huolta on aiheuttanut maalivahtipeli. Jere Myllyniemi ei ole ollut se sama varma-Jere, jollaisena mies nähtiin viime keväänä. Niinpä nuori Juvonen on ollut otteissaan varmempi ja luotettavampi kuin Myllyniemi. Mitä tekee valmentaja Lämsä? Luottaako siihen, että Myllyniemi nousee takaisin omalle tasolleen vai olisi tässä Juvosen paikka iskeä vihdoinkin kiinni ykkkösmaalivahdin valtikkaan? Vai lähdetäänkö maalivahtikauppaan? Eräs Niko Hovinen olisi vielä vapaana…
Pete Salomaa